Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Perheenä pakomatkan jälkeen- yhteiskehittämispäivä tarkoituksen mukaisten palveluiden kehittämiseksi pakolaisperheille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallissa on tuotettu valmis materiaalipaketti yhteiskehittämispäivään, jonka tarkoituksena on edistää  tietoperustaisten tarkoituksenmukaisten palveluiden kehittämistä pakolaistaustaisille lapsiperheille kotoutumisen alkuvaiheessa.

Toimintaympäristö

Suomessa on läpikäyty historiallinen sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva uudistus, ja samaan aikaan myös laki kotoutumisen edistämisestä on merkittävän uudistuksen kohteena, kun kotoutumista halutaan sujuvoittaa ja maahan muuttaneiden osallisuutta vahvistaa (Valtioneuvosto 2022). 

Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 45, 114) nostetaan tulevaisuuden tarpeeksi kehittää maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja osallisuutta tukevaa toimintaa, vahvistaa perhekeskusten osaamista perheiden monimuotoisuuden tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä maahanmuuttajalasten erityistarpeiden huomioimiseen. Tuleva kotoutumislainuudistus pyrkii myös valtavirtaistamaan kotoutumista edistävää työtä, eli siirtämään maahanmuuttajien palvelut erityispalveluista yleisten palveluiden piiriin. Tämä edellyttää, että viranomaisorganisaatiot huomioivat palveluiden suunnittelussa ja toimeenpanossa monimuotoisen asiakaskunnan tarpeet. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 48.) Useissa kunnissa, kuten Oulussa, pakolaisten kotoutumisen edistämisen palvelut sekä sote-palvelut on aiemmin tuotettu toisiinsa integroituneena erillisissä maahanmuuttajapalveluissa (Oulun kaupunki a 2022). Sote-muutoksen myötä sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle (Laki sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä 612/2021 1§, 4 §.), kun taas kotoutumisen edistämisen palvelut jäivät kuntaan (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, 2:6 §). Tällä on merkittävä vaikutus asiakkaiden näkökulmasta palveluiden järjestämiseen, kun aiemmin yhtenäiset palvelut sirpaloituivat kahdeksi palvelukokonaisuudeksi ja se vaatii myös toimijoilta tiivistä ja toimivaa yhteistyötä. 

Pakolaistaustaiset ovat useiden tutkimusten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Aiheesta tehdyissä tutkimuksissa (mm. Correa-Velez ym. 2011; Eltanamy ; Weine ym. 2004) nousee esiin, että pakolaisperheillä on pakolaisuuteen liittyvien kokemusten vuoksi useita perheen toimintakykyä ja hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä. Useissa tutkimuksissa suositellaan, että pakolaisperheille tarjottaisiin tukea vanhemmuuteen ja interventioita, jotka tukevat suotuisaa vuorovaikutusta perheen sisällä (Osman 2017, 32; Weine ym. 2004, 158; Correa-Velez ym. 2011, 193). Vanhemmuutta tukevien kurssien ja ohjelmien on havaittu edistävän positiivisia kasvatuskäytäntöjä, suotuisaa suhdetta lapsen ja vanhempien välillä, edistävän positiivisia kasvatuskeinoja ja lievittävän vanhemmuuteen liittyvää stressiä (Eujug & In-Sook 2022, 35). 

Suomessa ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa useammin, kuin suomessa syntyneiden vanhempien lapset (Kääriälä ym, 2020). Keskusteluvaikeudet nuorten ja vanhempien välillä ovat huomattavasti yleisempiä, jos lapsi ja nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla (Halme ym. 2018). Noin kolmanneksella turvapaikanhakija lapsista ja nuorista näyttäytyi psykososiaalisia vaikeuksia ja merkittävä osa turvapaikanhakija aikuisista ja lapsista on kokenut jonkin mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa. (Skoberg ym. 2019). Tutkimukset selvästi osoittavat, että pakolaisuuden myötä seuraa merkittäviä yksilöä ja perhesuhteita kuormittavia tekijöitä, joihin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. 

