| Innokylä

Toimintaympäristö

Vihti on maantieteellisesti laaja kunta, joka muodostuu useasta aktiivisesta taajamasta ja kylästä. Vihdin palvelut ovat keskittyneet Nummelaan ja välimatkat eri kylien (taajamien) välillä ovat pitkät. Vihdin väkiluku vuonna 2021 oli 29 239. Siitä alle 15-vuotiaiden osuus oli 17,8% ja 15-64 vuotiaiden osuus 61,8%. Vihtiin on viime vuosina muuttanut uusia lapsiperheitä lähikunnista alhaisempien asumiskustannusten perässä. Vuonna 2020 lapsiperheitä Vihdissä oli 8171 ja Vihdin syntyvyyden enemmyysluku (2021) oli 39 joka kuvastaa myös lasten määrän kasvua. Asuntokuntia Vihdissä oli vuonna 2021 yhteensä 13284.

Vihdissä on käynnistetty syksyllä 2021 lapsiperheiden avoimen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen yhteistyössä kunnan, Karviaisen kuntayhtymän, MLL:n, seurakunnan, Länsi-Uudenmaan sote-hankkeen ja muiden järjestöjen toimesta. Tämä toimijaverkosto haki yhteisen hankerahoituksen, joka mahdollisti kohtaamispaikkatoiminnan koordinaation kehittämistyön. Kohtaamispaikkatoiminnan koordinaation toteuttajatahoksi valittiin kolmannen sektorin järjestöedustaja. Koordinaattorin työn tueksi käynnistettiin alueellinen kohtaamispaikkatoiminnan laaja verkosto.

Kehittämisen taustalla on valtakunnallinen linjaus lapsiperheiden palveluiden uudistamisesta perhekeskusmallin mukaisesti. Perhekeskus on monialainen palveluverkosto, jonka yhtenä osana kehitetään kohtaamispaikkatoimintaa. Vihti on osa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta . Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnalle on määritelty omat toimintaperiaatteet, jotka otetaan käyttöön koko alueella.

Vihdissä perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa toteutetaan verkostomaisesti ottaen huomioon olemassa oleva toiminta sekä paikalliset olosuhteet. Alueella toimivat MLL:n paikallisyhdistyksen perhekahvilat, seurakunnan perhekerhot sekä kunnan avoin päiväkoti Annantien perhetupa. Eri toimijat ovat tehneet jo aiemmin yhteistyötä, mutta riittämättömien resurssien vuoksi toiminnassa on ollut päällekkäisyyttä eikä tieto toiminnasta ole aina tavoittanut perheitä. Nyt tarkoituksena on verkoston avulla laajentaa toimintaa myös niihin kyliin, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Näin toiminta olisi saavutettavissa mahdollisimman monelle perheelle lähialueella.

Tavoiteltu muutos

Kohtaamispaikkatoiminnan koordinaation avulla yhteensovitetaan haja-asutusalueen kohtaamispaikkatoimintaan järjestävien tahojen toimintaa. Vahvistetaan perheiden hyvinvointia tukemalla vanhempien jaksamista ja tarjoamalla vertaistukea ammatillisen tuen rinnalle. Lisäksi tarjotaan lapsille mielekästä tekemistä.

Muutoksen mittaaminen

Kohtaamispaikkatoiminnan verkoston työskentelyä arvioidaan itsearviointina. Sähköinen kysely toteutetaan vuosittain. Kyselyn koonti käsitellään verkoston kokouksessa.

Kohtaamispaikkatoimintaa arvioidaan toteuttamalla kaksi kertaa vuodessa asiakaskysely kohtaamispaikoissa. Saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämistyössä sekä hyvinvointikertomustyöskentelyssä.

Esimerkki kohtaamispaikan kävijäkyselystä

Kohtaamispaikan kävijäkysely 2022.pdf (104.08 KB)

Toteutussuunnitelma

Tavoitteena on koordinaation avulla saada lapsiperheiden kohtaamispaikkatoimintaa mahdollisimman laajalti koko kunnan alueelle.

Koordinaation tueksi on käynnistetty alueellinen kohtaamispaikkatoiminnan verkosto, jossa laaja-alaisesti lapsiperheiden kanssa toimivia ammattilaisia (hyvinvointialue, kunta, eri järjestöt). Verkoston säännölliset kokoontumiset vahvistavat tiedonkulkua, mahdollistaa alueilla syntyvien ilmiöiden ja heikkojen signaalien tunnistamista sekä niihin nopeaa reagointia.

