Toimintamallin tavoitteena on tarjota kunnille ja sote-maakunnalle/maakunnallisille organisaatioille sekä järjestöille tietoa siitä, millainen on järjestöystävällinen kunta ja maakunta järjestöjen mielestä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Järjestöystävällinen kunta ja maakunta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tavoitteena on tarjota kunnille ja sote-maakunnalle/maakunnallisille organisaatioille sekä järjestöille tietoa siitä, millainen on järjestöystävällinen kunta ja maakunta järjestöjen mielestä.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaa
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

18.06.2020

Viimeksi muokattu

18.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Kunnat ja maakunta mahdollistavat järjestöjen toimimisen kansalaisten hyväksi toimimalla järjestöystävällisesti. Järjestöystävällisen toiminnan periaatteet rakennetaan yhdessä järjestöjen kanssa esimerkiksi kyselyjen, verkostotapaamisten ja työpajojen avulla. Tärkeintä on etsiä vastauksia kysymykseen "Miten kunnan/sote-maakunnan/maakunnallisten organisaatioiden tulisi toimia, jotta järjestöillä olisi hyvät toimintaedellytykset kyseisellä alueella?".

Toimintaympäristö **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä. Myös tulevalla sote-maakunnalla/maakunnallisilla organisaatioilla (sairaanhoitopiiri, maakuntaliitto, aluehallintovirasto) on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oma roolinsa. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita hyte-työssä. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli myös sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin tavoitteena on tarjota kunnille ja sote-maakunnille/maakunnallisille organisaatioille sekä järjestöille tietoa siitä, millainen on järjestöystävällinen kunta ja maakunta järjestöjen mielestä. Tärkeimpiä kohderyhmän edustajia ovat kuntien ja sote-maakuntien/maakunnallisten organisaatioiden järjestöyhdyshenkilöt ja muut järjestöyhteistyötä tekevät henkilöt sekä hyte-koordinaattorit. Lisäksi tietoa järjestöystävällisistä toimintatavoista tarvitsevat kuntien johtajat ja luottamushenkilöt.

Järjestöystävällisyyden periaatteet rakennetaan yhdessä järjestöjen kanssa, mutta niistä on tärkeää myös tiedottaa järjestöille. Etenkin kunnissa toimivat paikallisyhdistykset tarvitsevat tietoa siitä, millaisia asioita ne voivat yhdessä edistää suhteessa kunnan toimintaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Järjestöystävällinen toiminta edellyttää järjestöjen merkityksen ymmärtämistä ja järjestöjen tekemän työn arvostamista. Järjestöystävällisesti toimiminen vaatii kunnalta tai sote-maakunnalta/maakunnallisilta organisaatioilta tietoisia päätöksiä ja resurssien suuntaamista järjestöjen toimintaedellytysten tukemiseen.

 

Järjestöystävällinen kunta ja maakunta

 

1. mahdollistaa asukkaiden aktiivisen osallistumisen

Osallisuutta tukeva kunta ja maakunta mahdollistaa asukkaiden aktiivisen osallistumisen mm.

  • lakisääteisten elimien (nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot),
  • kansalaisraatien ja
  • palautejärjestelmien avulla.

Asukkaiden osallisuutta lisäävät myös mm.

  • järjestöyhteistyön toimintatavat,
  • järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen ja
  • kokemustiedon hyödyntäminen.

 

2. tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina

Kumppanuuteen panostava kunta ja maakunta tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina

  • kirjaamalla järjestökentän (eri alojen järjestöt) ja järjestötoiminnan moninaisuuden (vapaaehtoistoiminta, ammatillinen toiminta ja palvelutuotanto) toimintaa ohjaaviin asiakirjoihinsa sekä
  • laatimalla käytännöt kumppanuuden toteutumiselle.

Parhaiten järjestöihin liittyvät asiat saadaan mukaan kunnan asiakirjoihin, kun kunta tai maakunta laatii niitä yhdessä kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Kunnan toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat esim. strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä erilaiset ohjelmat.

