PORE - Aluelähtöinen mielen hyvinvoinnin toimintamalli
PORE - Aluelähtöisen mielen hyvinvoinnin toimintamalli on luotu Kajaanin Lohtajan, Huuhkajanvaaran ja Ketun asuinalueella. Mallissa yhdistyvät asukkaiden omat voimavarat, alueen yhteisön ja kulttuurin merkitys ja yhteiskunnan rakenteet. Tavoitteena on edistää mielen hyvinvointia.
PORE - Porukalla parempaan -hankkeen päätavoitteena on ollut Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu-asuinalueen elinvoiman vahvistaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Hanke on ollut Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kajaanin kaupungin sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteishanke, jota on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. PORE-hankkeessa on kehitetty syrjäytymistä ehkäisevä ja mielen hyvinvointia tukeva aluelähtöinen toimintamalli.
Aluelähtöisen mielen hyvinvoinnin toimintamallin lähtökohtana on ollut osallisuus. Osallisuuden merkitys on kasvanut pirstaloituneessa maailmassa. Osallisuutena pidetään kuulumista kokonaisuuteen, jossa ihminen pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. Osallisuus tarkoittaa myös oman elämänsä mahdollisuuksiin ja toimintoihin sekä palveluihin ja yhteisiin asioihin vaikuttamista.
Aluelähtöisessä toimintamallissa mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa onkin osallisuuden, yhteisön ja yhteiskunnan merkitys suuri.
PORE - Aluelähtöisessä mielen hyvinvoinnin toimintamallissa yhdistyy yksilö, yhteisö ja yhteiskunta. Kaikilla näillä tasoilla osallisuus ja yhteiskehittäminen ovat olleet keskiössä.
Kohderyhmänä on ollut Lohtaja, Huuhkajanvaaran ja Ketun asukkaat sekä erityisesti nuoret.
Yhteisön kohdalla Lohtajan, Huuhkajanvaaran ja Ketun asuinalueella koottiin asukkaista, yrityksistä ja toimijoista verkosto. Verkosto oli mukana suunnittelemassa alueelle toimintoja, kuten tapahtumia. Tapahtumissa osallistujilta kerättiin ajatuksia ja palautteita alueen kehittämiseksi. Niiden pohjalta alueella lähdettiin tekemään olohuonetoimintaa, Hyvän mielen perjantaipuuroa. Lohtajan nuorisotalolla 2-4 kuukaudessa perjantaisin tarjottu ilmainen puuroa ja matalan kynnyksen olohuonetoimintaa olivat tekemässä alueen toimijoita, järjestöjä, yrityksiä sekä vapaaehtoisia. Puurolla asiakkailta kerättiin kyselyiden ja haastattelujen avulla ajatuksia toiminnan kehittämiseksi.
Yhteiskunnan kohdalla isoin osallisuuden ja asiakasymmärryksen lähestyminen oli Kajaanin ensimmäinen osallistuva budjetointi, joka keskittyi Lohtajan, Huuhkajanvaaran ja Ketun alueelle. Osallistuvaa budjetointia suunniteltiin Tuumingeilla. Niissä asukkaat saivat olla ideoimassa ja kehittämässä kohteita. Osallistuvan budjetoinnin äänestykseen valikoitui kaksi kehittämiskohdetta, joita kaikki saivat äänestää Kajaanin kaupungin verkkosivuilla. Kajaanin kaupunki oli varannut talousarvioon 50 000 euroa kehittämiskohteeseen. Niin kunnostettiin Vimpelinlammen ja Pieni-Vimpelin aluetta virkistymiskäyttöön.
Yksilön tasolla mallissa on tähdätty osallisuuteen kannustamisen lisäksi voimavarojen vahvistamiseen sekä tukemiseen. Sitä varten on toiminut muun muassa vertaistukiryhmä nuorille, lautapeliryhmä, jonka toiveita ja ajatuksia on kerätty kyselyllä sekä ohjaajan avulla. PORE Elämäni peli -mobiilipeliä yhteiskehitettiin yhdessä nuorten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Peli on ohjausvälineenä ammattilaisten ja nuorten kanssa.
Kuva
PORE - Aluelähtöisen mielen hyvinvoinnin toimintamallissa yhdistyvät 1) ihmisen omat voimavarat, 2) ympäröivän alueellisen yhteisön ja kulttuurin merkitys sekä 3) yhteiskunnan rakenteet.
Toimintamallin keskiössä ovat mielen hyvinvointi sekä sosiaalinen osallisuus.