Lapsiperheiden palvelujen jalkautumisella kohtaamispaikkoihin mahdollistetaan esim perhekeskuksen ammattilaisten matalan kynnyksen kohtaamiset perheiden kanssa. Koordinointi yhteensovittaa jalkautumista mm. aikataulut ja toimipisteet. Näihin matalan kynnyksen kohtaamisiin on tuotettu infopaketti jalkautuvan ammattilaisen tueksi.

Kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmän säännölliset kokoontumiset ovat tarpeellisia perheitä kohtaaville ammattilaisille esim. avoimen varhaiskasvatuksen ohjaajat, seurakunnan lastenohjaajat sekä vapaaehtoisille jotka toimivat mm MLL:n perhekahviloissa. Vihdissä kirjaston toimijat ovat mukana myös tässä työryhmässä sillä työryhmän yhteistoimintana järjestetään perheille maksuttomia tapahtumia kirjastojen tiloissa. Viestinnän tueksi kootaan Vihdin yhteinen Perhekalenteri jossa tiedot kausittaisista maksuttomista tapahtumista perheille. Vuonna 2022 toteutettiin koululaisten kesäloma-ajan Perhekalenteri, joka sai positiivien palautteen sekä perheiltä että eri toimijoilta.

Viestinnän merkitys haja-asutusalueella suuri, jotta mahdollisimman moni lapsiperhe saa tietoa oman alueen kohtaamispaikkatoiminnasta. Viestinnän tueksi on luotu viikko-ohjelma, johon koottu kaikki Vihdin kohtaamispaikkaryhmät . Viikko-ohjelmaa jaetaan kunnan ja eri toimijoiden verkkosivuilla sekä sosiaalisen median eri kanavissa. Viikko-ohjelma päivitetään elo- ja tammikuussa.

Viestinnässä hyödynnämme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan logoa. Logo otettu käyttöön Vihdissä syksyllä 2022. Logon avulla perheet tunnistavat toiminnan kuuluvan osaksi tätä kohtaamispaikkaverkostoa. Vuoden 2023 aikana logo tulee käyttöön koko Länsi-Uudenmaan alueella joten perheen muuttaessa hyvinvointialueen sisällä he tunnistavat kohtaamispaikkatoimintaan kuuluvat ryhmät.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena on tavoittaa Vihdin lapsiperheitä laajasti koko kunnan alueella. Tämän vuoksi koordinaation ja kohtaamispaikkaverkoston työskentelyn tueksi on tärkeä osallistaa kohtaamispaikkojen kävijät mukaan kehittämistoimintaan.

Perheiden osallisuutta mahdollistetaan jatkuvalla asiakaspalautteen keräämisellä eri toimintapisteissä ja kauden aluksi toteutettavilla ideariihillä kohtaamispaikoissa.

Kaksi kertaa vuodessa kerättävien asiakaskyselyiden avoimia vastauksia hyödynnetään asiakasymmärryksen lisäämisen tukena. Lisäksi saatuja kehittämisideoita ja - toiveita käsitellään sekä kohtaamispaikkaverkostossa että kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmässä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskusalueet ovat monimuotoisia sekä kaupungin keskus- että haja-asustusalueita. Haja-asutusalueella perheiden kohtaamispaikkaverkoston koordinaatioon on kehitetty toimintamalli, jossa koordinaatiovastuu on kolmannen sektorin toimijalla. Vihti on toiminut yhtenä pilottialueena ja siellä koordinaatiosta vastasi MLL:n Uudenmaan piiri. Koordinoiva taho ylläpitää säännöllisesti kokoontuvaa kohtaamispaikka toimijoiden verkostoa, kehittää yhteistyörakenteita ja huolehtii, että toiminta kohtaamispaikoissa palvelee perheitä ja tukee työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Koordinaatio vahvistaa verkoston säännöllistä toimintaa, pitää toimijat aktiivisena yhteistyön suhteen ja linkittää yksittäiset toimijat isompaan kokonaisuuteen. Perheiden avunhakemisen kynnystä on madallettu vahvistamalla järjestöjen ja kaupungin yhteistoimijuutta ja yhteisvastuuta perheiden yhteiseksi auttamiseksi kohtaamispaikassa.

