Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä kehitetään peli yhteistyössä osallistujien kanssa. Ryhmässä toimitaan osallistujien tilanteet ja tarpeet huomioiden monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.

Toimintaympäristö **

Pelin kehittäminen kiinnittyy maahanmuuttajille tarkoitettuun sosiaaliseen kuntoutukseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toiminta sopii paljon palveluita käyttäville tai palveluiden ulkopuolella oleville. Toimintamalli sopii maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ohjaamiseen, koska toimintamalli tarjoaa ammattilaisille uusia menetelmiä, joiden avulla asiakkaaseen voidaan tutustua paremmin ja ottaa hänen erityistarpeensa huomioon. Tämä ehkäisee maahanmuuttajien näkemistä yhtenäisenä ryhmänä.

Ryhmä on hyvä toteuttaa tilassa, kuten asukastalolla, jonne tullakseen ei tarvitse olla sosiaalipalveluiden asiakas. Näin mukaan saadaan myös palveluiden ulkopuolella olevia. Osallistujat voivat esimerkiksi tuoda mukanaan ystäviään.

PRO SOS -hankkeessa toiminta suunnattiin naisille, jotka olivat saattaneet asua jo pitkään Suomessa ja jotka olivat syystä tai toisesta jääneet kotiin. Osalla oli melko matala suomen kielen taito. Usealla heistä saattoi olla yksinäisyyden kokemuksia, huolta ja stressiä, vaikka he olisivatkin aktiivisia arjessaan.

Naisille järjestetyn pelinkehittämisryhmän tavoitteena oli kehittää peli, jonka avulla maahanmuuttajat uskaltaisivat puhua toiveistaan sekä elämästään Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten naisten kehittämässä pelissä haluttiin vastata naisten kokemaan epäkohtaan siitä, etteivät sosiaalityöntekijät tunne maahanmuuttaja-asiakkaita kunnolla. Naisten kehittämää Elämän värit -peliä voidaan hyödyntää esimerkiksi maahanmuuttajaryhmissä (maa)kuntien sosiaalisessa kuntoutuksessa ja järjestöissä tutustumisessa ja osallistujien voimaantumisessa.

Ratkaisun perusidea **

Pelinkehittämisryhmän toiminta alkaa toisiin tutustumisella asiakaslähtöisesti. Osallistujat voivat tuoda ryhmään itselleen tärkeitä leikkejä ja kertoa itsestään ja esimerkiksi synnyinpaikastaan valokuvien, ruoan tai tanssin avulla. Leikilliset menetelmät auttavat kertomaan itsestään muille. Ne myös mahdollistavat vähän suomen kieltä osaavien yhteiseen toimintaan osallistumisen. Samalla edistetään keskustelua helpottavaa luottamuksellista ilmapiiriä ryhmässä. Luottamuksen syntymiseen on tärkeää varata aikaa.
 

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

PELIN KEHITTÄMINEN TOIMIJUUDEN MAHDOLLISTAJANA

Pelinkehittämisryhmän toiminta alkaa toisiin tutustumisella asiakaslähtöisesti. Osallistujat voivat tuoda ryhmään itselleen tärkeitä leikkejä ja kertoa itsestään ja esimerkiksi synnyinpaikastaan valokuvien, ruoan tai tanssin avulla. Leikilliset menetelmät auttavat kertomaan itsestään muille. Ne myös mahdollistavat vähän suomen kieltä osaavien yhteiseen toimintaan osallistumisen. Samalla edistetään keskustelua helpottavaa luottamuksellista ilmapiiriä ryhmässä. Luottamuksen syntymiseen on tärkeää varata aikaa. Kun siinä edetään, voidaan alkaa kehittämään peliä. Ryhmässä tapahtuvien keskustelujen kautta osallistujat nostavat esiin itselleen tärkeitä teemoja, joita peli voi käsitellä. Peliin keksitään kysymyksiä teemoittain ja niitä arvioidaan pienryhmissä, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Kysymysten kehittäminen ja itse kehitetyn pelin kokeileminen tarjoaa vertaistukea ja tilaa kertoa arjen haasteista. Lisäksi ryhmä suunnittelee pelin muodon, rakenteen, säännöt, nimen ja kuvituksen.

