Pohjanmaan hyvinvointialueen perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdenmukaistaminen
Toimintamallin tarkoitus on yhdenmukaistaa Pohjanmaan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelutuotanto ja hoitoon ohjautuminen. Tarkoitus on parantaa hoitoon pääsyä, saavutettavuutta ja ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista (noin joka viides) kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Palveluihin pääsy hyvinvointialueella on hidasta mikä edesauttaa mielenterveyshaasteiden eskaloitumista.
Toimintamallin tarkoitus on luoda Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhdenmukainen palveluntuotannon tapa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluille sekä parantaa jo nopeuttaa palveluun pääsyä. Toimintamalli tarjoaa hyvinvointilaueen asukkaille tasalaatuiset ja vaikuttavat palvelut, sekä selkeän ohjautumisen prosessin. Toimintamallin tarkoitus on vastata myös muuttuneeseen lainsäädäntöön hoidontarpeen arvioinnista.
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton on tarkoitus tehostaa palvelun tuotantoa sekä parantaa palveluiden saavutettavuutta.
Nykytilassa perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuotannon tavat ja asiakassegmentointi ovat toisistaan poikkeavat hyvinvointialueen sisällä. Tämä tuo haasteita esimerkiksi asiakkaiden palveluun ohjautumisessa, kun paikkakunnasta riippuen palveluun ohjautuminen, palvelun valikointi ja arviointi on erilainen.
Hoitoon pääsyssä on varianssia hyvinvointialueen sisällä niin jonotusajoissa kuin arviointiprosesseissa. Henkilöstön resurssointi suhteessa väestöpohjaan on epätasaista.
Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on, että perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin pääsee nopeasti ja helposti riippumatta siitä missä kunnassa asuu. Hoidontarpeen arviointi halutaan toteuttaa mahdollisimman strukturoidusti (erityispiirteet huomioiden), jotta palvelu on tasalaatuista. Palvelu halutaan tuottaa oikea-aiksiesti jolloin vähennetään haasteiden eskaloitumista ja minimoidaan erikoissairaanhoidon tarve. (Kun ongelmiin voidaan puuttua riittävän ajoissa on mahdollista hoitaa ilmenevät ongelmat perustasolla)
Palveluyksiköissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosionomit, psykologit ja lääkärit.
Kehittämistyö suunniteltin huolellisesti ja varmistettiin, että toimintamallin toteuttamistapa vastasi organisaation johdon tavoitteita.
Sovittiin pilotoivasta yksiköstä ja siitä miten suunniteltua pilotointia lähdettiin toteuttamaan. Oleellista oli, että toiminnan muutosta lähdettiin toteuttamaan yksiköstä sisältä käsin. Muutoksen tueksi yksikköön palkattiin projektityöntekijä, jotta jo valmiiksi kuormittunut mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustyö saatiin rauhoitettua ja voitiin tarjota tukea työskentelylle.
Pilotoinnin toteutukseen osallisituivat projektin henkilöstö, Pohjanmaan hyvinvointialueen psykososiaalisen toimialan johto, pilotoivan yksikön esihenkilö ja työntekijät. Lisäksi toimintamallin etenemisestä tiedotettiin aktiivisesti muille vastaavaa palvelua tuottaville esihenkilöille, jotta heillä oli mahdollisuus kommentoida piloitavaa toimintamallin uudistusta. Tarkoituksena on myöhemmässä vaiheessa laajentaa toimintamallin käyttö kaikkiin perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Prosessia käytiin läpi myös kokemusasiantuntijan kanssa ja pyydettiin kommentoimaan kehittämistyötä. Pilotoinnin edetessä, toimintamallin uudistuksesta alettiin tiedottamaan myös rajapintoja kuten lastesuojelua ja oppilashuoltoa.
Toimintamalli laajennettiin nuorisoaseman jälkeen keskisen alueen aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluun, jolloin yksikön esihenkilö osallistui tiiviisti kehittämisen suunnitteluun. Myös psykososiaaliseen keskukseen palkattiin projektityöntekijä toteuttamaan toimintamallin uudistusta yksikön tueksi.
Kehittämistyötä tuki se, että pilotoinnista kerättiin ajtkuvasti dataa jolla pystyttiin osaoittaa toimintamallin toimivuus, mutta myös voitiin löytää ja löydettiin toimintamallin heikkouksia. Konkreettisten tulosten näkeminen visualisoituna raporttina, sekä kokemus käytännön työn muuttumisesta vähemmän kuormittavaksi sitoutti henkilökuntaa muutokseen, mutta erityisesti johtoa. Toisaalta kohdattiin myös kovaakin muutosvastarintaa projektin aikana.
