Pirkanmaan palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut vastuualue

Palliatiivinen keskus ja hyvinvointialueen kattava kotisairaala saatettiin omaksi vastuualueeksi. Näin palliatiivisen hoidon erityistason osaaminen, konsultaatiot ja henkilöstön riittävyys saatiin paremmin turvattua.

Toimintaympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialueella asuu yli puoli miljoonaa asukasta. Palliatiivinen hoito tulee turvata kaikille asukkaille tasavertaisesti ja tarvelähtöisesti STM:n suositusten mukaisesti. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla palliatiivinen keskus.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaalla oli toiminut TAYS palliatiivinen keskus vuodesta 2020. Se toimi kuitenkin verkostomaisena ilman yhteistä johtoa hyvinvointialueen organisaatiossa. Pirkanmaalla ei ollut koko alueen kattavaa kotisairaalaverkostoa. FinPall-hankkeen aikana kävi ilmeiseksi, että palliatiivinen keskus ja koko kotisairaalatoiminta olisi erittäin tärkeää saada osaksi hyvinvointialueen organisaatiota ja itsenäiseksi yksiköksi henkilöstön, talouden ja prosessien näkökulmasta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Palliatiivinen keskus ja koko kotisairaalatoiminta oli mielekästä saada osaksi hyvinvointialueen organisaatiota ja itsenäiseksi yksiköksi henkilöstön, talouden ja prosessien näkökulmasta. Näin kyetään varmistamaan palliatiivisen hoidon ja osaamisen ulottaminen kaikille Pirkanmaalaisille sinne missä he asuvat tai ovat hoidossa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Uuden vastuualueen valmistelua varten perustettiin työryhmä, jossa oli edustettuna tarvittavat hyvinvointialueen johtohenkilöt ja palliatiivisen hoidon substanssiosaajat. 

Tavoiteltu muutos

Valmistelun tuloksena perustettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluihin lähisairaalat toimialueelle uusi vastuualue: Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pirkanmaalla palliatiivista hoitoa tarvitsee arviolta 4000 ihmistä elämän loppuvaiheessa ja vielä suurempi määrä, jos huomioidaan varhaisempi palliatiivisen hoidon tarve. Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut vastuualue toteuttaa vaativan tason palliatiivisen hoidon sitä tarvitseville STM:n yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti sekä varmistaa palliatiivisen konsultaatiotuen kaikille Pirkanmaalaisille sinne missä he asuvat tai ovat hoidossa.

Ratkaisun perusidea

Työryhmän valmistelun tuloksena perustettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluihin lähisairaalat toimialueelle uusi vastuualue: Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut

Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut vastuualueeseen kuuluvat kaikki aikuisten palliatiivisen hoidon erityistason toimijat Pirkanmaalla:

  • TAYS keskussairaalan palliatiivinen yksikkö (poliklinikka ja konsultaatiotiimi)
  • Hatanpään kampuksen palliatiivinen yksikkö (Osasto ja konsultaatiotiimi)
  • Sastamalan kampuksen palliatiivinen yksikkö (Osasto ja pkl-toiminta)
  • Valkeakoskenkampuksen palliatiivinen yksikkö (Osasto ja pkl-toiminta)
  • Pirkanmaan kotisairaala (Palliatiivisen hoidon koordinaatio Hatanpään, Sastamalan ja Valkeakosken yksiköillä)
  • Pirkanmaan hoitokoti toimii sidosyksikköasemansa kautta osana palliatiivista keskusta. 

Pirkanmaan hoitokoti liitettiin samaan sairaskertomusjärjestelmään muun palliatiivisen keskuksen kanssa ja kaikkia keskuksen kotipotilaita varten perustettiin yhteinen lista tietojärjestelmään. Vastuualueella on oma johtoryhmä ja kaikilla vastuualueen työtekijöillä on yhteiset esihenkilöt. Tämä mahdollistaa osaavan henkilöstön tehokkaan käytön ja palliatiivisen hoidon erityisosaamisen viemisen koko alueelle Pirkanmaan kattavan kotisairaalan kautta. Vastuualue johtaa Pirkanmaan palliatiivista hoitoketjua mukaan lukien A-tason tukiosastotoiminta ja kaikkien yksiköiden konsultaatiotuki. Hankkeen aikana aloitettiin pilottina myös palliatiivisen hoidon lääkäripäivystys viikonloppuisin ja arkipyhinä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen palliatiivisten erityistason toimijoiden yhdistäminen omaksi yksikökseen (esim. vastuualue) edellyttää:

  • Hyvinvointialueen johdon sitoutumista hallinnollisten päätösten saamiseksi
  • Palliatiivisen hoidon ammattilaisten sitoutumista yhteisiin toimintamalleihin
  • Valmistelutyötä, johon tulee osallistua hyvinvointialueen johdon edustajat, talouden asiantuntijat, henkilöstöjohto ja palliatiivisen hoidon substanssiosaajat
  • Toimintamallien ja konsultaatioväylien luomista koko hoitoketjun osalta kotihoidosta ja palveluasumisesta aina yliopistosairaalan yksiköihin saakka
  • Henkilöstön, talouden ja prosessien yhteisen johdon luomista koko palliatiiviselle keskukselle ja kotisairaalatoiminnalle
Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyvinvointialueen palliatiivisten erityistason toimijoiden yhdistäminen omaksi yksikökseen (esim. vastuualue) edellyttää sekä hyvinvointialueen johdon että palliatiivisen hoidon toimijoiden sitoutumista. Suurimmaksi osaksi kyse oli Pirkanmaalla olemassa olevien toimijoiden yhteensovittamisesta ja sitouttamisesta yhteisen johdon alle sekä uusien toimintamallien kehittämisestä ja jalkauttamisesta. Toisaalta hyvinvointialueen johdon tuki ja tahtotila resurssien uudelleen kohdentamisten suhteen ja ymmärrys palliatiivisen hoidon järjestämisen tärkeydestä oli välttämätöntä onnistumiselle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut vastuualue aloitti toimintansa 1.1.2024. Valmisteluprosessi onnistui hyvinvointialueen haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kohtalaisen hyvin. Palliatiivinen keskus tuottaa n. 1500 poliklinikkakäyntiä ja n. 2000 sairaalakonsultaatiota vuodessa sekä hoitaa vuosittain n. 1600 palliatiivista potilasta kotisairaalassa ja n. 1500 palliatiivista potilasta osastoilla.