POPsote Innovaatio- ja testaustoiminta (TKIO) -hankkeessa (2020-2021) kehitettiin ja otettiin käyttöön Pohteen yhteiskehittämismalli. Malli tarjoaa työkaluja, rooleja ja osaamista hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) yhteiskehittämismalli
Tekijä
Pauliina HyrkäsLuotu
21.5.2021Viimeksi muokattu
14.4.2024* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Nykytilanteen kuvaus
Innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan alueellinen koordinaatio ja tuki sekä toiminnassa hyödynnettävät innovaatioalustat mahdollistavat Pohteen kaikkien sidosryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kehittämisessä. Hyvinvointialueellamme kehittäminen kuuluu kaikille.
Pohteen innovaatio- ja yhteiskehittämistoimintaa tukemaan kehitetyt roolit, alustat ja palvelut vahvistavat alueemme asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa sekä henkilöstön työssään vaikuttamista ja oppimista. Lisäksi yhtenäisesti koordinoitu kehittämistoiminta mahdollistaa hyvinvointialueemme sidosryhmien, kuten yritysten ja tutkimustoimijoiden osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä kehittämisessä.
Jatkuva, alueellisesti yhteinen tiedonkeruu asukkailta, ammattilaisilta ja muilta sidosryhmiltä havaituista kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista tukee johtamis- ja toimintamallien uudistamista alueemme toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Havaittujen kehittämistarpeiden avoin käsittely ja saattaminen tarveperustaisesti uutuutta sisältäviksi ratkaisuiksi, eri sidosryhmien asiantuntijuutta monipuolisesti hyödyntäen, vahvistaa alueemme uudistumis- ja kilpailukykyä sekä alueemme palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.
Pohde on innovatiivinen, uudelle avoin edelläkävijä innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan mahdollistamisessa ja johtamisessa. Alueellisesti yhtenäinen innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan koordinaatio varmistaa kehittämistyön jatkuvuutta ja tehokkuutta, vähentää pistemäistä ja päällekkäistä kehittämistä sekä mahdollistaa osaamisen ja toimivien ratkaisujen laajempaa hyödyntämistä ja kehittämistyötä alueen strategiaan ja palvelunkäyttäjien tarpeisiin perustuen.
Pohde on oman toimintansa kehittämisen ohessa edistänyt aktiivisesti uusien, kansallisten soten yhteiskehittämistä tukevien toimintatapojen ideointia ja käynnistämistä ja jakaa avoimesti tietotaitoa myös muiden alueiden käyttöön. Pohteen yhteiskehittämismallia hyödynnetään myös kansallisen Innovaatio- ja strategiaverkoston toiminnassa, kehitettäessä kansallista soten yhteiskehittämismallia.
Kehittämisvaihessa (2020-2021)
POPsote Innovaatio- ja testaustoiminta (TKIO) -osahankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön alueellisesti yhteisiä käytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatio-, kehitys- ja testaustoimintaan.
Alueellisen yhteiskehittämistoiminnan kautta tuetaan hyvinvointialueen jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, tiedonkulkua sekä osallistamis- ja yhteistyömenetelmiä kaikkien alueen kehittämisessä keskeisten toimijaryhmien välillä.
Rakennamme selkeitä ja sujuvia väyliä hyvinvointialueen asukkaille ja ammattilaisille sekä tutkimus-, opetus-, järjestö- ja yritystoimijoille osallistua ja tuoda asiantuntemustaan alueen palvelujen kehittämiseen.
Juurruttamisvaihe (POPsote-hanke 2022-2023)
POPsote-hankkeen Innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan kehittämisohjelmassa Pohteen innovaatio- ja yhteiskehittämisen toimintamallia on juurrutettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
- Nopeasti muuttuvat poliittiset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet vaativat sote-organisaatioilta jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
- Soten koko ja kompleksisuus luovat haasteita tiedon kokoamiseen ja jakamiseen kehitystarpeista, uusista ratkaisuista ja hyvistä, laajemmin hyödynnettäväksi sopivista käytännöistä.
- Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti huippuosaajia ja -osaamista – kuitenkin usein erillään toisistaan. Jatkuvasti myös päällekkäistä kehittämistä. Tarve vahvistaa kehittämisyhteistyötä eri sidosryhmien välillä.
- Tyypillisesti kehitysprosessit organisoidaan projekteina. Projektin päättyessä uusia käytäntöjä ei ehditä ottaa käyttöön, avainhenkilöt siirtyvät seuraaviin tehtäviin ja uusi tieto menetetään - tarve jatkuville, toimintaympäristöön sopiville käytännöille.
- Julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on koettu haasteita innovaatiotoiminnan toteuttamisessa. Tarvitaan lisää tietoa sopivista toteuttamistavoista.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tarpeisiin on kehitetty yhteiskehittämismalli, sisältäen toimintamallin kuvauksen sekä tukevat työkalut, roolit ja palvelut alueellisin innovaatio-, kehitys- ja testaustoiminnan tarpeisiin.
Tarjoamme alueemme yhteiseen käyttöön innovaatio-, kehitys- ja testaustoimintaa tukevaa osaamista ja palveluja, mm. OuluHealth Labs -palvelukokonaisuuden, mahdollistamaan koko hyvinvointialueen laajuista ja alueiden välistä yhteiskehittämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Pohteen yhteiskehittämistoiminnassa seurataan jatkuvasti eri sidosryhmien esittämien kehitysehdotusten sekä toiminnassa syntyvien ja käyttöönotettujen ratkaisujen määriä. Toiminnassa tehdään jatkuvaa vaikutusten arviointia jokaisen käyttöönotetun ratkaisun sekä kokonaistoiminnan osalta.
Lisäksi toiminnan koordinaatiosta vastaavat asiantuntijat arvioivat toimintaa säännöllisesti mm. kaikkien sidosryhmien osallisuuden, toiminnan yhtenäisyyden ja viestinnän sekä alueellisen innovaatioyhteistyön kehittymisen näkökulmista.
Tuemme kaikkien sidosryhmien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tarvelähtöisessä kehittämisessä.
Hyvinvointialueen asukkaat
- Vahvempi osallisuus palvelujen kehittämisessä
- Lisää mahdollisuuksia vaikuttaa
- Aidosti tarveperustainen kehittäminen
Hyvinvointialueen henkilöstö
- Vahvemmat mahdollisuudet oman työn kehittämiseen
- Mahdollisuus viedä eteenpäin kehittämistarpeita ja -ideoita sekä keksinnöllisiä aihioita
- Tukea kehittämistyöhön: kehittämistä mahdollistavia menetelmiä – kasvokkain ja virtuaalisesti toteutettavat aktiviteetit sekä kehittämistä tukevat soveltuvat tilat ja työkalut
- Mahdollisuus saada tietoa kehitettävistä ja olemassa olevista ratkaisuista sekä hyvistä käytännöistä
Yritysten ja järjestöjen edustajat
- Idean, ratkaisuehdotuksen tai valmiin tuotteen tai palvelun kehittäminen, kokeilu ja tarjoaminen soten käyttöön
Tutkimustoimijat
- Ketterämpi tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -projektien edistäminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa
- Tukea yhteistyökumppanien etsimiseen
Opiskelijat, opetushenkilöstö
- Tutkielmien ja väitöstyön aiheiden löytäminen
- Opintokokonaisuuksien toteuttamiseen liittyvä yhteistyö, esim. kehittämis-, innovaatio- ja yrittäjyysosaamiseen tähtäävät opinnot
Muut alueet ja sidosryhmät
- Lisää yhteistyömahdollisuuksia TKI-toimintaan
- Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteiskehittäminen muiden alueiden kanssa (esim. Kansallinen innovaatio- ja strategiaverkosto)
Alueellista yhteiskehittämistä mahdollistamalla sekä innovaatio- ja testaustoimintaa kehittämällä parannamme yhteistyötä, lisäämme osallisuutta ja tuemme laadukkaiden, turvallisten ja vaikuttavien palveluiden kehittymistä Pohjois-Pohjanmaalla. Hyödynnämme hyvinvointialueen vahvaa osaamista ja vahvistamme tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminnan verkostoja, kulttuuria ja tiedon välittämistä.
Avaamme yhteiskehittämisen mahdollisuudet hyvinvointialueen asukkaille, ammattilaisille, tutkimus- ja opetustoimijoille, järjestöille sekä yrityksille.
Tuomme esille hyvinvointialueen hyviä käytäntöjä, jotka voimme levittää koko alueen käyttöön. Samalla vältetään pistemäistä ja päällekkäistä kehittämistä sekä varmistetaan koko hyvinvointialueen kehittämisresurssien tehokkaampi hyödyntäminen.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Pohteen yhteiskehittämismallin kehittämisessä on hyödynnetty monipuolisesti alueen toimijoiden innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan osaamista sekä tieteellistä tutkimusta innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan mahdollistamisesta ja johtamisesta (ohessa linkkejä toiminnassa tuotettuihin tieteellisiin julkaisuihin).