Tämä toimintamalli on perhekeskuksen kohtaamispaikan osatoimintamalli. Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu perhekeskuksen palveluverkoston näkökulmasta. Kohtaamispaikan toimintamalli edistää lasten ja lapsiperheiden osallisuutta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Koordinaatiomallin tavoitteet ja hyödyt

Koordinoinnin tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja parantaa heidän palveluitaan:

vahvistamalla lapsiperheiden parissa työskentelevien eri toimijoiden yhteistyötä
kehittämällä kohtaamispaikkatoiminnan kaksisuuntaista palveluohjausta
vastaamalla perheiden toimintaa koskeviin toiveisiin
vahvistamalla perheiden omaa osallisuutta mm tarjoamalla vapaaehtoistoiminnan paikkoja

Kohtaamispaikkatoiminnan koordinaation hyödyt haja-asutus alueen toiminnalle :

Kiinnitetään kohtaamispaikkatoimintaan laaja toimijajoukko, jonka kanssa yhteisesti suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan toimintaa.
Yhteistyössä pystytään keräämään tietoa lapsiperheiden arjesta ja alueen ilmiöistä.
Pystytään sopimaan jalkautumisesta kohtaamispaikkoihin, yhteisestä viestinnästä, perhetoiminnasta verkossa.
Vältetään päällekkäistä työtä ja jaetaan toimintaresursseja kohtaamispaikkakohtaisesti eri puolille haja-asustusaluetta.
Vahvistetaan avoimen toiminnan saavutettavuutta lähipalveluperiaatteen mukaisesti.

1. Koordinaation rakenteet

Perhekeskusalueen kohtaamispaikkaverkoston koordinaatio vahvistaa kohtaamispaikkojen säännöllistä toimintaa, auttaa toimijoita säännölliseen yhteistyöhön sekä sovittamaan oman toimintansa osaksi isompaa kokonaisuutta. Koordinoiva toimijataho ylläpitää säännöllisesti kokoontuvaa kohtaamispaikkaverkostoa, kehittää yhteistyörakenteita ja huolehtii, että toiminta kohtaamispaikoissa tukee ja palvelee sekä työntekijöitä että alueen perheiden tarpeita. Koordinaatio koostuu alueellisesta kohtaamispaikkaverkostosta, kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmästä ja koordinaattorista.

1.1. Alueellinen kohtaamispaikkaverkosto

Kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmän tueksi on perustettu alueellinen kohtaamispaikkaverkosto, joka kokoontui pilotin aikana kuusi kertaa vuodessa. Laajan verkoston puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii alueen perhekeskuksen työntekijä. Koordinaattorin toimii verkoston sihteerinä ja osallistuu kokousten valmisteluun. Kohtaamispaikkaverkostoon kuuluvat edustajat jokaisesta kohtaamispaikkatoimintaa järjestävästä tahosta, perhekeskuksen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja muiden sidosryhmien edustajia. Verkoston puheenjohtaja valitaan vuosittain verkostosta. koordinaation vastuutahoksi on yhteisellä päätöksellä valittu järjestötoimija.

Osallistujat. Tietyn kunnan tai alueen kohtaamispaikkojen edustajat sekä toimijat, jotka osallistuvat kohtaamispaikkatoimintaan jalkautumalla sinne.

Tavoitteet. Perheohjauksen parantaminen lapsiperhepalveluista kohtaamispaikkaan ja kohtaamispaikasta palveluihin, neuvonnan ja ohjauksen tuominen kohtaamispaikkoihin, eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, toiminnan katvealueiden tunnistaminen

Tehtävät. Lapsiperhepalveluiden jalkautumisen koordinointi kohtaamispaikkoihin, sisäinen viestintä eri toimijoiden välillä, perheohjauksen parantaminen, viestinviejä kohtaamispaikkatoiminnan ja hyvinvointialueen välillä

Kokoukset 2-4 kertaa vuodessa

1.2. Kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmä

Kun fyysisiä kohtaamispaikkoja on useita, perustetaan koordinaation osana alueen kohtaamispaikkaohjaajille oma verkosto. Tämä kohtaamispaikkatoiminnan ohjaajista koostuva, säännöllisesti kokoontuva kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmä joka suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kohtaamispaikkatoimintaa hyödyntäen yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita ja varmistaen alueesta riippumatta toiminnan samankaltaisuutta. Tässä verkostossa on sekä ammatillisia että vapaaehtoisia ohjaajia.

