Pohjois-Karjalan perhekeskuksen maakunnallinen yhteensovittava johtaminen
Päivitetään perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne sekä vahvistetaan perhekeskustoimintaa uudistamalla yhteensovittavan johtamisen maakunnallinen toimintamalli. Yhtenäisen kehittämisen tueksi luodaan toimintamalleja.
Toimintamallin nimi
Päivitetään perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne sekä vahvistetaan perhekeskustoimintaa uudistamalla yhteensovittavan johtamisen maakunnallinen toimintamalli. Yhtenäisen kehittämisen tueksi luodaan toimintamalleja.
Perhekeskuksen yhteensovittavan johtamisen toimintamallilla tavoitellaan Pohjois-Karjalan perhekeskuksen johtamistapaa, joka kattaa hyvinvointialueen, kunnat, järjestöt ja yhdistykset sekä seurakunnat. Yhteensovittavan johtamisen toimintamallia tuetaan yhteisesti laaditulla toimintasuunnitelmalla, jonka avulla toimintaa saadaan konkretisoitua, luotua yhteisiä tavoitteita sekä seurattua toiminnan vaikuttavuutta.
Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) lautakunta tulee jatkossa päättämään hyvinvointialueen osalta toimintasuunnitelmasta, joka koskee lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämistä perhekeskusverkostoissa, seuraa sen toteutumista ja vastaa em. toiminnan strategisesta ohjauksesta hyvinvointialueen osalta.
Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia toimimaan yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueillaan. Lisäksi sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ohjaa yhteensovittamaan sote-palveluja keskenään sekä muiden palvelujen kanssa ja luo tällä velvoitteen yhteensovittaa palvelut ja toiminta kokonaisuuksiksi. Tämä on myös kirjattu Perhekeskuksen palvelulupaukseen johtamisen näkökulmasta.
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelma laaditaan hyvinvointialueen valtuuston toimikauden mukaisesti nelivuotiskaudeksi.
- Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä tarvittaessa päivitetään vuosittain sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että myös perhekeskuksen maakunnallisessa ohjausryhmässä sekä alueellisissa johtoryhmissä.
- Toimintasuunnitelma jalkautetaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien toimijoille ohjausryhmässä sovitulla tavalla ja aikataululla.
- Asiakkaille ja asukkaille toimintasuunnitelman tutuksi tekeminen tapahtuu ensisijaisesti kohtaamispaikkojen kautta sekä toimintasuunnitelman jakaminen sähköisesti eri kanavia pitkin.
- Jokainen perhekeskustoimija on omalta osaltaan vastuussa toimintasuunnitelman toimeenpanosta.
- Viestintäsuunnitelma jalkauttaa toimintasuunnitelman sisältöä perhekeskustyön arkeen.
- Viestintäsuunnitelma päivitetään toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä.
- Perhekeskuskoordinaattoreiden tehtävänkuva.
Toimintasuunnitelman laatiminen on jäsentänyt Pohjois-Karjalan perhekeskustoimintaa ja tuonut myös päättäjille näkyväksi perhekeskustoiminnan luonnetta, ideologiaa, toimintatapoja sekä vaikuttavuutta. Viestintäsuunnitelma on käytännön työkalu perhekeskustoiminnan jalkauttamisessa niin kuntalaisille, perhekeskustoimijoille kuin ohjaus- ja johtoryhmän työskentelyssä.
Toimintasuunnitelma ja viestintäsuunnitelma on laadittu monitoimijaisessa yhteistyössä ja maakunnallinen ohjausryhmä on aktiivisesti osallistunut niiden kommentointiin ja antaneet rakentavia muutosehdotuksia.
Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet (Nuorisovaltuusto sekä Lapsi- ja perheasiainneuvosto) ovat antaneet rakentavaa palautetta toimintasuunnitelman luonnosvaiheesta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta oli tyytyväinen toimintasuunnitelmaan ja antoi vain kaksi sanamuodollista muutosesitystä. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma oli yksi ensimmäisistä suunnitelmista, joita Hyte-lautakunta hyväksyi ja malli koettiin onnistuneena.
Yhteistyö oli toimivaa kaikkien osallisten kanssa.
Kansikuva
