Yhteneväinen kotisairaalan toimintamalli koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli sisältää kotisairaalan , palvelun kuvauksen, tavoitteet, määritelmän, toimintaedellytykset, tilannekeskuksen toiminnan, prosessikaaviot, toiminta- ja hoito-ohjeita ym.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Erilaatuisia ja -tasoisia kotisairaaloita ympäri hyvinvointialuetta. Yhteneväisellä toimintamallilla parannetaan hoidon saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja laatua yhteisillä toimintakäytännöillä. Saavutetaan palliatiivisen hoidon suositusten mukainen kotisairaalaverkosto. Kotisairaala käsitteenä epäselvä alueilla ja haluttiin nostaa tietoutta kansalaisten ja ammattilaisten kotisairaalasta ja sen toiminnasta. 

 

 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kotisairaalatoimintakäytännöt erilaisia hyvinvointialueella sekä on alueita, jossa asiakkaalla ei ole mahdollista saada kotisairaalahoitoa. Kotisairaaloiden yhteneväiset toimintakäytännöt parantavat hoidon laatua, oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta.

Kansalaisten palveluiden tarve ja palveluiden tarjonta eivät kohtaa optimaalisesti ja etenkin ns. virka-ajan ulkopuolella turvaudutaan turhaan raskaisiin palveluihin, mitkä aiheuttavat kustannuksia (PoPSTer 2017). Kotisairaalatoimintamallin kehittämisessä myös panostettiin virka-ajan ulkopuolisen tuen vahvistamista. Virka-ajan ulkopuolinen tuki ei ole yhteneväinen, jonka vuoksi sitä tulee vahvistaa.

Kansalaisilla ei kattavaa tietoa kotisairaalatoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Tarvitaan kansalaisille enemmän näkyvyyttä ja tietoutta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kotisairaalan kehittäjäryhmät:

Koostuivat koko hyvinvointialueen kattavista moniammatillista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ensihoidon työryhmistä. Työryhmät jakaantuivat teemojen mukaisesti (teemoja on ollut mm. mm. akuutin kotisairaalan tr, palliativinen tr, alueellisia kotisairaalatyöryhmiä, Tilannekeskustyöryhmää..) Työryhmien rinnalla kokoontuu 1xkk laaja kotisairaalaohjausryhmä. Pienemmät työryhmät koostavat ohjausryhmäkokouksiin edellisen kerran jälkeen työstetyt asiat, jotka käsitellään ohjausryhmässä. Ohjausryhmä toimii myös tärkeänä tiedonvälittäjänä alueelle. Ohjausryhmä on avoin ja sinne voi tulla jos asia kiinnostaa eikä vaadi liikaa sitoutumista kehittämiseen. 

 

Vuonna 2022 työryhmät:

Kotisairaala työnyrkki (2-4/22)

Kotisairaala- ohjausryhmä

Tilannekeskusryhmät (tarkemmin Tilannekeskus-toimintamallissa)

 

Tavoiteltu muutos

Yhteneväinen kotisairaalatoimintamalli hyvinvointialueelle. 

Hyvinvointialueella jokaisella asiakkaalla on mahdollista saada samantasoista kotisairaalahoitoa kotiin. 

Muutoksen mittaaminen

Kotona asuvien ikäihmisten määrän lisääntyminen. Sairaalaolojaksojen lasku. Päivystyksen käytön lasku. Kustannuksien lasku. 

Alueellinen kotisairaalapalveluiden kattaminen ja sen seuranta. Lähtötiedot arvioitu.

Toteutussuunnitelma

Valtakunnallisesti kotisairaaloiden bencmarking ja verkostoituminen. Aiempaan hanketyön materiaaliin ja tutkimustietoon tutustuminen. Alueellisten hyvien käytäntöjen havaitseminen ja hyödyntäminen. Työryhmien jakaantuminen teemoittain (akuutti/palliatiivinen). Teeman mukaisten työpajojen järjestäminen. Edellisten materiaalien pohjalta yhteneväisen kotisairaalatoimintamallin rakentaminen. Toimintamallia rakennetaan kotisairaalan työryhmässä ja esitellään säännöllisesti ohjausryhmässä, jotta saadaan alueellisesta osallistumista ja alueiden eri tarpeet huomioitua. 

Tuodaan ammattilaisille ja kansalaisille tietoutta ja näkyvyyttä kotisairaalasta järjestämällä hyvinvointialueelle kotisairaalamarkkinat. 

Vahvistetaan palliatiivisen hoidon osaamista koulutuksella sekä kartoitetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijat hyvinvointialueelta verkostoksi. 

Valmista toimintamallia testataan muutamalla hva:een kotisairaalalla. Testaamisessa haluttiin nostaa esille toimintamallin "istuvuutta" käytäntöön sekä nostaa alueelliset tarpeet esille. Testaamisen jälkeen on tarkoitus viedä toimintamallia koko hyvinvointialueelle testaamisessa saatujen tulosten perusteella. Hyvinvointialueen henkilöstölle tehdään kysely kotisairaalasta ja kehittämisestä, jota hyödynnetään koko kehittämisprosessin ajan. Kysely toistetaan projektin loppuvaiheessa ja arvioidaan sen vaikuttavuutta. Toimintamallin jalkauttamisen jakaminen mahdollistaa helpommin kotisairaaloiden keskinäistä verkostoitumista ja toimintamallin jalkauttaminen kaksi vaiheisena mahdollistaa toimintamallin korjauksien tekemisen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotisairaalatoimintamallin kehittäminen koko hyvinvointialueen aluekehittäjien kanssa.

Toimintamallia kehitetään HYTE-asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa myös heidän näkökulmasta.

Asiakkaalle rakennetaan kotisairaalapolku käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä, jolloin voidaan saada asiakasnäkökulma hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. 

Idean valinta

Kotisairaalan toimintakuvauksen mallinnus. Pyritään tuottamaan yhteneväinen kotisairaalan toimintakuvaus, joka perustuu työryhmien työskentelyn tuloksiin, tieteelliseen näyttöön ja hyviksi koettuihin käytänteihin. Tilannekeskuksen pilotointi (tarkemmin Tilannekeskus-toimintamallissa).

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kotisairaalan toimintamallin kuvaaminen Powerpointin avulla. Tarkoituksena olla visuaalisesti selkeä ja käytännön työskentelyssä helposti käytettävä. Toteutetaan linkeillä ja zoomaus-toiminnoilla. Prototyyppiä arvioidutetaan isommissa kotisairaalan ohjausryhmissä ja käsitellään kotisairaalan kehittäjäryhmässä. 

Idean testaus asiakkaalla

Toimintamallia on testattu ohjausryhmällä. 

Toimintamallia testataan 8:n kotisairaalan kanssa. Nämä kotisairaalat ovat eri puolilta hyvinvointialuetta, jokaisesta maakunnasta. 

Ratkaisun testaaminen

Toimintamallin käsittely työryhmässä syksyn 2021 aikana. Toimintamallia testataan alkuvuodesta 2022, jonka tuloksien perusteella tmtamallia jalkautetaan koko hyvinvointialueelle.

Ratkaisun perusidea

Kotisairaalatoimintamalli rakennettu ja testaamisvaiheessa. Linkistä voi tarkastella toimintamallin sisältöä. 

Liitteet