Osallistujat. Tietyn kunnan tai alueen kohtaamispaikkoja ylläpitävät toimijat, esim. kunnan avoin päiväkoti, MLL:n perhekahvilat, seurakunnan perhekerhot.

Tavoitteet. Eri kohtaamispaikkatoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, päällekkäisyyksien välttäminen, yhteisen tiedotuksen lisääminen, yhtenäinen seuranta ja arviointi, perheiden osallistamisen vahvistaminen

Tehtävät. Yhteensovittava suunnittelu, yhteisestä tiedotuksesta sopiminen, kohtaamispaikkojen kävijöiden osallisuuden kehittäminen, seuranta ja arviointi

Kokoukset 4 kertaa vuodessa

Kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmän käynnistämisen askeleet

Kartoita kohtaamispaikkatoimijat
Tee kartta – tunnista katvealueet
Kokoa toimijaverkosto
1 tapaaminen; tutustuminen, yhteistoiminnasta sopiminen, viikko-ohjelma, perhekalenteri, sovitaan työskentelystä
- Toiminta käynnissä
- Markkinointia
- Asiakaskysely kevät; sähköinen ja paperiversio
- Huomaa minut -osallisuustyökalu palautteen keräämisen välineenä (Leikkiviikko)
2 verkostotapaaminen kesätoiminnan suunnittelu
3 verkostotapaaminen syksyn suunnittelu, asiakaskyselyn koonti
- Asiakaskysely syksy; sähköinen ja paperiversio
- Huomaa minut -osallisuustyökalu palautteen keräämisen välineenä (LOP viikko)
- Kohtaamispaikkatoiminnan itsearviointi/ vertaisarviointi vuoro vuosin (LSKL)
4 tapaaminen kevään suunnittelu ja vuoden yhteenveto

1.3. Koordinaattori auttaa eri toimijoita kytkeytymään haja-asustusalueella perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaan

Koordinaattori sovittaa yhteen eri toimijoiden toimintaa, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä, tukee eri toimijoiden yhteistyötä ja kutsuu uusia toimijoita mukaan, kartoittaa toiminnan ja palveluiden mahdollisia katvealueita ja suunnittelee yhdessä verkoston kanssa, mitä uutta toimintaa mahdollisesti tarvitaan. Koordinaation osana kohtaamispaikkojen arviointia yhtenäistetään ja systematisoidaan Vihdissä sekä pilotoidaan kohtaamispaikkatoiminnan vertaisarviointimalli osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvioinnin vuosikelloa. Koordinaattori vie toimijaverkostossa esiin nousseet ilmiöt ja arviointitiedot perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan Länsi-Uudenmaan alueelliseen perhekeskusverkostoon sekä muihin monialaisiin työryhmien/tilaisuuksien keskusteluun toimien linkkinä paikallisen toiminnan ja laajemman verkoston välillä. Verkostosta on edustaja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäjätyöryhmässä.

2. Koordinaation hyödyt

2.1. koordinaattori helpottaa heikkojen signaalien tunnistamista ja osaamisen hyödyntämistä

Koordinaatiomalli helpottaa heikkojen signaalien tunnistamista ja alueella syntyneisiin ilmiöihin puuttumista. Verkostojäsenten tiivis yhteistyö mahdollistaa myös uusien toimintamallien käyttöön ottoa tai kehittämistä. Vapaaehtoistoimijoiden mukana olo verkostossa laajentaa toimintamahdollisuuksia ja tuo vertaistoiminnan mahdollisuudet ammattityön rinnalle. Koordinaatiomallissa huomioidaan kaikkien lapsiperheiden parissa toimivien osaaminen sekä mahdollistetaan perheen oma osallisuus kohtaamispaikkatoimijoiden työryhmässä.

2.2. Palvelujen jalkautumisen hyödyt kohtaamispaikkatoiminnassa

Palveluneuvontaa kehitettiin yhdessä kohtaamispaikkatoiminnan verkoston kanssa sekä luotiin toimintamalli siihen, että oikea tieto palveluista on helposti saatavissa. Tässä hyödynnettiin jalkautumisen toimintamallia ja yhdessä sovittuja viestinnän keinoja. Jalkautuminen avoimiin kohtaamispaikkoihin tapahtuu koordinoidusti ja osana perhekeskuksen tai sidosryhmien ammattilaisten työnkuvaa. Jalkautuminen vahvistaa kohtaamispaikkojen roolia lähipalvelupaikkoina.

