Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pohjois-Savon Järjestöstrategia. Paikallinen järjestötieto järjestöstrategiaksi.

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

"Pohjois-Savon järjestöstrategia - Järjestöjen Pohjois-Savo 2030" on yhdistysten ja järjestöjen näkemys järjestötoiminnan suunnasta. Strategia kokoaa paikallisen, järjestöjen tilaa ja toimintaympäristöä kuvaavan, tiedon yhteen ja linjaa tulevaisuutta.

Toimintaympäristö

Järjestökenttä Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa on lähes 5000 yhdistystä ja järjestöä (4925 kappaletta / PRH 2018).

Strategian tekemisessä lähestyttiin yhdistyksiä, joiden toiminta edistää asukkaiden sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Vuonna 2018 julkaistun "Järjestöt maakunnan kumppanina" -oppaan mukaan Pohjois-Savossa näitä yhdistyksiä on seuraavasti:

  • 22 % kulttuurialan yhdistyksiä
  • 18,3% liikunta- ja kulttuuriyhdistyksiä
  • 16,9% vapaa-ajan yhdistyksiä
  • 8,8% sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä

Pohjois-Savossa toimii järjestöjä, jotka toimivat yli maakuntarajojen tai valtakunnallisia. Kotipaikka on muualla kuin Pohjois-Savossa, mutta aluetyöntekijät toimivat maakunnassa.

Muita yhdistysten tarkoitusluokkia ovat mm. poliittiset yhdistykset ja ammatti- ja elinkeinoyhdistykset. Näiden tarkoitusluokkien yhdistysten osallistuminen on ollut satunnaista.

Pohjois-Savo maakuntana

Pohjois-Savo on 250 000 ihmisen kotimaakunta, jossa on 18 kuntaa (vuoden 2021 jälkeen 19 kuntaa Joroisten liityttyä mukaan). Pohjois-Savo jakautuu seutukuntiin: Kuopion seutu, Ylä-Savo, Varkauden seutu, Koillis-Savo sekä Sisä-Savo. Kuntien yhteistyö, esimerkiksi palvelujen järjestämisessä, sekä ihmisten luontainen liikkuminen maakunnan alueella muovaavat seutuja:

  • työssäkäyntialueet kaupunkien ympärillä
  • pitkät välimatkat maaseudulla
  • koulukeskittymät, kuten korkeakoulut ja ammatilliset koulut
  • kulkuyhteydet, kuten rautatie- tai valtatieyhteydet

Järjestöstrategian kiinnittyminen muuhun maakunnan ja kuntien strategiatyöhön

Pohjois-Savon liitto on toteuttanut maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 sekä maakuntaohjelman vuosille 2018-2021.

  • Järjestöstrategian avulla järjestöjen toiminta, niin järjestölähtöinen hyvinvointityö kuin järjestöjen palvelutoiminta voidaan kirjoittaa vahvasti maakuntastrategian sisälle. Tämä selkeyttää ja vahvistaa järjestötoiminnan rahoitusta ja asemaa. 

Alueellinen sekä kuntien hyvinvointikertomukset

  • Järjestöt voivat linjata omaa toimintaansa ja kehittämistyötä suhteessa maakunnan ja kunnan hyvinvointitavoitteisiin.
  • Hyvinvointisuunnitelmassa voidaan seurata järjestö- ja yhdistysten toiminnan vaikutuksia ja volyymia suhteessa kunnan tai maakunnan antamaan tukeen.

Kuntastrategiat sekä osallisuusohjelmat

  • Järjestöjen toimintaa on hyvä linjata kunnissa yhdessä järjestöjen kanssa: tavoitteet järjestöyhteistyölle ja järjestöjen toimintakyvyn turvaaminen. Kuntastrategiassa voidaan linjata järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön muodot (avustukset, tilat, yhteistyösopimukset, ostopalvelut) strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Järjestämissuunnitelmat, palvelustrategiat

  • Järjestöstrategia tuo esille järjestöjen ja yhdistysten moninaisuutta, joka olisi hyvä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa etenkin, kun tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin.

Lähtökohta

Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistus muodosti toimintaympäristön strategian tekemiselle. Järjestöille muodostui odotuksia palvelutoiminnan suhteen, mikä asettui ristiriitaan järjestölähtöisen toiminnan sekä avustuskäytäntöjen kanssa.