Ensimmäinen taso on ihmisen omat voimavarat. Mallissa se tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja osaamispotentiaalin vahvistamista. Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu-alueella se on yhteisön toimintoihin osallistumisen lisäksi tarkoittanut voimavara- ja vertaistoimintaa sekä koulutuksia. Esimerkiksi nuorille on ollut lautapeliryhmä sekä yksilöohjausta. Nuorten mielen hyvinvointia tukeva Elämäni peli -mobiilipeli tehtiin yhteiskehittämällä nuorten ja nuorten kanssa toimien ammattilaisten kanssa. Koulutuksissa on vahvistettu tietoisuustaitoja ja omien vahvuuksien löytämistä.
Toinen taso on ollut aluelähtöisen yhteisöllisen kulttuurin luomisen. PORE-hanke keräsi osallisuustyön mukaisesti alueella toimivan verkoston ja Kajaanin kaupungin toimijat yhteiseen verkostoon ja toimi näin ikään kuin liimana eri toimijoiden välissä. Alueelliseen kulttuuriin ovat kuuluneet tapahtumat, osallistuvan budjetoinnin kohdistuminen alueelle sekä Hyvän mielen perjantaipuuro. Kaikissa toiminnoissa asukkaat ovat tuoneet esille toiveitaan ja ajatuksiaan alueen kehittämiseksi. Alueen toimijat, yritykset sekä vapaaehtoiset asukkaat ovat osallistuneet muun muassa tapahtumien järjestämiseen sekä suunnittelemiseen.
Yhteiskunnan rakenteiden kohdalla hankkeessa on luotu ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä muun muassa osallistuvan budjetoinnin kautta. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat ja toimijat pääsivät suunnittelemaan ja ideoimaan alueelle kehityskohteita. Niistä kaksi valikoitui äänestykseen. Voittaja, Vimpelinlammen ja Pieni-Vimpelin kehityskohde, toteutettiin virkistyskäyttöön Kajaanin kaupungin varaamalla 50 000 euroan summalla. Lisäksi mallissa on kerätty yhteen nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkosto, jotta tieto siirtyisi ja joka mahdollistaa esimerkiksi osaamisen vahvistamisen. Yhteiskunnan rakenteisiin voi vaikuttaa muun muassa asiantuntijoiden koulutuksella, mitkä hankkeessa ovat suuntautuneet nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisevä sekä tukeva Elämäni peli jää ammattilaisten käyttöön ohjaamisen työvälineeksi.
- Alueelle kannattaa luoda verkosto kutsumalla siihen paikallisia asukkaita, yhdistysten sekä järjestöjen edustajia sekä yrityksiä. Puskaradion kautta voi tavoittaa lisää osallistujia.
- Varatkaa riittävästi aikaa verkoston luomiseen.
- Olohuonetoiminnan voi rakentaa melko helposti, jos tila on saatavilla. Hyvän mielen perjantaipuuron tarvikkeet ovat olleet hyvin edullisia. Hygieniapassi pitää olla, jos on järjestäjä on elintarvikkeiden kanssa tekemisissä.
- Osallistuva budjetoinnissa hyviä vinkkejä ovat:
- Kokeile rohkeasti ja kysy vinkkejä muilta.
- Tee hyvä ennakkosuunnittelu ja aikataulutus.
- Kokoa työryhmä, jossa on asiantuntijoita eri toimialoilta. Varmista, että he ovat sitoutuneita osallisuuden edistämiseen.
- Sitouta kunta tai muu organisaatio mukaan toimintaan
- Vertaisryhmätoiminta on tärkeää. Ryhmän voi muodostaa monenlaisten toimintojen ympärille. Pelaaminen kiinnostaa nuoria, joten se on yksi hyvä vaihtoehto ryhmän sisällöksi.
Kuva
- Lohtajan, Huuhkajanvaaran ja Ketun alueelle on syntynyt toimijoiden ja asukkaiden verkosto.
- Osallistuva budjetointi on jäänyt Kajaanin kaupungin pysyväksi toiminnoksi.
- Elämäni peli on käytettävissä ammattilaisten ja nuorten yhteisenä välineenä.
- Lautapeli-vertaisryhmä pyörii säännöllisesti.
- Hyvän mielen perjantaipuuro on saanut ihmisiä tutustumaan toisiinsa sekä alueen palveluihin. Ystävyyksiä on syntynyt.
- Vimpelinlammen ja Pieni-Vimpelin aluetta kohennettiin virkistyskäyttöön.