Kumppanuuden käytännöillä tarkoitetaan mm. 

  • järjestöyhteistyöhön resursointia ja säännöllisiä tapaamisia järjestökentän kanssa sekä
  • järjestöjen toimintaedellytysten tukemista.

 

3. nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle

Kumppanuuteen panostava kunta ja maakunta

  • nimeää järjestöyhdyshenkilön ja
  • kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle keskustelemaan asukkaiden hyvinvoinnista sekä järjestötoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista.

Järjestöyhdyshenkilönä toimii usein sellainen henkilö, joka käytännössä muutenkin tekee tiivistä yhteistyötä joko oman alansa järjestöjen tai laajemmin järjestökentän kanssa. Järjestöyhdyshenkilöllä tulisi olla tiiviit suhteet johtoryhmään järjestöyhteistyön resurssien ja toteuttamisen varmistamiseksi. Sama henkilö voi toimia myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorina.

Järjestöt olisi hyvä kutsua koolle vähintään kahdesti vuodessa. Yhdistysiltojen aiheina voivat olla mm. asukkaiden hyvinvointiin liittyvät voimavarat ja haasteet, järjestöjen toimintaedellytykset sekä käytännön yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöyhdyshenkilön lisäksi illoissa olisi hyvä olla keskeiset järjestöyhteistyötä käytännössä tekevät henkilöt paikalla.

 

4. tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja

5. maksaa järjestöavustuksia

Järjestötoimintaa tukeva kunta tai maakunta

  • tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja sekä
  • maksaa järjestöavustuksia, joiden avulla pienetkin järjestöt voivat keskittyä perustehtäväänsä varainhankinnan sijaan.

Yleishyödylliseen, kaikille avoimeen ja maksuttomaan toimintaan kunnan ja maakunnan tulisi tarjota tilat järjestöjen käyttöön maksutta. Yhdistykset kokevat tärkeäksi, että järjestöjen käytössä olevat tilat ovat listattuina ja helposti löydettävissä kunnan nettisivuilta. 

Avustusten maksaminen ja niiden kerääminen pois tilamaksujen muodossa ei motivoi järjestöjä toiminnan järjestämiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten tukemista kannattaakin kunnassa ja maakunnassa miettiä kokonaisuutena – tietysti yhdessä järjestöjen kanssa.

Miksi kuntien kannattaa tukea järjestöjen perustoimintaa?

  • Järjestöjen (mm. sote-, liikunta- ja kulttuurijärjestöt) tuottama toiminta on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja hyödyttää kaikkia kuntalaisia.
  • Järjestöjen tuottama toiminta on usein sellaista, johon kunnilla ei ole henkilöstö- eikä taloudellisia resursseja (esimerkiksi monipuolinen vapaa-ajan toiminta: harrastusmahdollisuudet, kerhot, erityisryhmien kokoontumiset, vertaistuki, kulttuuritarjonta, elämykset).
  • Monipuolinen järjestötoiminta on kunnan vetovoimatekijä ja se tuottaa elinvoimaa ja näkyvyyttä kunnalle mm. tapahtumien ja tilaisuuksien muodossa kuntalaisille ja matkailijoille.
  • Järjestöt tuottavat kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijatietoa ja osaamista ja tavoittavat usein sellaisia palveluiden käyttäjiä ja heidän edustajiaan, joilta ei muuten välttämättä saada tietoa kunnan palveluiden kehittämiseen. Kokemustiedon kerääminen tuottaa ajankohtaista ruohonjuuritason tietoa eri kohderyhmistä, jota voidaan hyödyntää kunnan toimintaa kehitettäessä.
  • Järjestöjen omalle jäsenistölleen tarjoama vertaistuki, tiedotus ja neuvonta on merkityksellistä ennaltaehkäisevää työtä ja koko kunnan etu.
  • Järjestöt toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin ja pelkästään sote-järjestöissä tehdään vuosittain 21 000 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä valtakunnallisesti.

