| Innokylä

Toimintaympäristö

Perhonen toimintamallilla pyritään tulevaisuuden perhekeskus -tyyliseen toimintaan, joka on meneillään olevan sote-uudistuksenkin tavoitteena. Tarkoituksena on, että perheiden palvelut olisivat paremmin saatavilla. Perheen ei tarvitse asioida monen eri toimijan kanssa erikseen saadakseen tarvitsemansa avun. Perhosen toimintamallin avulla eri toimijoiden päällekkäinen työ vähentyy, mikä vaikuttaa kustannuksia ja resursseja säästävästi. Matalan kynnyksen toimintamalli ei leimaa perhettä ja on helposti lähestyttävä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hiukkavaaran monitoimitalo on avattu uudelle asuinalueelle syksyllä 2017. Monitoimitalossa on peruskoulun ja päiväkodin lisäksi nuorisotilat, kirjasto, neuvola- ja perhesosiaalityön palveluja sekä kansalaisopiston toimintoja. Toimintamallin alkuna on ollut Lape-hankkeen (2017-2019) pilotissa alkanut eri toimijoiden yhteinen pohdinta verkostomaisen perhekeskusmallin luomiseksi niin, että perheet voisivat mahdollisimman kattavasti saada tarvitsemansa palvelut saman katon alta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Eri sektoreihin välillä ja sisällä on paljon byrokratiaa. Asiakasperheeltä vaatii paljon voimavaroja ryhtyä selvittämään mistä ja keneltä hakea apua. Mallissa ammattilaiset ottavat asian eteenpäin viemisen vastuulleen sovitusti asiakkaan kanssa. Ammattilaiselle malli näyttäytyy kevyenä ja nopeana yhteistyönä. Perheverkostotyöstä tulee tunne, ettei tee työtä yksin ja että sillä on vaikuttavuutta asiakkaan hyvinvointiin. Organisaationnäkökulmasta säästytään useilta päällekkäisiltä palavereilta ja tarvittava tieto siirtyy helposti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mallissa on taustalla vuoden mittainen pilotointi, jossa eri ammattiryhmät tutustuivat toistensa työnkuviin ja näiden kokoontumisten perusteella rakentui Perhonen- verkostoyhteistyömalli.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että malli tulee tunnetuksi alueella ja perheet osaavat myös itse pyytää Perhonen- perheverkostopalaveria. Tavoitteena on kehittää ja lisätä alueellista yhteistyötä.

Muutoksen mittaaminen

Indikaattorina tuen järjestyminen varhaisessa vaiheessa. Kun tuki saadaan riittävän ajoissa perheeseen, myös lastensuojeluilmoitukset vähenevät. Perheiden tilanteista saadaan tietoa alueellisen hyvinvointikyselyn kautta. Kyselyn tulosten perusteella pyritään muokkaamaan palveluja perheiden tarpeita vastaavaksi.

Toteutussuunnitelma

Asiakkaiden tarpeiden kartoitus ja palveluiden suunnittelu niiden pohjalta.

Tutustuminen eri ammattiryhmien työnkuvaan.

