Pitkäaikaissairauksien hoidon päävaiheet, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin tarkoituksena on kuvata pitkäaikaissairauksien hoidon päävaiheet aikuisasiakkaille. Lisäksi on tehty erillinen versio ammattilaisten käyttöön, jota hyödynnetään Keusoten sairauskohtaisten hoitopolkujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Tätä ennen alueella on toiminut Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymä. Alue kattaa kuusi kuntaa ja alueella asuu n. 200 000 asukasta. Pitkäaikaissairauksien hoidosta vastaa Keusoten vastaanottopalvelut, joiden toimipisteitä on jokaisen kunnan alueella vähintään yksi.
Pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen on ollut osa Keusoten Kestävä kasvu -hankkeen toimenpiteitä. Sairastavuus Keusoten alueella on monelta osin valtakunnallista keskiarvoa matalampaa, mutta tiettyjen pitkäaikaissairauksien kohdalla korkeampaa kuin Uudenmaan muilla alueilla. Erilaisten terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreiden perusteella työikäisten tilanne näyttäytyy heikentyneen suhteessa muihin ikäryhmiin (esim. terveysindikaattorit ja Terve Suomi tulokset).
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pitkäaikaissairaiden palveluissa tunnistettiin hankehakuvaiheessa hoito- ja palveluvajetta erityisesti perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa. Tämä on johtanut pitkäaikaissairauksien diagnoosimäärien laskuun. Hoidon tarpeen arvion ja hoidon aloituksen viivästyminen lisäävät riskiä sairauksien oireiden pahenemiselle, jolloin tyypillisesti myös hoidon tarve kasvaa.
Kestävä kasvu -hankkeen työpaketissa 1.3 tehdyt toimet hyödyntävät Keski-Uudenmaan aikaisemmin kehittämiä ratkaisuja pitkäaikaissairaille sekä tukevat asiakkaiden kokonaisvaltaista elämänhallintaa ja toimintakykyä. Työpaketissa kuvatut toimenpiteet tukevat Keski-Uudenmaan strategista tavoitetta lisätä palvelujen saatavuutta sekä vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia palveluita.
Pitkäaikaissairauksien hoidon päävaiheiden kuvauksen laatimiseen on osallistunut laaja joukko Keusoten eri ammattiryhmien edustajia, järjestöjen edustajia sekä kokemusasiantuntijoita.
Kehittämistyön kohteena ovat pitkäaikaissairaat sekä pitkäaikaissairauden riskissä olevat. Lisäksi kehittämistyö kohdistuu ammattilaisiin, jotka kohtaavat ja hoitavat pitkäaikaissairaita ja sairastumisriskissä olevia asiakkaita.
Asiakkaiden näkökulmaa on huomioitu tekemällä kehittämistyötä kokemusasiantuntijoiden sekä potilaita edustavien järjestötoimijoiden kanssa. Päävaiheet on kuvattu ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta ja asiakkaan polku on myös nivottu vahvasti osaksi ammattilaisille suunnattua kuvausta. Vaiheiden kuvauksissa on huomioitu asiakkaan läheisten näkökulma ja asiakasosallisuus.