Yhteiskunnallinen tilanne ja pakolaisperheistä tehdyt tutkimukset osoittavat tarpeen tukea vanhemmuutta ja perhesuhteita varhaisessa vaiheessa.

 

Correa-Velez, Ignacio, Gifford, Sandra M., McMichael, Celia 2011. Negotiating family, navigating resettlement: Family connectedness amongst resettled youth with refugee backgrounds living in Melbourne, Australia. Journal of Youth Studies 12 (2), 179–195. Hakupäivä 23.1.2023. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2015.08.017 

Eltanamy, Hend, Leijten, Patty, van Rooij Floor & Overbeek, Geertjan 2021. Parenting in times of refuge: A qualitative investigation. Family Process 61, 1248–1263. Hakupäivä 20.12.2022. https://doi.org/10.1111/famp.12717. 

Eunjung, Kim & In-Sook, Lee 2022. Effects of parenting education programs for refugee and migrant parents: a systematic review and meta-analysis. Child Health Nurs Res 28 (1), 23-40. Hakupäivä 28.1.2023. https://doi.org/10.4094/chnr.2022.28.1.23. 

Jongmas, Marian.J., Kleber, Rolf. J., Mooren, Trudy. T.M., Out, Dorothee & van Ee, Elisa 2016. Parental PTSD, adverse parenting and child attachment in a refugee sample. Attachment & Human Development 18 (3). 273–291. Hakupäivä 28.1.2023. https://doi.org/10.1080/14616734.2016.1148748 

Kääriälä ym. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 31.10.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7

Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P6. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/210. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612#Pidm45053758828096. 

Oulun kaupunki a 2022. Maahanmuuttajapalvelut. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/maahanmuuttajatyo-ja-kotouttaminen. 

Skoberg, Natalia, Mustonen, Katri-Leena, Kotonen, Päivikki, Tiittala, Paula, Lilja, Eero, Ahmed Haji Omar, Awa, Snellman Olli, Castaneda, Anu (toim.) 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki: PunaMusta Oy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2019.  

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistustarpeista. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62. Hakupäivä 23.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163237/VN_2021_62.pdf?sequence=1&isAllowed=y . 

Valtioneuvosto 2022. Kotoutumislain kokonaisuudistuksen tärkein tavoite on maahan muuttaneiden kotoutumisen ja työllistymisen nopeutuminen. Hakupäivä 19.1.2023. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kotoutumislain-kokonaisuudistuksen-tarkein-tavoite-on-maahanmuuttaneiden-kotoutumisen-ja-tyollistymisen-nopeutuminen-. 

Weine, Stevan, Muzurovic, Nerina, Kulauzovic, Yasmina, Besic, Sanela, Lezic, Alma, Mujagic, Aida, Muzurovic Jasmina, Spahovic. Dzemila, Feetham, Suzanne, Ware, Norma, Knafl, Kathleen, Pavkovic, Ivan 2004. Family Consequences of Refugee Trauma. Family Process 43 (2), 147-160. Hakupäivä 20.12.2022. https://doi.org/10.1111/j.1545-5300.2004.04302002.x. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pakolaisten määrän kasvu ja erityisesti lapsiperheiden osuuden kasvu pakolaisten määrässä tuottaa tarpeen moniammatilliselle yhteistyölle pakolaisperheiden tuen tarpeisiin vastaamisessa. Toimintaympäristön kuvauksessa ja Perheenä pakomatkan jälkeen -webinaari tallenteessa ja dioissa on kattavasti kuvattu pakolaisperheiden hyvinvointia estäviä ja potentiaalisesti edistäviä tekijöitä. YAMK-tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kukaan yksi toimija ei voi vastata pakolaisperheiden tarpeisiin. Tarvitsemme moniammatillista ja monitoimijaista yhteistyötä. 