Järjestöjen hyvinvointia edistävän toiminnan määrittelyä nähtiin sote-palvelustrategiaan sekä palvelulupauksen tarpeellisena osana. Järjestölähtöisen hyvinvoinnin edistämisen toiminnan tuli erottautua selkeästi markkinalähtöisestä toiminnasta. Samalla sen oli tultava esiin merkittävänä toimintana, jonka avustukset tulee turvata.

Pohjois-Savon Järjestöstrategiassa lähdettiin tekemään kuvausta järjestöjen hyte-toiminnasta ja sen muodoista. Strategiassa linjattiin järjestöjen ja yhdistysten toimenpiteitä, joiden avulla ne sopeutuvat tuleviin haasteisiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Järjestöstrategian kohderyhmänä on Pohjois-Savossa toimivat yhdistykset ja järjestöt. Toissijaisena kohderyhmänä ovat järjestöjen kanssa toimivat työntekijät, viranomaiset sekä päättäjät. Järjestöstrategia linjaa järjestötoiminnan suuntaa ja vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin. 

Tarvekartoituksella tarve järjestöstrategiatyölle

Pohjois-Savon järjestökysely toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016 (N=181). Sen lisäksi toteutettiin Kuopiossa kolme saman sisältöistä tilaisuutta, jossa koottiin järjestöjen näkemyksiä tarvittavasta maakunnallisen toiminnan tuesta. Tilaisuuksiin osallistui 151 henkilöä. Järjestöjen yhteisiä tarpeita olivat maakunnallisen yhteistyön rakenteen kehittäminen, yhteinen järjestötietopalvelu sekä tarve järjestöstrategialle.

Ensimmäinen kooste: Hyväntuottajat Pohjois-Savossa -esiselvitys

Sakke - Pohjois-Savon Järjestöyhteistyön hanke (2017-2020) aloitti työnsä kuntakierroksella, jonka aikana 20 paikkakunnalla tavattiin 460 henkilöä. Järjestöilloissa koottiin järjestöjen ja yhdistysten ajatuksia ja ideoita world cafe -pohjiin. Ideoita koottiin kolmen otsikon alle: 1.) järjestöjen oman toiminnan kehittäminen, 2.) järjestöyhteistyön kehittäminen, sekä 3.) kunta-järjestöyhteistyö. Ideoita annettiin 320 kappaletta. Osallistujat äänestivät tärkeimmät ideat eteenpäin vietäviksi, joista samalla muotoutui paikalliset järjestötoiminnan kehittämissuunnitelmat.

Sakke-hankkeessa järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta maakunnallisesta järjestöyhteistyöstä (Iisalmi, Varkaus, Kuopio). Tilaisuudet suunnattiin ylimaakunnallisille, maakunnallisille sekä seudullisille järjestöille. Osallistujia oli yhteensä 91 kappaletta. 

Näistä aineistoista koottiin Hyväntuottajat Pohjois-Savossa -esiselvitys.

Toinen kooste: Järjestöstrategian muotoutuminen strategiaseinällä

Esiselvityksen pohjalta sekä ensimmäistä kertaa kootun maakunnallisen järjestöyhteistyön ryhmän työnä koottiin  Strategiaseinä. Seinälle kootiin asioita seuraavien otsikoiden alta:

  1. Mitkä ovat järjestötoiminnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Pohjois-Savossa? (toimintaympäristö)
  2. Järjestöjen Pohjois-Savo 2030 on... (visio)
  3. Mitä tehtävää varten järjestöt Pohjois-Savossa ovat... (missio)
  4. Mikä meille järjestöille on tärkeää? (arvot)
  5. Mitkä ovat järjestöjen tulevaisuuden tavoitteet? (tavoitteet)
  6. Millaisia toimenpiteitä järjestöjen tulee tehdä tavoitteiden alla? (toimenpiteet)

Strategiaseinää täydennettiin Sakke-hankkeen sekä yhteistyökumppanien järjestämissä järjestämässä tilaisuuksissa, jossa seinälle koottiin kommentteja ja äänestettiin tärkeimmät näkökulmat. Strategiaseinä julkaistiin myös kommentoitavaksi pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelussa. Kommentteja saatiin koottua 86 kappaletta.

Näistä aineistoista koottiin Järjestöstrategia -luonnos, joka lähti lausunnoille. Lausunnot saatiin 11 järjestöltä ja organisaatiolta. 