Yhteinen näkemys palveluista ja kehittämistarpeesta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasryhmä koostuu tietyllä alueella asuvista lapsiperheistä. Perheet itse tai perheen luvalla toimijaverkoston eri tahot, voivat olla yhteydessä perheverkosto Perhosen yhteyshenkilöön palaverin järjestämiseksi. Alueen asukkailta on kerätty hyvinvointikyselyllä tietoa heidän palvelutarpeensa kartoittamiseksi useaan kertaan, viimeksi syksyllä 2020.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Perhonen perheverkosto auttaa perhettä tilanteissa, joissa perhe on kertonut huolistaan työntekijälle ja toivoo tilanteeseen apua. Tuen tarve voi koske esimerkiksi lapsen kasvua ja kehitystä, vanhemmuuden haasteita, eri palveluja koskevaa tiedon tarvetta tai jotain muuta asiaa. Perheen kannalta perheverkosto Perhosen toimintamallin ketteryys ja helppo saavutettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Perhonen perheverkostoon kuuluu useita eri toimijoita, kuten perhesosiaalityöntekijä, perheneuvonnan sosiaalityöntekijä ja psykologi, neuvolan ja koulun terveydenhoitajat, opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi, koululta erityisopettaja ja päiväkodista varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Perhonen kokoontuu kerran kuukaudessa ja mukaan pyydetään aina perheen asian kannalta olennaiset työntekijät, jotka perhe itse on halunnut mukaan verkostopalaveriin. Yleensä mukana palaverissa on myös perheen lähityöntekijä (kuten esimerkiksi opettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, koulunkäynnin ohjaaja, perhetyöntekijä tai nuorisotyöntekijä). Perheen on mahdollista saada tarvitsemaansa palvelua välittömästi perheverkostossa yhdessä päätetyn mukaisesti, esimerkiksi perhetyötä tai perheneuvonnan palveluja. Perhosessa käytetään Lapset Puheeksi neuvonpidon menetelmää, joten asiakkaalle jää Perhosesta koonti, ketä on paikalla ja mitä kukakin toimija lupaa tehdä perheen hyväksi.

Perhonen toimintamalli on ammattilaisille helppo ja selkeä tapa aloittaa verkostotyö perheiden kanssa. Ammattilaisen ei tarvitse miettiä, mitä palveluja perheelle voisi tarjota, vaan hän voi viedä asian Perhoseen, jossa mietitään yhdessä, ketkä kaikki olisivat hyödyllisiä keskustelemaan ja tarjoamaan palveluja perheelle. Asian viemiseksi Perhoseen ei tarvitse tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoitusta tai muuta vastaavaa lähetettä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Perhonen perheverkostossa on yhteyshenkilö, joka ottaa vastaan pyynnöt ja miettii perheen ja lähityöntekijän kanssa tarvittavat osallistujat Perhoseen. Kaikilla Perhosen toimijoilla on kuukausittain tietyt ajat varattuna kalenterista perheverkostoja varten. Yhteyshenkilö tiedottaa Perhosen toimijoille, ketä tarvitaan kulloinkin paikalle. Perhosen toimijat pitävät kaksi kertaa vuodessa yhteisen palaverin, jossa mietitään ja kehitetään Perhosen toimintaa yhteisesti.

Perhosen toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti, että toimintatapa tulee tutuksi uusille työntekijöille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Perhonen perheverkostomalli on ketterä ja muuntautuva verkostotyön työmenetelmä. Yhteiset tapaamisajat on hyvä sopia tarpeeksi ajoissa. Toimijoiden on hyvä kokoontua säännöllisesti keskenään arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Tällä vahvistetaan tuttuutta ja kynnys yhteistyöhön säilyy matalana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perhonen perheverkosto on toiminut 3 vuotta. Perheverkosto toiminta lähti käyntiin perhekeskus pilotista, jossa mietittiin verkostomaisen työmallin vahvistamista. Perhonen on vakiinnuttanut toimintansa Hiukkavaaratalon toiminta-alueella näiden vuosien aikana. Se on osoittautunut hyväksi matalan kynnyksen toimintamalliksi, joka yhdistää julkisen sektorin toimijoita. Perhonen on lisännyt toimijoiden tietämystä toistensa työstä ja tuen mahdollisuuksista. Perhonen on lisännyt yhteistyötä toimijoiden välillä.

Perhonen voi olla perheestä ja osallistujista riippuen verkostopalaveri, koulun oppilashuollon palaveri, varhaiskasvatuksen palaveri ym. Perheet ovat kokeneet, että jo yhdelläkin tapaamisella on voinut olla vaikutusta perheen hyvinvointiin. Perheet ovat päässeet keskustelemaan asioistaan yhdessä ammattilaisten kanssa ja saaneet samalla kerralla usean eri ammattilaisen tuen ja näkökulman asioihinsa