VERTAISOHJAAJAT JA KOKEMUSOSAAJA MUKANA FASILITOIMASSA RYHMÄN TOIMINTAA

Toimintaan voi kutsua mukaan vertaisohjaajiksi aiemmin ryhmätoiminnassa tai yhteiskehittämisessä mukana olleita. He voivat antaa ideoita pelinkehittämiseen mm. ehdottamalla aiheita, joita pelissä käsiteltäisiin. Vertaisohjaajat voivat tulkata toiminnan aikana osallistujille, joilla on vähäisempi suomen kielen taito. Osallistujien kanssa samasta kulttuuritaustasta tulevat vertaisohjaajat voivat myös toimia kulttuuritulkkeina palvelujärjestelmän, suomalaisen yhteiskunnan sekä osallistujien välillä, ja mikäli ammattilaiset ja osallistujat ovat eri kulttuuritaustasta, vertaisohjaajat voivat neuvoa ammattilaisia kulttuurisissa kysymyksissä, jotta nämä osaavat ottaa hienovaraisesti esille herkempiäkin osallistujia askarruttavia aiheita. Pelaamisesta kiinnostuneelta kokemusosaajalta voi saada apua pelin kehittämiseen ryhmässä, jossa osallistujilla tai ohjaajilla ei välttämättä ole paljon osaamista peleistä. Kokemusosaaja voi tukea mm. pelimateriaalien suunnittelussa.

TOIMINTA AUTTAA AMMATTILAISIA TUTUSTUMAAN ASIAKKAISIIN

Työntekijät oppivat osallistujista yhteisen tekemisen kautta, mitä voidaan hyödyntää myös pelin kehittämisessä. Ryhmässä on tärkeää olla tarpeeksi ohjaajia, jotka varaavat aikaa ryhmän tapaamisten ympärille suunnittelutyöhön, materiaalien työstämiseen ja tapaamiskertojen purkuun. Lisäksi ryhmänohjaustaidot ovat tärkeitä. Keskustelua on osattava fasilitoida niin, että kaikilla on tilaa ja aikaa esittää mielipiteitään. Ammattilaiset voivat oppia kokemuksista, jotka ovat työntekijän oman kokemusmaailman ulkopuolelta. Läsnäolo on tärkeää ja ryhmässä kannattaa pysähtyä keskustelemaan juuri sillä hetkellä kuohuttavista asioista. Työntekijän osaamista on kyetä sanoittamaan vaikeita kokemuksia selviytymistarinoiksi. Huolien lisäksi keskustelussa tuodaan esiin osallistujien taitoja ja vahvuuksia. Lisäksi työntekijöiden on osattava heittäytyä leikkeihin ja annettava omasta persoonastaan, jotta tutustuminen asiakkaaseen onnistuu paremmin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

TYÖSKENTELYSSÄ KÄYTETTÄVISTÄ MENETELMISTÄ

Pelaamisen lisäksi ryhmätapaamisissa voidaan käyttää jumppaa, rentoutumisharjoituksia ja mindfullnesia rentoutumiseen ja mielialan nostamiseen. Keskustelun tukena ja pelin kysymyksien keksimiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvia, keskustelukortteja, erilaisia hyötypelejä sekä erilaisia teeman työstämiseen sopivia työvälineitä.  Maahanmuuttajanaisten ryhmässä hyödynnettiin mm. parisuhteen ja vanhemmuuden roolikarttoja. Roolikartat auttavat parisuhteen ja vanhemmuuden roolien selkeää hahmottamista ja aiheista puhumista.

Draamaesitykset helpottavat käsittelemään sellaisia aiheita, jotka voidaan kokea tabuiksi ja joista voi olla vaikea kertoa omana itsenään. Esityksen roolien myötä vaikeita aiheita etäännytetään yksittäisistä henkilöistä. Aiheet esityksiin valitaan yhdessä ja vapaaehtoiset ryhmään osallistuvat näyttelevät esityksen muille. Esityksiin on helppo osallistua matalammallakin suomen kielen taidolla. Ryhmän harjoitteita voi muokata sopivaksi myös lukutaidottomille osallistujille.