Pohjois-Savon Järjestöstrategia julkaistiin maaliskuussa 2019.

Ratkaisun perusidea

Pohjois-Savon järjestöstrategian perusidea on tuottaa tietoa pohjoissavolaisesta järjestökentästä ja tuoda järjestöjen näkemyksiä yhteen. Järjestöstrategia on neljäosainen:

1. Osa: Toimintaympäristönä Pohjois-Savo

Osassa on koottu tietoa toimintaympäristöstä. Järjestöjen näkyvyyttä ja roolia tarkasteltu maakuntaohjelman, alueellisen hyvinvointikertomuksen sekä kuntastrategioiden avulla.

Osan lopussa on katsaus siitä, miten pohjoissavolaiset kunnat sekä maakunta näyttäytyvät järjestöystävällisen kunnan -kriteerien valossa. Pohjois-Savossa tätä osiota on muokattu Järjestömyönteinen -kuntakorteiksi, joiden vuosittainen päivittäminen kertoo järjestö- ja yhdistystoiminnan toimintaedellytysten muuttumisesta kunnissa.

2. Osa: Järjestötoiminta Pohjois-Savossa

Osassa on koottu tietoa järjestötoiminnasta. Järjestöjen merkitystä on avattu hyvinvointivaikutusten, toiminnan ja palvelujen, työllistämisen sekä kehittämistoiminnan näkökulmasta. Pohjoissavolaista järjestötietoa on koottu:

  • rahoittajien tietokannoista on koottu järjestöjen tuomaa virtaa maakuntaan.
  • patentti- ja rekisterihallinnon tietokannoista on koottu kuntakohtaista tietoa yhdistysten määrästä.
  • toimialoittainen laskelma tehtiin Sakke-hankkeen toimintana prh:n tietokannoista.
  • järjestökyselyt 2016 ja 2018 tuottivat tietoa järjestötoiminnan tilasta.

3. Osa: Järjestöjen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Osassa on koottu järjestöjen toimintaympäristön SWOT -analyysi.

4. Osa: Järjestöjen Pohjois-Savo 2030 - strategia- ja ohjelmaosa

Osassa on kuvattu järjestöjen yhteinen visio, missio ja arvot. Tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kolmeen toimintalinjaan:

1. Uudistuva järjestötoiminta

Sisältönä ovat järjestöjen perustehtävän tunnistaminen, näkyvyyden parantaminen, verkostoitumisen edistäminen, yhteinen koulutus sekä kansalaistoiminnan uusi imu.

2. Toimintakykyiset järjestöt

Järjestöjen toimintakyky tiivistyy kolmen pilariin: ihmiset, tilat ja avustukset. Seurannan välineeksi voidaan ottaa järjestöystävällisen kunnan ja maakunnan kriteerit.

3. Järjestöt hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjinä

Sisältönä ovat järjestöjen löydettävyyden parantaminen, vaikuttamisen kanavien vakiinnuttaminen, hyvinvointitiedon hyödyntäminen toiminnassa, linkittyminen maakunnan ja kuntien strategiatyöhön, sekä kehittämis- ja työllistämistoiminnan tukeminen.

Toimenpiteille on kirjattu tahot, joiden toivotaan vievän toimenpiteitä eteenpäin sekä mittarit, joita seuraamalla voidaan todentaa etenemistä. Mittareita ovat: 

Järjestökyselyt - muutostrendit:

  • yhdistyksen toiminnan tilassa: arvio oman yhdistyksen toiminta-ajatuksen selkeydestä yhdistykselle itselleen sekä jäsenistölle.
  • yhdistysten välisen yhteistyön määrässä 
  • yhteistyötä vaikeuttavat asiat ja niiden väheneminen
  • yhteistyön lisääntyminen eri toiminnoissa
  • verkostojen tunnistaminen selkeämpää
  • toiminnan näkyväksi tekeminen
  • yhdistyksen viestinnän kehittäminen
  • TOP 5 -viestinnän muodot
  • jäsenistön ja vapaaehtoistoimijoiden määrät
  • tuen tarve kunta-järjestöyhteistyössä sekä verkostoitumisessa järjestöjen kesken 
  • tilanne toiminta-avustuksissa
  • kunnan ja järjestön kumppanuustoiminta
  • hankinnat kunnissa ja maakunnassa
  • kuntien tilojen maksun / vuokran kehitys
  • vapaaehtoistyössä sekä palkatussa työssä hyvinvointi ja työn arvostus