Toiminnan muutoksella tavoitellaan
- Asiakkaan nopeampaa hoitoon pääsyä
- Strukturoitua ja lainmukaista hoidontarpeen arviointia
- vaikuttavampaa hoitoa sekä vähemmän tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon
- Hyvinvointialueen tehokkaampaa ja organisoidumpaa hyödyntämistä palvelutuotannossa
- Hoidon porrastuksen selkiytymista (perustason ja erioissairaanhoidon välillä)
- Jatkuvaa tieon keräämistä palvelun kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi
-
Mittaamme pilotoinnin aikana asiakasvirtaa kuten yhteydenottojen määrää palveluun. (Onko asiakasvirran määrä suhteessa henkilöstön määrään oikea).
-
Mittaamme miten nopeasti asiakas pääsi ensikäynnille ja miten nopeasti ensimmäisen käynnin jälkeen aloitettiin ns. terapeuttinen hoito
-
Toiminnan muutokseen kuuluu se, että yhteydenottoihin vasta terveydenhuollon ammattilainen, jolloin asiakas saa jo yhteydenottotilanteessa ammattitaitoista ohjausta ja neuvontaa. Mittaamme sitä, miten monelle yhteydenottajalle riitti pelkkä puhelimessa tapahtuva ohjaus ja neuvonta ja miten moni oli varsinaisen palvelun tarpeessa. Tarkoituksenamme on mahdollisimman hyvin kartoittaa jo yhteydenoton aikana mistä haasteesta on kyse, että saamme asiakkaan/potilaan oikean palvelun piiriin
-
Mittaamme asiakasohjaajalle tulevia konsultaatioiden määrää sekä konsultoivia tahoja. Esimerkiksi nuorten vanhemmille on ollut tärkeää voida keskustella ammattilaisen kanssa lapsensa haasteista (esimerkiksi mielenhyvinvoinnin tai päihteisiin liittyvissä haasteissa). Myös ammattilaiskonsultointien määrä on ollut kohtuullisen suuri, vaikka palvelua ei pilotoinnin alkuvaiheessa lähdetty juurikaan markkinoimaan.
-
Mittaamme myös erikoissairaanhoitoon lähtevien lähetteiden määrää.
-
Olemme ottaneet yksikössä käyttöön myös lääkärin konsultaation. Lääkärikonsultaation uskotaan tuovan helpotusta siihen, että perustasolla on ollut vaikea saada lääkäriaikoja ja ajat venyneet pitkälle jolloin asiakkaan/potilaan oireet ovat voineet pahentua. Lääkärikonsultaation avulla noidaan reagoida asiakkaan voinnissa tapahtuneisiin pieniin muutoksiin nopeammin (esimerkiksi pienet lääkemuutokset tai muut konsultoinnin avulla hoidettavat asiat jotka eivät edellytä välttämättä potilaan fyysistä tapaamista), näin rajalliset lääkärin vastaanottoajat voidaan kohdentaa heille, jotka niitä akuuteimmin tarvitsevat. Mittaamme konsultoinnin avulla ratkaistujen potilastilanteiden määrää sekä laatua (millainen asia konsultoinnilla voitiin hoitaa)
- Osana toimintamallin muutosta pilotoimme projektityöntekijän työpanoksella ohjatuuja omahoitoja nuorten palveluissa. pilotoinnin osana teimme tilastointia vaikuttavuudesta.
Ensin teimme tarkan suunnitelman siitä mitä olemme tekemässä ja miksi. Mikä on visio ja miten vision mukaiseen lopputulokseen päästään.
Suunnitelmaa edistettiin vaiheittain..
kohderyhmänä ensisijaisesti pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa ovat nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat nuoret 13-24 vuotiaat hyvinvoitialueen asukkaat.
Palveluiden nykytilasta on tehty kattava kartoitus haastattelulla, jossa selvitetty nykytilan haasteita sekä hyvintoimivia asioita. Myös toimintaan liittyvää dataa hyvinvointialueen tilastointityökaluista on käyty läpi pohjatyönä.
Tavoite prosessi visualisoituna ja kuvattuna on myös koeponnistettu kokemusasiantuntijalla useamman kerran.