Pohjois-Karjalan perhekeskuksen maakunnallinen yhteensovittava johtaminen
Päivitetään perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne sekä vahvistetaan perhekeskustoimintaa uudistamalla yhteensovittavan johtamisen maakunnallinen toimintamalli. Yhtenäisen kehittämisen tueksi luodaan toimintamalleja.
Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) lautakunta tulee jatkossa päättämään hyvinvointialueen osalta toimintasuunnitelmasta, joka koskee lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämistä perhekeskusverkostoissa, seuraa sen toteutumista ja vastaa em. toiminnan strategisesta ohjauksesta hyvinvointialueen osalta.
Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia toimimaan yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueillaan. Lisäksi sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ohjaa yhteensovittamaan sote-palveluja keskenään sekä muiden palvelujen kanssa ja luo tällä velvoitteen yhteensovittaa palvelut ja toiminta kokonaisuuksiksi. Tämä on myös kirjattu Perhekeskuksen palvelulupaukseen johtamisen näkökulmasta.
Kuva
Perhekeskukseen kuuluvat toimijat työskentelevät kunnissa, hyvinvointialueella, järjestöissä ja seurakunnissa. Kaikki vastaavat omalta osaltaan toiminnoista. Perhekeskus-toimintamalli on hyvä pohja kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön toteuttamiseen. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan perhekeskuksen johtamismallia ei koeta täysin toimivana, rooleissa ja rakenteissa on epäselvyyttä ja tulevat muutokset hyvinvointialueella ja kunnissa haastavat yhteistyötä ja päätöksentekoa. Yhteistyön toimintamalleja on tarpeen luoda alueellisesti ja paikallisesti.
Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto palvelee maakunnan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Perhekeskusten toimijaverkoston luovat kaikki maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot.
Pohjois-Karjalassa on neljä alueellista perhekeskusta. Alueelliset perhekeskukset muodostuvat Siun soten aluejaon mukaan: pohjoinen, keskinen, läntinen ja eteläinen perhekeskus. Ainoan poikkeuksen Siun soten aluejakoon tekee Ilomantsi, joka kuuluu perhekeskusrakenteessa keskiseen alueeseen kunnan oman toiveen mukaan.
Jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa on vähintään yksi kohtaamispaikka, joissa mahdollistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, vahvistetaan vanhemmuutta, edistetään perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähennetään perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikkaa koordinoi kunnan nimeämä koordinaattori, joka toimii yhteyshenkilönä kunnan, Siun soten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Perhekeskuspalvelujen johtamiseen on luotu Pohjois-Karjalaan kaksitasoinen malli: kunta- ja aluetasolla perhekeskustoimintaa koordinoi perhekeskuskoordinaattorit ja kohtaamispaikkakoordinaattorit. Heidän työtään tukevat alueelliset johtoryhmät. Maakuntatasolla perhekeskusten maakunnallista työskentelyä koordinoi ja tukee perhekeskuksen palvelupäällikkö ja toiminnallinen ohjausryhmä.
Kuva
Kuva
Kuva
Tavoitteena on varmistaa monialaisen asiantuntijayhteisön toiminta yhteisen Perhekeskus-johtamismallin avulla
- selkeyttämällä rooleja ja vastuita,
- varmistamalla viestinnän jatkuvuus,
- kehittämällä tiedolla johtamista lasten hyvinvoinnin parantamiseksi,
- varmistamalla yhteensovittavan johtamisen jatkuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Kuva
Hankkeen alussa 05-06/2022 on toteutettu kysely, jolla kartoitettiin Pohjois-Karjalan alueen perhekeskustoiminnan johdon näkökulmia nykyisestä johtamismallista. Kysely tullaan toistamaan uudelleen hankkeen loppusuoralla 05-06/2023, jolla seurataan uuden johtamismallin jalkautumista ja kokemuksia siitä.
Toimenpiteinä muutoksen saavuttamiseksi käytetään:
- perhekeskuksen johtamisen parissa työskentelevien henkilöiden tapaamiset ja haastattelut
- jalkautumista alueellisten johtoryhmien ja maakunnallisen ohjausryhmän kokouksiin
- jalkautuminen Perheet keskiöön- lapsiperhejärjestöverkostoon
- lapsiperhejärjestöille toteutettu kysely ja haastattelut
- verkostoidutaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä Lapsi- ja perheasiainneuvoston kanssa
- perhekeskuksen toimintasuunnitelman ja viestintäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä perhekeskustoimijoiden kanssa
- perhekeskuskoordinaattoreiden tehtävänkuvan luominen yhteistyössä perhekeskuskoordinaattoreiden ja heidän esihenkilöidensä kanssa
- järjestötoimijoiden roolin vahvistaminen osana perhekeskusta koulutusten ja keskustelujen kautta
Kuva
Toimintasuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Etelä-Savon perhekeskustoiminnan toimintasuunnitelmaa ja syyskuussa 2022 toteutui myös vertaiskehittäminen, kun Etelä-Savon perhekeskustoimijat ja -kehittäjät kävivät vierailulla Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan perhekeskustoiminnan vahvistamiseksi on käyty keskusteluja eri toimijoiden kanssa mm. Perheet keskiöön verkostossa järjestötoimijoiden kanssa. Lisäksi ideointia on toteutettu maakunnallisessa ohjausryhmässä sekä alueellisissa johtoryhmissä.