Järjestöstrategiaa päivitettäessä tarkasteltava:

  • Järjestötoimintaan suunnattujen resurssien määrä
  • Järjestöystävällisen kunnan -kriteerit (Järjestöystävällinen -kuntakortit)
  • Järjestöyhteistyön ohjeiden tai muiden vastaavien löytyminen kunnissa
  • Järjestöyhteistyön rakenteiden selkeämpi hahmottuminen ja pysyvyys
  • Järjestötietopalveluun tietonsa ilmoittaneiden määrä, koulutusilmoitusten määrä

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pohjois-Savon Järjestöstrategian työstämisen resurssina käytettiin Sakke - Pohjois-Savon Järjestöyhteistyön kehittämishankkeen työntekijä- sekä taloudellista resurssia. Ensimmäistä kertaa koottavalle strategialle tämä resurssi oli tarpeellinen.

Kuntien järjestöiltojen järjestämisen resurssit vaativat henkilöresurssin kiertueen järjestämiseen, aikatauluttamiseen, markkinointiin, iltojen vetämiseen sekä työn koostamiseen. Yhteistyö kuntien järjestöyhteyshenkilöiden kanssa sekä aikataulun suunnittelu mahdollisimman hyvin yhteen heidän suunnitelmiensa kanssa, varmisti järjestöjen osanottoa iltoihin sekä mahdollisti ilmaisen tilankäytön. Kahvituskulut jaettiin kuntien kanssa.

Työntekijäresurssi on tärkeä kyselyjen, keskustelutilaisuuksien ym. järjestämiseen ja kokoamiseen. Työntekijällä on hyvä olla osaaminen tiedon suodattamiseen, kokoamiseen, analysointiin sekä tiivistämiseen.

Järjestöstrategiaa päivitettäessä tulevaisuudessa voisi ajatella kevyempää toteuttamistapaa. Myös verkkovälitteinen toiminta voi laajentaa osallistumismahdollisuuksia järjestötoimijoilla koko maakunnan alueella ja keventää esim. kilometrikustannuksia.

Sakke-hankkeen resurssilla oli mahdollista toteuttaa laadukas sähköinen ja painoversio strategiasta. Pääpaino on sähköisessä versiossa. 

Järjestöstrategian päivitys on määritetty osaksi Pohjois-Savon Järjestöneuvoston toimintaa. Jatkossa olisikin hyvä, että tämä toteutettaisiin järjestöyhteistyöllä. Työskentely kuitenkin vaatii koordinoijan, joka vaatii erillisen rahoituksen toimiakseen. 

Jalkauttaminen on hyvä toteuttaa niin, että järjestöstrategia otetaan järjestöneuvoston toimintasuunnitelmassa hyvin huomioon ja siitä saatavaa tietoa jaetaan meneillään olevaan maakunnalliseen ohjelma- tai kehittämistyöhön.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koordinointiin tarvitaan työntekijä, joka osaa koota tietoa, analysoida sen ja tiivistää tiedon tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.

Strategian systemaattiseen jalkauttamiseen tarvitaan aikaa sekä viestinnän monikanavaisuutta. Sakke-hankkeessa tehtiin toinen kuntakierros tässä tarkoituksessa ja osoittautui selkeästi, että paikalliselle tasolle tarvitaan enemmän eteenpäin vievää resurssia. Tällaisena mallina voisi olla esimerkiksi yhdistysagentin toimintamalli (esim. Pirkanmaan järjestö 2.0.).

Tämän lisäksi sosiaalisen median kampanjana voisi toteuttaa tiedon levittämisen strategian tavoitteista sekä toimenpiteistä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Järjestöstrategiaa on jaettu maakunnassa 400 painettua kappaletta (otettu 500 kpl).

Järjestökysely 2020 tuloksissa:

  • Pohjois-Savon Järjestöstrategia oli tuttu 35%:lle vastaajista (N=295)

Yhteistyökumppaneille suunnatussa kyselyssä:

  • Sakke-hankkeen yhtenä tavoitteena oli yhdistysohjelman tekeminen ja yhteiset linjaukset. Tavoitetta kohti oli kuljettu matkasta 72%. Täyttä matkaa varten täytyy strategiaa jalkauttaa edelleen.