 

Osana YAMK-opinnäytetyötä järjestettiin Perheenä pakomatkan jälkeen -työpaja päivä Oulussa. Työpajalla nähtiin hienoja tuloksia, kun eri organisaatioiden edustajat yhdessä pääsivät miettimään pakolaisten palveluiden kehittämistä. Yhteiskehittämispäivä materiaaleineen haluttiin jakaa myös muille alueille, sillä tarve pakolaisperheiden tuen tarpeiden kehittämiselle on valtakunnallinen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma: Pakolaisperheillä on tutkimusten pohjalta (esitelty liitteissä ja taustan kuvauksessa) sellaisia hyvinvointia estäviä tekijöitä, joihin tulisi kyetä tarjoamaan ennaltaehkäisevää tukea. Yhteistyössä palveluiden kehittäminen voi tuottaa myös pakolaisperheille parempaa hyvinvointia. 

Ammattilaisen näkökulma: Työpajaan osallistuvat ammattilaiset ja heidän edustamansa organisaation työntekijät voivat hyötyvät työpajaan osallistumisesta. Työpajassa alustuksessa saa ajankohtaisinta tietoa pakolaisperheiden tuentarpeista ja pääsee monitoimijaisessa tiimissä pohtimaan miten voitaisiin auttaa vielä paremmin. Työpaja tarjoaa tietoa, verkostoitumisen mahdollisuuksia ja fasilitoidun tilaisuuden kehittämistarpeiden tunnistamiseen. 

Organisaation näkökulma: Työpajaan osallistuvat organisaatiot saavat käyttönsä ajankohtaisen tutkimustiedon pakolaisperheiden hyvinvoinnin tilanteista. Työpajat mahdollistavat organisaatioiden toiminnan kehittämisen ja siellä voidaan myös tunnistaa päällekäiset toiminnot, ja täten tehostaa resurssien käyttöä. 

Yhteiskunnan näkökulma: Pakolaisperheiden tuen monitoimijainen ja moniammatillinen kehittäminen pitkällä aikavälillä parantaa pakolaisperheiden hyvinvointia ja edistää heidän kotoutumistaan. Toimivilla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan ehkäistä korjaavien palveluilden tarvetta ja täten myös säästää yhteiskunnan rahaa. 

Tavoiteltu muutos

Yhteiskehittämispäivän avulla tavoitellaan:

  1. Yhteistyöverkostojen muodostuminen eri alueilla pakolaisperheiden tuen kehittämiseksi
  2. Tiedon lisääminen pakolaisperheiden hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä eri organisaatioille. Tiedon avulla voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia palveluita. 
  3. Pakolaisperheiden tarpeet otetaan paremmin huomioon kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluissa
Muutoksen mittaaminen

Yhteiskehittämispäivistä kerätään palautetta osallistujilta ja fasilitoijalta.

Kehittämispäivän fasilitoijilta kerätään palautetta kyselylomakkeella:

  1. Organisaatio jossa fasilitoijat työskentelevät
  2. Keitä toimijoita ytheiskehittämispäivään osallistui?
  3. Koetko ytheiskehittämipäivän materiaalit ja ohjeet riittäväksi
  4. Onko teillä jo muodostettu, tai muodostetaanko yhteiskehittämispäivän seurauksena pakolaisten tai maahan muuttaneiden vanhemmuuden tuen verkosto
  5. Kerro tarkemmin yhteistyöverkostosta tai syistä miksi sitä ei ole muodostettu
  6. Kerro tarkemmin yhteistyöverkostosta tai syistä miksi sitä ei ole muodostettu
  7. Uskotteko, että yhteiskehittämispäivän avulla alueellanne pystytään jatkossa huomioimaan paremmin pakolaisperheiden tuen tarpeet?
  8. Kokonaisarvosana yhteiskehittämispäivälle
  9. Vapaa palaute

Kehittämispäivään osallistuneita kerätään palautetta kyselylomakkeella:

  1. Millaisen arvosanan antaisit tälle kehittämispäivälle (rakenne, sisältö)
  2. Koetko saaneesi alustuksesta uutta tietoa, josta on sinulle hyötyä työssäsi?
  3. Koetko saaneesi uusia ideoita siihen, miten voitte organisaatiossasi tukea pakolaistaustaisia lapsiperheitä?
  4. Saitko verkostoiduttua uusien toimijoiden kanssa?
  5. Sitouduitteko tilaisuudessa tekemään yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi ja järjestämiseksi?
  6. Koitko kehittämispäivän hyödylliseksi?