Perhekeskuksen toimintasuunnitelmalla, viestintäsuunnitelmalla, perhekeskuskoordinaattoreiden tehtävänkuvalla ja järjestöjen liittymisen vahvistamisella tavoitellaan perhekeskustoiminnan ideologian sekä käytännön toimintatapojen vahvistumista sekä ymmärrystä päättäjille, toimijoille sekä asiakkaille / asukkaille.
Perhekeskuskoordinaattoreiden työtä vahvistamisella ja selkeyttämisellä on tavoiteltu perhekeskustoimijoiden tietoisuuden lisäämistä perhekeskustyöstä osana arjen työtä.
Kumppanuuden osalta perhekeskusverkosto on liitetty alustavaan ehdotukseen hyvinvointialueen, kuntien ja sidosryhmien yhteistyörakenteeseen, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jakautuu neljään sektoriin:
- Strateginen taso
- Hyten operatiivinen taso
- Alueellinen hyvinvointikoordinaattoriverkosto
- Alueelliset kumppanuusryhmät (tässä perhekeskusverkosto mukana)
Toimintasuunnitelmaan sisältyy seuraavat osa-alueet:
- Mikä on perhekeskus?
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelman tausta
- Perhekeskuksen palvelulupaus lapsille, nuorille ja perheille
- Perhekeskustoiminnan periaatteet
- Lapset Pohjois-Karjalassa
- Lapsiperheet Pohjois-Karjalassa
- Perhekeskustoiminnan lyhyt historia ja nykytila
- Perhekeskuksen toimijat
- Perhekeskuksen verkostojohtamisen rakenne
- Koordinaattoreiden tehtävänkuvat
- Tiedolla johtaminen ja koordinointi
- Tutkittuun tietoon perustuvat toimintatavat
- Viestintä
- Kumppanuus ja yhteistyö
- Kumppanuutta tukeva rakenne
- Painopisteet ja tavoitteet lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta
- Painopisteet ja tavoitteet Perhekeskustoiminnan näkökulmasta
- Talous ja resurssit
- Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta
- Perhekeskustoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
- Riskit ja ratkaisut
Viestintäsuunnitelman osa-alueet ovat:
- Viestintäsuunnitelman taustoitus
- Perhekeskusviestinnän periaatteet
- Viestintä kuntalaisille
- Perhekeskusverkoston toimijoille suunnattu viestintä
- Johto- ja ohjausryhmä viestintä
- Viestinnän riskit
- Tiedonkulun tiivistelmä
- Perhekeskuksen viestinnän vuosikello
- Viestinnän toteuttamissuunnitelmien pohjat
Nämä osa-alueet tullaan tuomaan esille visuaalisina ja tiivistettyinä kokonaisuuksina, jotta se on helppolukuinen ja helposti ymmärrettävä. PowerPoint -muodossa tämä onnistuu hyvin.
Perhekeskuskoordinaattoreiden tehtävän kuvaa luodessa hahmotettiin tärkeiksi näkökulmiksi:
-
Perhekeskuskoordinaattorit tulevat tehtävään hyvin erilaisista lähtökohdista ja ympäristöistä
-
Pohjois- Karjalan perhekeskuksessa perhekeskuskoordinaatio tehdään oman toimen ohella- ei voi tuoda lisätyötä vaan täytyy nivoutua arkityöhön
-
Perhekeskuskoordinaation vahvistaminen onnistui prosessin aikana hyvinvointialueella koordinaattoreiden määrä tuplaantuu
-
Tehtävänkuvaus toimii ohjaavana dokumenttina perhekeskuskoordinaattoreille. Tästä syystä riittävä yksityiskohtaisuus on perusteltua. Liian napakaksi tiivistettynä se jättää helposti liikaa tulkinnanvaraisuutta.
Järjestöjen liittymistä perhekeskusverkostoon vahvistettiin:
- Tunnistamalla liittymisen nykytila
- Tunnistamalla haasteita ja hahmottamalla yhteistyössä niihin mahdollisia ratkaisuja
Toimintasuunnitelman laatiminen on aloitettu syyskuussa 2022 ja siihen osallistuvat perhekeskuksen maakunnallisesta ohjausryhmästä koottu "työrukkanen".