Jalkautumisen hyödyt perhekeskuksen ammattilaisille

Tarjoaa ammattilaiselle mahdollisuuden kohdata vanhempia ryhmänä, jolloin ajankäyttö tehostuu vrt soitot ja käynnit
Madaltaa vanhemman yhteydenottokynnystä, kun on tavannut ammattilaisen kohtaamispaikassa vrt ensikontakti
Matala kynnys avun tarpeen tunnistamiseen
Auttaa tunnistamaan heikot signaalit ja alueella olevia ilmiöitä
Helpottaa ohjaamaan perheitä kohtaamispaikasta palveluihin ja palveluista (esimerkiksi neuvolasta) kohtaamispaikkaan
Etsivän työn merkitys – tavoitetaan perheitä, jotka eivät ehkä muuten löydä palveluiden pariin tai perheiden kriisitilanteissa esim erotilanteet
Parantaa ammatillisen asiantuntemuksen saatavuutta osana kohtaamispaikan ohjelmaa

Kohtaamispaikkojen yhteisen viestinnän tueksi on luotu perhekalenteri, jonka avulla kohtaamispaikkatoimijat tiedottavat toiminnan sisällöistä sekä perheille että sidosryhmien ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Perhekalenteri löytyy kunnan perhekeskuksen kotisivulta. Lisäämällä eri toimijoiden tietoisuutta vahvistetaan kohtaamispaikkojen saavutettavuutta ja madalletaan kynnystä avun tarpeen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

2.3. Koordinaatio auttaa sitouttamaan vapaaehtoiset mukaan verkostoon

Vapaaehtoistoimijat osana kohtaamispaikkaverkostoa ovat alueen verkoston voimavara, joka kannattaa aktivoida mukaan. Vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi ja perehdytys kohtaamispaikkatoimintaan auttaa sitoutumaan toimintaan omalla osaamisella. Koordinaattori huolehtii vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudesta ammatilliseen ohjaukseen vrt MLL:n vapaaehtoistoimijoiden ammatillisen ohjauksen malli. Haja-asutusalueella vapaaehtoistyön tekeminen oman kylän alueella aktivoi uusia toimijoita verkostoon joko kertaluotoiseen tai pidempi kestoisen vapaaehtoistyöhön. Mikäli vapaaehtoisella ei ole oman yhdistyksen kautta mahdollista saada tukea vapaaehtoistyöhönsä niin kannattaa yhdistää saman kohtaamispaikan vapaaehtoistoimijat ryhmäksi ja järjestää muutaman kerran vuodessa yhteistapaamisen jossa mahdollisuus vertaistukeen ja virkistykseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkostomaisen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatiomalli on sovellettavissa kaikille haja-asutusalueille, joissa toimijatahoja on useita ja halutaan varmistaa kohtaamispaikkatoimintaa perheiden lähellä.

Koordinaationmallin rakenne on hyödynnettävissä eri toimintakokonaisuuksien koordinoinnissa. Monialaisessa yhteistyössä toimijoiden kumppanuksellisuus ja yhteistoimijuus on tärkeää. Koordinaatiomallilla tuetaan toimijoita ja varmistetaan säännöllinen yhteydenpito ja yhteensovittava toiminta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin seuranta ja arviointi tapahtuu vuosikellon mukaisesti yhteisesti sovittujen toimenpiteiden avulla. Kohtaamispaikkojen seurannan mittarina käytetään kävijätilastointia, johon kirjataan aikuis- ja lapsikävijät erikseen, onko ensikertalainen, onko monikulttuurinen osallistuja.

Asiakaskysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa strukturoidun lomakkeen avulla. Vastausten koonti käsiteltiin kohtaamispaikkaverkostossa. Saatuja tuloksia hyödynnetään myös lasten ja nuorten hyvinvointikertomustyöskentelyssä.

Kohtaamispaikkaverkoston työskentelyä seurataan ja arvioidaan kerran vuodessa tehtävällä sähköisellä yhteistyökumppanikyselyllä.

Näiden lisäksi kohtaamispaikkatoimintaa arvioidaan hyödyntämällä Lastensuojelun keskusliiton kohtaamispaikkatoiminnan itsearviointi/vertaisarviointi menetelmää vuorovuosin.

Perhekeskuksen kohtaamispaikkaverkoston koordinointi haja-asutusalueen kunnassa

Kuva