 

6. kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluissaan

Järjestöystävällinen kunta ja maakunta kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluidensa

  • suunnittelussa,
  • toteuttamisessa ja
  • arvioinnissa.

Kysymällä kokemuksia järjestöiltä saadaan tietoa palveluista myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse vastaa kyselyihin tai osallistu kunnan tai maakunnan järjestämiin tapahtumiin.

Kunnan palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää myös kokemustoimijoita. Kokemustoimija eroaa tavallisesta asukkaasta siten, että hän sitoutuu palveluiden kehittämiseen osallistumalla mm. kokouksiin. Kokemustoimijoita voidaan nimittää myös mm. kokemuskouluttajiksi, kokemusasiantuntijoiksi tai kehittäjäasiakkaiksi.

 

7. viestii järjestötoiminnasta asukkaille

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä kunta ja maakunta viestii järjestötoiminnasta mahdollistaen näin asukkaidensa osallistumisen heidän hyvinvointiaan tukevaan toimintaan.

Yhdistystoimintaan liittyvät tiedot on kunnan tai maakunnan nettisivuilla hyvä koota yhden sivun alle.

Kunta tai maakunta voi hyödyntää asukkaille viestimisessä Toimeksi.fi-verkkopalvelua ottamalla järjestöjen

  • yhteystiedot
  • toiminnat
  • tapahtumat ja/tai
  • vapaaehtoistehtävät

nettisivuilleen avoimen rajapinnan kautta. Helpoin ja nopein vaihtoehto on käyttää palvelun valmista leijuketta. Lisätietoa avoimesta rajapinnasta löytyy Toimeksi.fi -sivustolta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Pohjois-Pohjanmaalla järjestöystävällisten toimintatapojen vieminen kuntiin on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeessa. Hankkeen toiminnan myötä
•    järjestöyhteistyön tilannekuva Pohjois-Pohjanmaalla on selkiytynyt,
•    kunnat ovat nimenneet järjestöyhdyshenkilöitä,
•    järjestöyhdyshenkilöiden tehtävänkuva on selkiytynyt,
•    vapaaehtoiset yhdistysagentit toimivat kuntien tukena,
•    kuntien järjestöyhteistyön käytännöt ovat monipuolistuneet,
•    järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen (mm. avustukset ja tilat) kunnissa on selkiytynyt,
•    kunnat ovat kirjanneet järjestöyhteistyöhön liittyviä asioita asiakirjan muotoon,
•    kunnilla on aikaisempaa enemmän tietoa järjestöyhteistyön kuvaamiseksi hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin,
•    maakunnan ja kuntien sekä kuntien keskinäinen yhteistyö järjestöihin liittyen on lisääntynyt sekä
•    Toimeksi.fi:n alueellisessa ihimiset.fi-palvelussa tietojaan ilmoittavien järjestöjen määrä ja maantieteellinen kattavuus on kasvanut, ihimiset.fi:tä hyödyntävien kuntien määrä on kasvanut ja ihimiset.fi:n käyttäjämäärä on kasvanut.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kaikki kunnan ja maakunnan järjestöyhteistyöhön liittyvä kehittämistyö tulisi tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Pahin virhe on laittaa esim. järjestöavustusten ja tilojen käytön periaatteet uusiksi virkamiesvalmisteluna ilman avointa keskustelua järjestökentän kanssa. Järjestöyhdyshenkilö on merkittävä linkki kunnan/sote-maakunnan/maakunnallisten organisaatioiden ja järjestöjen välillä.

Kansikuva
Pyöreä logo, jonka kuvassa on peltomaisema, punainen lato ja sininen taivas, ja jonka ympärillä lukee teksti Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Kunnat Maakunnat Järjestöt Yhdistykset Yhteistyö

Ilmiöt

Hyvinvointitalous Osallistuva yksilö Sosiaalisen pääoman korostuminen Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Organisaatiot