Pohteen yhteiskehittämistoimintaa yhteiskehitetään jatkuvasti ja ketterästi: alueelliselle yhteiskehittämisalustalle kerätään palautetta toiminnasta, joka käsitellään säännöllisesti toiminnan koordinaation toimesta. Kehittämisehdotukset arvioidaan ja soveltuvat ehdotukset viedään toteutukseen.
Pohteen yhteiskehittämismallia kehitetään edelleen ja testataan jatkuvasti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, myös osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -jatkohanketta (2022).
Dynaamisen yhteiskehittämisen ja kokeilujen avulla pyrimme alueellisesti yhä sujuvampaan, osallistavampaan ja ketterämpään yhteiskehittämiseen, jonka kautta alueemme toiminta kehittyy asiakas- ja tarvelähtöisesti sekä kykenemme alueena jatkuvasti oppimaan ja kehittymään.
Laajan hyvinvointialueen yhteiskehittämismallin kehittäminen vaatii aktiivista, jatkuvaa yhteistyötä ja viestintää lukuisten sidosryhmien kanssa, jotta toiminnasta saadaan koko alueen tarpeita vastaavaa ja jotta sen kehittämisessä onnistutaan hyödyntämään koko alueen innovaatio-, yhteiskehittämistoiminnan osaamispotentiaalia. Kokemustemme mukaan keskeistä on roolittaa yhteiskehittämistoiminnan kehittämiseen, juurruttamiseen ja ylläpitoon osaavia, toimintaan vahvasti sitoutuvia toimijoita (Pohteen mallissa: ohjaus- ja koordinaatioryhmä, yhdyshenkilöt ja lähettiläät).
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan alueellinen koordinaatio ja tuki sekä toiminnassa hyödynnettävät innovaatioalustat mahdollistavat Pohteen kaikkien sidosryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kehittämisessä. Pohteella kehittäminen kuuluu kaikille.
Pohteen innovaatio- ja yhteiskehittämistoimintaa tukemaan kehitetyt roolit, alustat ja palvelut vahvistavat alueen asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa sekä henkilöstön työssään vaikuttamista ja oppimista. Lisäksi yhtenäisesti koordinoitu kehittämistoiminta mahdollistaa hyvinvointialueemme sidosryhmien, kuten yritysten ja tutkimustoimijoiden osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä kehittämisessä.
Jatkuva, alueellisesti yhteinen tiedonkeruu asukkailta, ammattilaisilta ja muilta sidosryhmiltä havaituista kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista tukee johtamis- ja toimintamallien uudistamista alueemme toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Havaittujen kehittämistarpeiden avoin käsittely ja saattaminen tarveperustaisesti uutuutta sisältäviksi ratkaisuiksi, eri sidosryhmien asiantuntijuutta monipuolisesti hyödyntäen, vahvistaa alueemme uudistumis- ja kilpailukykyä sekä alueemme palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.
Alueellisesti yhtenäinen innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan koordinaatio varmistaa kehittämistyön jatkuvuutta ja tehokkuutta, vähentää pistemäistä ja päällekkäistä kehittämistä sekä mahdollistaa osaamisen ja toimivien ratkaisujen laajempaa hyödyntämistä ja kehittämistyötä alueen strategiaan ja palvelunkäyttäjien tarpeisiin perustuen.
Toiminnan kehittäminen ja juurruttaminen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa vaatii ennen kaikkea työskentelyyn hyvin sitoutuneita toimijoita, joiden on mahdollista paneutua toiminnan edistämiseen pitkäjänteisesti.
Pohjois-Pohjanmaan yhteiskehittämistoiminta starttasi koko hyvinvointialueen laajuisena lokakuussa 2021 ja toiminta on käynnistynyt aktiivisena. Koko alueen henkilöstö ja sidosryhmät työskentelevät alueen yhteisellä sähköisellä yhteiskehittämisalustalla sekä alueellisissa, sidosryhmäkohtaisissa ja koko alueen yhteisissä käsittelijäryhmissä mm. alueen asukkaiden ja ammattilaisten kehitysehdotuksia sekä TKIO-yhteistyökumppanien ja yritysten kehittämisyhteistyötoiveita käsitellen. Toimintaa tukevat roolit, työkalut ja palvelut on otettu käyttöön ja tarjottu koko alueen yhdessä kehittämisen tueksi.
Toiminnan kautta on jo nyt kyetty tarttumaan nopeammin ja laajemmin hyvinvointialueen yhteisiin kehittämistarpeisiin, luotu aivan uudenlaisia innovaatioyhteistyön muotoja eri sidosryhmien välille ja tuotettu uusia, alueellisesti hyödynnettäväksi sopivia ratkaisuja.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.