Kokoonpanossa on edustus sote-palveluista, kunnasta, järjestöstä sekä seurakunnasta. Kirjoittamisvastuullisena on tämän toimintamallin kehittäjä projektisuunnittelija Minna Hurmekoski Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Toimintasuunnitelma käytetään kommenttikierroksella joulukuussa 2022 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Lapsi- ja perheasiainneuvostossa, Nuorisovaltuustossa sekä Vammaisneuvostossa. Lisäksi se esitellään kaikissa perhekeskuksen alueellisissa johtoryhmissä sekä muissa tarpeenmukaisissa sidosryhmissä.
Toimintasuunnitelma viedään tammikuussa 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan päätöksentekoon.
Viestintäsuunnitelman laatiminen on aloitettu helmikuussa 2023 ja siihen osallistuvat perhekeskuksen maakunnallisesta ohjausryhmästä koottu "työrukkanen". Kuten yllä on kuvattu, näin kehittämiseen saatiin mukaan edustus laajasti eri perhekeskustoimijoista. Kirjoittamisvastuullisena on tämän toimintamallin kehittäjä projektisuunnittelija Anne Korppinen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Viestintäsuunnitelma viedään tammikuussa 2024 maakunnallisen ohjausryhmän hyväksyttäväksi.
Perhekeskuskoordinaattorien tehtävänkuva on luotu osallistamalla sekä perhekeskuskoordinaattoreita, että heidän esihenkilöitään. Kirjoittamisvastuullisena on tämän toimintamallin kehittäjä projektisuunnittelija Tuija Klingberg Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Järjestöjen perhekeskustoimintaan liittymisen vahvistumista on toteutettu vuoden 2023 aikana tiiviissä yhteistyössä Perheet keskiöön verkoston kanssa sekä toteuttamalla kysely ja haastatteluita lapsiperhejärjestöille.
Tavoitteina ovat:
- perhekeskuksen toiminnan pitkäjänteinen ja riittävän yhdenmukainen kehittäminen koko Pohjois-Karjalan alueella
- palvelujen yhdenmukaisuuden varmistaminen laatimalla toimintasuunnitelma kansallisia linjauksia mukaillen yhdessä eri tahojen kanssa ja hyväksyttämällä se maakunnallisessa ohjausryhmässä sekä hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa
- viestintäsuunnitelman laatiminen toimintasuunnitelmaa jalkauttavaksi asiakirjaksi
- perhekeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen ja sitoutuminen toimintasuunnitelmaan kirjattujen asioiden toimeenpanoon, esim. viestintäsuunnitelman avulla
- perhekeskuksen kehittämisen ja vakiintumisen tukeminen.
Koska Pohjois-Karjalassa ei ole aiemmin ollut Perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa, oli työ aloitettava aivan alusta. Lisäksi hyvinvointialueelle muodostetut hallintosäännöt ja siihen liittyen vaikuttamistoimielinten osallisuus oli selvitettävä ja huomioitava.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa oli äärimmäisen tärkeää, että sen teknisestä ja sisällöllisestä toteuttamisesta vastasi pienempi työryhmä, jolloin työskentely oli tehokkaampaa ja aikataulullisesti ketterämpää. Tärkeää oli kuitenkin myös se, että suunnitelman raakaversio kiersi jo valmisteluvaiheessa useissa eri ryhmissä kommentoitavana, jolloin sitä oli helpompi muokata.
Vaikka myös viestintäsuunnitelma oli uusi asiakirja, oli sen laatimiselle hyvä malli toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Käytännön työtä helpotti myös työryhmän yhteinen näkemys siitä, että viestintäsuunnitelman pohjana tulee käyttää toimintasuunnitelmaa. Yhteisen pohdinnan kautta viestintäsuunnitelmaan päätettiin myös sisällyttää johtamisrakenteen eri osien tarkemmat kuvaukset ja tehtävät.
Järjestöjen kiinnittymisessä ja nykytilan kartoituksessa on tärkeä hahmottaa järjestökentän moninaisuus ja erilaiset roolit. Tämä työ aloitettiin vuoden 2023 alusta käytännössä alusta. Hankeosion tavoitteet oli luotu mielikuvasta, joka rakentui aktiivisten järjestötoimijoiden kanssa tehdyn työn pohjalta. Näiden toimijoiden kanssa yhteistyötä oli tehty pitkään ja yhteistyön mallit olivat jo hiotuneet tukemaan yhteensovittavaa työtä. Tässä hankeosiossa kuitenkin tarkasteltiin kokonaisuutta laajemmin koko maakunnan näkökulmasta ja päästiin näin realistisempaan kokonaiskuvaan, jonka pohjalta jatkokehittäminen on helpompaa. Työskentelyn yhteydessä lapsiperhejärjestöt saivat myös keskuuteensa laajemman kokonaiskuvan ja innostuivat sen pohjalta kehittämään itse aktiivisesti perhekeskusverkostoon liittymisen tapoja.
Perhekeskuskoordinaattorit