YHTEISKEHITTÄVÄN RYHMÄN OHJAAMISESTA

Kaikkien työntekijöiden kiinnostus, innostuneisuus ja keskinäinen luottamus ovat tärkeitä toiminnan onnistumiselle. Yhteiskehittäminen kannustaa ammattilaisia keräämään tietoa kehittämistyön tueksi ja auttaa oppimaan erilaisten asiakkaiden elämäntilanteista. Pelinkehittäminen ja yhteiskehittävä työote eivät ole perinteisiä sosiaalityön menetelmiä. Ne voivat aiheuttaa innostuksen lisäksi epävarmuutta ja siksi onkin tärkeää antaa osallistujille tilaa ideoida mutta myös ohjeita toteuttamiseen, jottei tavoitteesta eksytä.

Ammattilaiset saavat yhteiskehittämisen myötä varmuutta vetää ryhmiä ja toimia erilaisten asiakkaiden kanssa. 10 henkilön ryhmässä ryhmäytyminen ja osallistuminen onnistuvat hyvin, ja suljettu ryhmä mahdollistaa luottamuksen ilmapiirin syntymisen. Tietoa peleistä ja pelinkehittämisestä voi pyytää mm. opiskelijoilta sekä pelaamisesta kiinnostuneilta kokemusosaajilta. Mikäli tulkkaamista tarvitaan, siihen on tärkeä varata aikaa.

Yhteiskehittämisessä on tärkeää, että osallistujat tietävät, mikä toiminnan tarkoitus on ja että ohjaajat suunnittelevat ja pitävät kehittämisen ajan mielessä, miten tuotos saadaan myös muiden tietoon ja hyödyksi. Jos mahdollista, osallistujille kerrotaan myöhemmin, miten heidän kehittämälleen tuotokselle on käynyt tai mihin sitä on käytetty.

PRO SOS -hankkeessa pelinkehittämistoiminnan lisäksi ryhmän osallistujia tuettiin muilla tavoilla. Osallistujille tehtiin palvelutarpeen arviointi, jotta he pääsevät tarvittaessa oikeiden palveluiden piiriin. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa yksilötapaamisia ryhmätapaamisten lisäksi. Yksilötapaamisilla voi myös nousta esiin kehittämistarpeita ryhmän toimintaa ajatellen.  Ryhmän lopuksi annettiin usein sosiaaliohjausta.

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Siä päätät -hanke

Siä päätät -hankkeen nuoret kehittivät N€uvoton-lautapelin tukemaan taloudenhallintaa. Pelin sisällöissä, tapahtumissa ja pelihahmoissa näkyy erityisesti nuorten kohtaamat haastavat rahankäyttötilanteet. Pelatessa syntyvät päätökset ja niiden seuraukset voivat toimia oppimiskokemuksena ja tukea päätöksentekoa nuoren reaalielämässä. Peli kehitettiin Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä. Peliä kehitettiin nuorten rytmissä, kehittämistyö eteni heidän voimavarojensa mukaan. Nuoret kokivat pelin kehittämisen kiinnostavaksi ja miellyttäväksi sekä uskoivat pelin sopivan palvelutarpeeseensa.

Hankkeen verkkosivut
Hankkeen loppuraportti

Zet-hanke 1.8.2015–31.5.2017

Hankkeessa nuoret kehittivät yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa nuorille suunnatun digitaalisen pelin. Pelin tarkoitus on auttaa nuoria hahmottamaan omaa elämäänsä ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Peli tukee nuorta arjen hallinnassa ja siten edistää myös työ- ja toimintakykyä.

Pelin kehittämistyöpajoista tiedotettiin erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Tiedotuksessa hyödynnettiin palveluita, joiden piirissä nuoret ovat. Kehittämispajoihin oli kuitenkin tervetullut kuka tahansa nuori. Ajatuksena oli saada kehittämiseen mukaan nuoria erilaisista taustoista.