  7. Vapaa palaute

     

     

 

Ratkaisun perusidea

Perheenä pakomatkan jälkeen -yhteiskehittämispäivä tarjoaa valmiin rungon ja materiaalit yhteiskehittämispäivän fasilitoimiselle, jossa monitoimijaiseti ja moniammatillisesti voidaan lähteä kehittämään tarkoituksenmukaisia palveluita pakolaisperheiden tueksi. 

Yhteiskehittämispäivän materiaalit sisältävät luentotallenteen ja materiaalit, joiden avulla saa ajankohtaiseen tutkimustietoon pohjautuen tietoa pakolaisperheiden hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä.  Materiaalit sisältävät Perheenä pakomatkan jälkeen -webinaaritallenteet ja diasetin, jonka avulla kehittämispäivän alustus alkaa ajankohtaiseen tutkimustietoon perehtymisellä. Näin varmistetaan se, että yhteiskehittämispäivä johdetaan tutkittuun tietoon pohjatuen. 

Materiaaleissa on myös ohjeet fasilitoijalle. Yhteiskehittämispäivän voi osallistujien määrän ja ajankohtan mukaan kestää 4-6 tuntia. Sen päätteeksi toimijat ovat saaneet vahvistettua tietoaan pakolaisperheiden tuen tarpeista, jaettua alueen tilanteet monitoimijaisesti, ideoitua ratkaisuja palveluiden kehittämiseksi ja verkostoiduttua toimijoiden kesken. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteiskehittämispäivän järjestäminen vaatii jonkin alueen toimijan fasilitointia. Yhteiskehittämispäivän järjestelyt vaativat kahden työntekijän panoksen, joilla on osaamista tilaisuuksien fasilitoimiseen. Lisäksi tilaisuuteen osallistuvien ammattilaisten työpanosta tarvitaan yhteiskehittämispäivän ajaksi 4-6 tuntia. 

 Kehittämispäivä tulee järjestää läsnäolotilaisuuksia, sitä varten tarvitaan riittävän suuri ja kehittämispäivän tarpeisiin soveltuva tila (lisätietoa fasilitoijan ohjeesta, joka liitteenä). Tilavarauksiin ja tarjoiluihin voi mennä rahaa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteiskehittämispäivän valmistelut ja markkinointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja tavoitella vähintään materiaaleissa vinkattuja tahoja. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteiskehittämispäivä on järjestetty Oulussa. Tilaisuuteen saatiin paikalle useita alueen toimijoita hyvinvointialueelta, oppilaitoksita, sivistys- ja kulttuuripalveluista, kolmannelta sektorilta, hankkeista ja kotoutumista edistävistä palveluista. 

Osallistujat päättivät jatkaa yhteistyötä verkoston kesken. 

Osallistujista kymmenen vastasivat palautelomakkeeseen. Arvosanaksi kehittämispäivälle osallistujat antoivat keskimäärin 4,5. Vastaajista 9 koki saaneensa uutta tietoa alustuksesta, 1 ei. Vastaajista kaikki kokivat saaneensa uusia ideoita siihen, miten organisaatiossa voidaan tukea pakolaistaustaisia lapsiperheitä, kaikki myös saivat verkostoiuduttua muiden toimijoiden kanssa. Kaikki vastaajista kokivat kehittämispäivän hyödylliseksi. 

Avoimet palautteet:

"Hieno iltapäivä ja tutkimuskokonaisuus, kiitos!"

"Kiitos paljon, toivottavasti tämä poikii jatkoon ehyempää ja paremmin toisistaan tietoista ja toisia hyödyntävää toimintaa."

"Hyvä iltapäivä, ehkä työpajatyöskentely oli liian pitkä, yhden osion olisi voinut jättää pois."

