Perhekeskuksen verkostojohtaminen
Toimintamalli kuvaa perhekeskuksen verkostojohtamisen mallia ja siihen liittyviä tiedolla johtamisen työkaluja. Toimintamalli pohjautuu yhdeksän pirkanmaalaisen kunnan yhteiseen kehittämisprosessiin ja sen tuotoksiin.
Perhekeskustoimintaa on kehitetty Suomessa 2000-luvulta alkaen osana kansallisia muutosohjelmia ja hankkeita. Perhekeskuksella tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja toimintojen verkostoa, jota johdetaan yhteensovitettuna kokonaisuutena. Perhekeskuksen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, siirtää painopistettä korjaavista palveluista ehkäiseviin ja ennakoiviin palveluihin, vahvistaa varhaista tukea ja hoitoa, tarjota vertaistukea ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, mahdollistaa yhdenvertainen pääsy palveluihin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Pirkanmaalla perhekeskusta kehitetään kansallisten linjausten pohjalta, verkostomaisesti, yhteensovittamalla eri organisaatioiden, ammattilaisten ja fyysisten toimipisteiden palveluita ja toimintaa. Perhekeskuksen toimijaverkostoon kuuluvat kunnat, hyvinvointialueen sote-palvelut, alueen yhdistykset ja järjestöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt sekä Kela. Perhekeskus yhteensovittaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja toiminnot tietyllä alueella.
Lainsäädäntö ohjaa ja suorastaan velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä yhteistoimintaan. Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita toimimaan yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä keskenään että muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Monialaisesta yhteistyöstä säädetään myös esimerkiksi Terveydenhuoltolaissa (1326/2010), Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja Varhaiskasvatuslaissa (540/2018).
Pilottiin kutsuttiin alkuvuodesta 2022 mukaan yhdeksän kuntaa perhekeskusverkostoineen Pirkanmaan läntiseltä ja eteläiseltä alueelta. Pilotin työskentelyyn osallistuivat pääasiassa kyseisten verkostojen perhekeskusohjausryhmät. Mukana oli esihenkilöitä, johtajia ja suunnittelijoita kuntien sivistys- ja sote-palveluista, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta.
Pilotille perustettiin ohjausryhmä, joka koostui pilottikuntien sivistys- ja sote-johtajista. Työskentelyä koordinoi kaksi kehittäjää, kahdesta eri kunnasta. Työskentelyn suunnittelusta ja työkalujen kehittämisestä vastasi suunnitteluryhmä. Verkostotyön asiantuntija Timo Järvensivu ja start-up -yritys Uotta Oy vastasivat yhteisen työskentelyn fasilitoinnista sekä toivat pilottiin tutkimustietoa verkostojen johtamisesta.
Aloitimme muodostamalla tilannekuvan yhteistyöverkostosta. Mikä on perhekeskusverkoston yhteinen tavoite? Keitä verkostoomme kuuluu? Miltä verkostomme näyttää? Haimme vastauksia työpajoissa. Piirsimme verkostosta erilaisia kuvia. Pohdimme tavoitetta ja yhteistyötä eri näkökulmista, esimerkiksi asiakkaan, palveluiden, asiantuntijoiden, johdon, talouden, vaikuttavuuden ja unelmien näkökulmista.
Huomasimme pian, että suuntamme tässä verkostossa on yhteinen. Tiesimme, mitkä ovat yhteiset tavoitteemme ja keitä tarvitsemme mukaan näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Ymmärsimme samalla, että tämä ei vielä riitä. Toteutustyö tarvitsee suunnan ja toimijajoukon kokoamisen lisäksi konkreettisia yhteisiä tekoja, mikä puolestaan edellyttää sujuvia yhteisiä toimintatapoja.
Vuonna 2022 toteutetussa pilotissa harjoiteltiin verkostoitumista, luotiin yhteisten keskustelujen kautta kuvaa perhekeskuksen verkostojohtamisen rakenteista sekä kehitettiin ja testattiin tiedolla johtamisen työkaluja.
Pirkanmaan perhekeskuksen verkostojohtamisen rakenteiksi hahmoteltiin kolmitasoinen malli, jossa toimintaa johdetaan ensinnäkin paikallisella tasolla, perhekeskuskohtaisissa ohjausryhmissä, kuten monessa kunnassa on toimittu jo pitkään. Näiden lisäksi perustetaan kolme maantieteellisesti rajattua, alueellista koordinaatioryhmää, jotka ohjaavat omien alueidensa ilmiölähtöistä kehittämistä ja perhekeskuksen maakunnallisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Strategisena, ohjaavana ryhmänä aloittaa maakunnallinen ohjausryhmä, Pirkanmaan LAPE-työryhmän työn jatkajana.
Perhekeskustoimijat ovat tasavertaisesti edustettuina kaikilla kolmella johtamisen tasolla. Tärkeää on myös asiantuntijaverkostojen ja kehittämistyön kytkeminen perhekeskuksen ohjausryhmiin.
Yhteisesti sovitulla viestintärakenteella ja selkeällä vastuunjaolla varmistetaan kaikkien perhekeskustoimijoiden osallisuuden toteutuminen johtamisen eri tasoilla. Kun edustuksellisten ryhmien jäsenet tunnistavat viestintävastuunsa ja toteuttavat sitä, myös perheiden ja asiakastyön ääni kuuluu johtamisessa.
Pilotissa kehitettiin ja pilotoitiin työkaluja tiedolla johtamisen tueksi:
-
Indikaattoripaketti helpottaa tiedolla johtamista, kun keskeiset tilastotiedot on haettu eri tietokannoista valmiiksi paketiksi. Kokonaisuus mahdollistaa myös kuntakohtaisten tietojen vertailun ja trendien tarkastelun. Pilotin aikana tunnistettiin, että indikaattoritiedon rinnalle tarvitaan lisää laadullista tietoa. Jatkossa on tärkeää kehittää sellaisia osallisuutta tukevia rakenteita, jotka mahdollistavat perheiden osallisuuden tiedon tuottamiseen ja analysointiin. Indikaattorikokonaisuutta tullaan jatkokehittämään ja laajentamaan koko maakunnan tasoiseksi vuoden 2023 aikana.
-
Perhekeskuksen palvelukartan avulla perhekeskuksen toimijat voivat kartoittaa palveluiden katvealueita, mahdollisia päällekkäisyyksiä ja yhteistyön mahdollisuuksia eri perhekeskustehtävien ja asiakasryhmien mukaisesti. Palvelukartta mahdollistaa palvelukokonaisuuden tarkastelun kunta- ja organisaatiorajat ylittäen. Palvelukarttaa voi hyödyntää myös keskustelun pohjana, kun pohditaan, miten eri palvelut vastaavat perhekeskuksen tehtävistä.
-
Sähköinen verkostokartta tekee verkoston näkyväksi, auttaa tunnistamaan perhekeskusverkoston toimijoiden rooleja ja mahdollistaa verkoston tavoitteellisen johtamisen.
Kuva
Kuva
