Pitkäaikaissairaiden hoidon kehittäminen
Kehitetään ja otetaan käyttöön uusi toimintamalli pitkäaikaissairauksien PTH-ESH -hoitoketjuissa yhteistyössä diabetesosaamiskeskuksen kanssa sekä kehitetään diabeteksen hoitoa terveysasemalla.
FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan naisista 10 %lla ja miehillä 15%lla on diabetes joko tietäen tai tietämättään. Noin 166 400 asukkaan Siun soten alueella tämä tarkoittaa vähintään 16 140 henkilöä.
Alueen terveysasemilla on perinteisesti ollut diabeteshoitaja, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia jotka ovat asemittain vaihdellen osallistuneet diabetesriskissä olevien ja diabetesta sairastavien asiakkaiden hoitoon ja ohjaukseen. Uutta toimintamallia terveysasemille luotaessa (tiimimalli, Meijän malli) moniammatillisessa tiimissä ongelmaksi tuli se, että terveys- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen ei ollut riittävästi aikaa ja hoitajien osaaminen sairauden seurannasta ja ohjauksesta vaihteli, eikä moniammatillinen tiimi kyennyt täysin vastaamaan tähän osaamisvajeeseen. Oman haasteensa asiaan toi koronapandemian mukanaan tuomat haasteet henkilöstön sijoittumisesta näytteenottoon, rokotuksiin ja kasvaneen kysynnän hoitamiseen, sekä rekrytoinnin haasteet. Diabetesosaamiskeskuksen perustamisen myötä suuri osa diabeteshoitajia siirtyi terveysasemilta erikoissairaanhoidon puolelle ja tämä lisäsi haasteita entisestään.
1.1.2022 Siun soten alueella aloitti toimintansa erikoissairaanhoidon alainen Diabetesosaamiskeskus. Osa alueen terveysasemien diabeteshoitajista siirtyi tällöin työskentelemään Diabetesosaamiskeskuksen alaisuudessa fyysisen vastaanoton pysyessä edelleen ko. terveysasemalla. Tyypin 1 diabetesta ja vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat ohjataan jatkossa diabetesosaamiskeskuksen asiakkuuteen. Diabetesosaamiskeskus palvelee sekä keskussairaalassa että maakunnan terveysasemilla.
Heti hankkeen alussa tehtiin nykytilan kartoitusta Siun soten terveysasemilla diabeteksen hoidosta. Terveysasemien hoitokäytänteet ja toimintamallit pitkäaikaissairauksien hoidon osalta poikkesivat suuresti toisistaan ja teki hoidosta epätasalaatuista eri asemien välillä. Myös hoidon piiristä pudonneita diabeetikkoja oli tilastojen mukaan paljon.
Terveysasemien vastuualuejohto, diabetesosaamiskeskuksen johto, kehittäjäylilääkäri, terveysasemien henkilökunta ja lähijohto, hoitoketjukoordinaattorit. Hanketyö diabetesta sairastavien osalta alkoi loppusyksyllä -22, kun kehittäjätiimi saatiin rekrytoitua. Kehittäjätiimi koostui neljästä terveyden-/sairaanhoitajasta, jotka työskentelivät kahdella kolmesta suurimmasta terveysasemasta Joensuun kantakaupungin alueella. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti ryhmien suunnittelun ja organisoinnin osalta tulsotehankeeseen kuuluvan linkkihenkilön kanssa, joka toimi Niinivaaran terveysasemalla.
Uusi toimintamalli perusterveydenhuollon ja diabetesosaamiskeskuksen kanssa käytössä. Tyytyväinen asiakaspalaute, hyvä hoitoon pääsy. Parantaa ja selkeyttää diabetespotilaiden hoitoa terveysasemilla sekä kehittää malli jolla saadaan pudokkaat hoidon piiriin ja estetään uusien pudokkaiden syntyminen.
Hoitoketju käytössä kyllä/ei
Asiakaspalautteet
Drop out tilastot
Ensin lähdettiin kehittämään omien terveysasemien eli Siilaisen ja Niinivaaran toimintaa tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa ja sitten levittämään luotuja toimintamalleja myös muille terveysasemille. Tyypin 2 diabetesta, sekä prediabetesta sairastavia on paljon, joten oli tarpeen luoda ryhmätoimintamalli, jonka avulla elintapaohjausta voidaan antaa kerralla suurelle joukolle asiakkaita yksilövastaanottojen sijasta. Hanke mahdollisti myös hanketyöntekijöiden kouluttautumisen tyypin 2 diabeteksen hoitoon.
Keväällä 2023 aloitettiin diabeteksen hoito- ja palveluketjun suunnittelu ja toteutus moniammatillisella työryhmällä. Diabeteksen hoito- ja palveluketjun tarkoitus on antaa tietoa asiakkaille sekä ammattilaisille ja yhtenäistää hyvinvointialueen hoitokäytäntöjä. Hoito- ja palveluketju julkaistaan loppuvuonna 2023.
Keväällä 2023 aloitettiin myös diabeteksen laatutyön osuutta. Huomattiin, sekä Siilaisen, että Niinivaaran terveysasemilla olevan runsaasti tyypin2 diabeetikoita, jotka eivät olleet käyneet 24kk sisällä HbA1c laboratoriokokeissa. Tarve oli saada hoitopolulta pudonneet diabeetikot takaisin hoidon piiriin.
Hoitokäytänteiden yhtenäistämistä ja kehittämistä toteutettiin nykytilan kartoittamisella, diabetes hoito- ja palveluketjun päivittämisellä sekä laatutyöllä olemalla yhteydessä tyypin 2 diabetesta sairastaviin, jotka ovat pudonneet hoidonpiiristä. Lisäksi tavoitteena oli luoda toimintamalli elintaparyhmistä terveysasemille, joiden avulla elintapaohjausta voidaan toteuttaa ryhmässä yksilövastaanottojen sijasta.
Hyvinvointialueen pre- ja tyypin II diabeetikot