Toimintamallissa kuvataan perhekeskuksen toimintarakenne, joka tukee eri toimijoiden yhteistyötä kaikilla toiminnan tasoilla asiakastasosta ylempään johtoon. Rakenne perustuu yhteisövaikuttavuusviitekehyksen mukaiseen yhteisjohtamisen periaatteeseen.

Toimintaympäristö

Perhekeskuksen toimintarakenne kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijat. Perhekeskustoiminta on luonteeltaan verkostomaista ja sitä koskeva lainsäädäntö koostuu useista eri toimijoiden toimintaa säätelevistä laeista. Perhekeskustoiminnan avulla pyritään tuottamaan lapsille, nuorille ja perheille saumattomasti yhteensovitettua palvelua sekä parantamaan palvelujen kokonaiskoordinaatiota. Perhekeskuksen toimintarakenne on kuvaus konkreettisista rakenteista, joiden kautta yhteensovittavaa työtä ja johtamista voidaan tehdä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimijat sekä Kanta-Hämeessä asuvat perheet. Mallin avulla pyritään tuomaan hyötyjä asiakkaille, työntekijöille ja organisaatioille. Kohderyhmän tarpeet on perusteltu kattavasti THL:n perhekeskustoimintamallin perusteissa.

Ratkaisun perusidea

Kanta-Hämeessä on yksi perhekeskus, joka jakautuu toiminnallisesti kolmeen seudulliseen perhekeskusalueeseen: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutuun. Tämän avulla pyritään takaamaan palvelujen yhdenvertaisuus kaikille asukkaille, mahdollistaen kuitenkin seudullisten erityispiirteiden huomioiminen. Kanta-Hämeen perhekeskuksen keskeisenä viitekehyksenä on yhteisövaikuttavuus, jolla pyritään monimutkaisten ilmiöiden ratkaisemiseen eri toimijoiden yhteensovitetun toiminnan avulla. Jotta asiakastason yhteensovitettu toiminta olisi saumatonta, tulee luoda myös johtamisen rakenteet, joissa yhteisen tekemisen linjoista voidaan sopia. Tämän vuoksi perhekeskuksen kokonaisrakenne sisältää maakunnallisen ja seudullisen tason johtamisrakenteet sekä asiakastason rakenteet: Arkitiimin ja perustason täydentävän asiantuntijatiimin.

Maakunnallinen perhekeskustyöryhmä kokoaa yhteen eri hyvinvointialueen ja kuntien johtavia viranhaltijoita sekä järjestöjen ja seurakuntien valittuja edustajia. Työryhmässä tarkastellaan yhteisesti sovittavien mittareiden avulla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koko maakunnan tasolla ja pohditaan ratkaisuja kaikille yhteisiin monimutkaisiin kysymyksiin. Seudullisen tason työryhmässä kootaan yhteen hyvinvointialueen ja kuntien keski- ja lähijohtoa sekä kunkin seudun keskeisiä järjestö- ja seurakuntatoimijoita ja työn keskiössä on asiakasrajapinnan ja paikallisen toiminnan tarkastelu ja suunnittelu.

Asiakastason perusrakenteeksi mallissa on suunniteltu Arkitiimit, jotka koostuvat paikallisesti esimerkiksi koulujen, varhaiskasvatusyksiköiden, neuvoloiden, opiskeluhuollon, kotipalvelun ja perhetyön toimijoista. Arkitiimiin kuuluvat myös paikalliset järjestö- ja seurakuntatoimijat. Arkitiimit toteuttavat yleistä monialaista toimintaa, kuten teemapäiviä sekä kohtaamispaikka- ja ryhmätoimintaa. Lisäksi Arkitiimistä kootaan perheen ympärille tarvittava kokoonpano, kun perheellä on monialaisen palvelun tarve. Arkitiimit ovat myös keskeisessä roolissa palvelujen kokonaiskoordinaatiossa. Arkitiimien työtä tukemaan jokaiselle seudulle kootaan hyvinvointialueen sotepalveluista myös perustason täydentävä asiantuntijatiimi. Tiimi tuottaa asiakkaan ja perheen tarpeen mukaan esim. kasvatus- ja perheneuvontaa, mielenterveys-, päihde- ja nepsy-diagnostiikkaa, hoitoa ja tukea sekä sosiaalista kuntoutusta eri ikäryhmille. Tiimin asiantuntijat liittyvät perheen Arkitiimiin tarpeen mukaan. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintarakenteen käynnistäminen on pitkä prosessi, joka sisältää toimintarakenteen ja toimintakulttuurin muutoksen elementtejä. Toimintarakenteen muutoksen käynnistämiseksi alueelle on koottu työryhmät, jotka suunnittelevat toimintarakenteen eri elementtien konkreettista toimintaa. Toimintakulttuurin muutosta tehdään Kanta-Hämeessä yhteistyössä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön kanssa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastaa perhekeskuspalvelujen johtotiimin tulosaluejohtajan johdolla. Johtotiimin jäsenenä toimii myös asiantuntija, jonka vastuulla on kokonaiskehittämisen tukeminen ja koordinointi.