Kehittämistyössä pureuduttiin nuorten osaamiseen ja kokemuksiin, jotta peli vastaisi nuorten todellisiin arjen haasteisiin. Kehittämisprosessilla saattaa olla positiivinen vaikutus osallistuvien nuorten itsetuntoon, kun he huomaavat, että heidän työnsä tuloksena on syntynyt peli, mikä auttaa muita nuoria. Pelinkehittäminen tarjoaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Pelaamalla käsitellään esimerkiksi työnhakua ja valmistaudutaan työhaastatteluun. Lisäksi peli ohjaa ajattelemaan yhteisöllisyyttä ja hyvää käytöstä, rahankäyttöä sekä oikeaa ja väärää.

Peliä voi pelata itsenäisesti tai sen voi sisällyttää osaksi nuorten palveluita. Peli edistää asiakkaan ja ammattilaisen tutustumista toisiinsa ja auttaa käsittelemään arkojakin aiheita. Hankkeessa mallinnettiin osallistava pelinkehittämisprosessi tulevaisuutta varten muiden toimijoiden avuksi. 
 
Tietoa pelistä, sen hyödyntämisestä nuorten kanssa työskentelyssä sekä ohjeita pelinkehitykseen hankkeen sivuilta www.zet-hanke.fi

Laurea-ammattikorkeakoulu Oy. Osatoteuttaja Valaa Oy

Yhteyshenkilö: Tarja Meristö, etunimi.sukunimi(at)laurea.fi

Monopoli arkihanke: 1.6.2017–31.11.2017

Asunnottomuuden kokeneet rakensivat yhdessä ohjaajien kanssa asunnottomuuden Monopolipelin Tampereelle. Pelin kaikki askeleet ja pysähdykset liittyvät asunnottomien käyttämiin palveluihin ja paikkoihin. Peli tuottaa tietoa konkreettisesti virallisista ja epävirallisista palveluista, tiloista ja paikoista sekä asunnottomana arjessa selviämisestä. Kuva asunnottomuuden moninaisista näkökulmista selkiää ja osallisuus lisääntyy peliä kehitettäessä ja pelattaessa. 

Asunnottomuuden kokeneiden osallisuus omassa elämässä kasvaa, kun he pääsevät kertomaan omaa tarinaa asunnottomuudesta ja siitä selviämisestä konkreettisesti työntekijöille jalkautuen asunnottomuuden kannalta merkittäville paikoille.  Osallisuus vahvistuu roolien muutoksessa, kun asunnottomat pääsevät kehittämään peliä eivätkä ole vain toiminnan kohteita. Ammattilaisten ymmärrys asiakkaista vahvistuu, kun he pääsevät tutustumaan asunnottomien tilanteisiin.

Jos peliä on pelaamassa monitoimijainen porukka ja kehittäjäasiakkaat yhdessä, syntyy uutta ymmärrystä ja tietoa asunnottomuuden haasteista ja ongelman hoitamisesta. Keskeistä on keskustelu toimijoiden välillä. 

Peliä on pelattu sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä, joissa on ollut mukana asunnottomuutta kokeneita henkilöitä, ja se sai hyvän vastaanoton. 

Pelejä voi kehittää yhdessä kohderyhmän kanssa mihin tahansa tyhjän monopolipelin avulla. Monopolipeliä on ostettavissa tyhjänä versiona lelukaupoista (n. 30 €/peli).

Yhteydenotot ViaDia (kehittäjä edesmennyt Pekka Matilainen)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: PALVELUN KÄYTTÄJÄSTÄ PALVELUN SUUNNITTELIJAKSI PELIN KEHITTÄMISELLÄ

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminnassa osallistujille etsitään yksilöllisiä ratkaisuja, jotta voidaan mahdollistaa oman persoonan sekä omien vahvuuksien esiin tuleminen ryhmän keskusteluissa. Myös hiljaisemmat ja vähemmän suomen kieltä osaavat pääsevät osallistumaan toimintaan itselleen sopivalla tavalla. (1)

Pelin kehittämisryhmässä sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat pääsevät osallistumaan toimintaan omalla äänellään ja ajatuksillaan sekä muussakin roolissa kuin vain palvelun kohteena. Toiminnan aikana ryhmään osallistujat tuottavat konkreettisen tuotoksen, ja yhteiskehitetystä pelistä voivat hyötyä ja nauttia muutkin. (2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Pelin kehittäminen toimijuuden mahdollistajana 12.4.2019. (PDF 486 Kt)

Liitteet