"Hyvä alustus ja selkeät diat, hyvin valitut käsittelytavat. Kenties olisi saanut olla hieman enemmän aikaa Erätauko-osiolle"

"Alustuksessa paljon tuttua ja tärkeää asiaa! Koen, että suurinta antia itselleni oli kuitenkin verkostoituminen ja työpajaosuus, oli todella mielenkiintoista ja hyvää keskustelua omassa pienryhmässä ja tärkeää tutustua ja verkostoitua uusiin henkilöihin. Kiitos!"

"Kiitos kun teit tämän päivän mahdolliseksi! :)"

 

Yhteiskehittämispäivän onnistumisen näkökulmasta, yksi keskeinen näkökulma on uuden tiedon saaminen kehittämisen tueksi. Yhteiskehittämispäivän materiaaleihin, on tästä syystä tuotettu Perheenä pakomatkan jälkeen -webinaaritallenne sekä diat. Yksi tavoitteista on tiedon lisääminen, joten annetun tiedon laadun arvioiminen oli tärkeää. Webinaariin osallistuneilta pyydettiin palautetta. Palautetta antoi 41 webinaariin osallistujaa. 

Webinaari sai kesimäärin arvosanan 4,44, asteikolla 1/5. Vastaukset jakautuivat seuraavasti, 51 % vastaajista antoi arvosanan 5, 41 % vastaajista, antoi arvosanan 4 ja 8 % vastaajista antoi arvosanan 3. 

Palautelomakkeessa oli väittämä: "Sain webinaarista uutta tietoa, jota voin hyödyntää työssäni", vastausvaihtoehdot kyllä, ei, en osaa sanoa. Vastaajista 85 % koki saaneensa uutta tietoa, jota voi hyödyntää työssään, 10 % ei osannut sanoa ja 5 % ei kokenut saaneensa uutta tietoa. 

Avoimia palautteita annettiin 32 kappaletta. 

Palautteista 31 kiittivät seminaarista ja sitä kuvailtiin tärkeänä, hyvänä, mielenkiintoisena ja asinatuntevana. Palautteista yhdessä toivottiin enemmän aikaa luonnolliselle ja vapaalle keskustelulle ja toivottiin enemmän esimerkkejä tukimuotoihin vastaanotolle.

Otteita avoimista palautteista:

"Todella hieno jäsennys isosta kokonaisuudesta, kiitos selkeästä esityksestä!"

"Mahtavaa, uutta tietoa. Tätä voi hyödyntää heti talopalavereissa. Meille tulee koko ajan perheitä eri maista pakolaistaustalla esim. Ukraina."

"Tutkimuksessa tuli esille asioita, joita vastaanottokeskustyössä tulee myös pohdittua asiakkaiden kotoutumisen tukemiseksi. Hieno tutkimus! Kiitos."

"Loistava tutkielma, hyvin koottu kokonaisuus, jossa myös kieli on on ammattiryhmän ulkopuoliselle ymmärrettävää. Lisäksi taitava esiintyminen! :)"

"Hieno tutkimus ja todella konkreettisia kehittämisideoita meidän työhön maahanmuuttajapalveluissa."

"Todella mielenkiintoinen, asiakaslähtöinen webinaari. Monta tärkeää, mutta harvemmin esiin nousevaa huomiota maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja kotoutumisen mahdollistamisesta."

"Informatiivinen webinaari, joka antoi uusia näkökulmia perheiden kohtaamiseen."

"Kiitos valtavan paljon sinulle! Työskentelen hankkeessa pakolaistaustaisten perheiden parissa ja tämä vahvisti myös omia ja hankkeessa tehtyjä havaintoja siitä, mitkä asiat edistävät ja heikentävät perheiden hyvinvointia."

"...Monisyisten asioiden esilletuonti on jatkuvasti tarpeen - eri tavoin sanoitettuna ja jäsenneltynä erilaisissa yhteyksissä pakolaistaustaisia perheitä tapaaville ammattilaisille ja muillekin! Vaikka en nyt saanut uutta tietoa niin näiden asioiden äärelle pysähtyminen on aina tärkeää."