POSOTE20: Muistihäiriöpotilaan hoito- ja palvelupolku Kuopiossa

Terveyskeskuksen, geriatrian poliklinikan, neurologian poliklinikan ja vanhuspalvelujen yhteisellä toimintamallilla pyritään huolehtimaan siitä, että muistihäiriöpotilaiden seurantakäynnit toteutuvat säännöllisesti ja tukea on tarjolla varhaisessa vaiheessa tarvittaessa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Väestö ikääntyy ja muistisairaiden määrä kasvaa. Samalla julkisia varoja on kohdennettava entistä harkitummin ja vaikuttavammin huoltosuhteen heikentyessä.

Etenevä muistisairaus heikentää sairastuneen toimintakykyä sekä kykyä huolehtia itsestään ja arjen toiminnoista. Sairastunut tarvitsee ennemmin tai myöhemmin mahdollisten omaisten tukea ja erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita arjessa pärjätäkseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Projektin kohteena olivat kuopiolaiset muistisairaat henkilöt. Projektiryhmä haastatteli kahta muistisairautta sairastavaa kokemusasiantuntijaa ja yhtä muistisairaan omaista ryhmähaastattelutilanteessa. Lisäksi projektiryhmään kuului Pohjois-Savon Muisti ryn toiminnanjohtaja, jolla oli työnsä kautta kertynyttä tietoa asiakkaiden kokemuksista sairastumiseen ja palveluiden saamiseen liittyen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Terveyskeskuksen, terveyskeskussairaalan geriatrian poliklinikan, yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikan ja vanhuspalvelujen yhteisellä toimintamallilla pyritään huolehtimaan siitä, että muistihäiriöpotilaiden seurantakäynnit toteutuvat säännöllisinä eikä tippumista tapahtuisi. Toimintamallissa geriatrian ja neurologian poliklinikoilla diagnosoidut potilaat ilmoitetaan terveyskeskukseen muistihäiriöpotilaiden jonolle, kun seurantakäynnit ollaan siirtämässä poliklinikoilta terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen hoitaja kutsuu potilaat seurantakäynnille jonosta kirjeitse. Mikäli potilas ei saavu seurantakäynnille eikä häntä tavoiteta, voi terveyskeskus pyytää vanhuspalvelujen muistikoordinaattoria selvittämään asiakkaan tilannetta kotona. Muistikoordinaattorin työpanosta kohdennetaankin Kuopiossa diagnoosin saaneisiin muistihäiriöpotilaisiin, jotka eivät vielä ole vanhuspalvelujen piirissä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli otettiin käyttöön projektiryhmän esityksestä. Projektiryhmä valmisteli esityksen, joka käytiin läpi terveyskeskuksen hoitajien, terveyskeskuslääkäreiden, geriatrian poliklinikan ja neurologian poliklinikan henkilöstöpalavereissa. Jonosta tehtiin kirjallinen ja kuvallinen ohje, jossa ohjeistetaan jonolle lisääminen ja jonosta kutsuminen. Lisäksi terveyskeskushoitajien ja muistikoordinaattoreiden välillä käytiin keskustelu toimintakäytänteistä tilanteissa, joissa asiakas ei saavu seurantakäynnille. Tarkoituksena on kehittää toimintamallia edelleen yhteispalavereissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tarvitaan potilastietojärjestelmä tai toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla jonoa hallitaan.

Parasta olisi, jos erikoissairaanhoidon poliklinikat pääsisivät itse lisäämään potilaat jonolle siirtäessään seurantakäynnit terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen tulee pystyä seuraamaan tiimeittäin jonotilannetta ja kutsumaan potilaita jonosta seurantakäynnille.

Tulee miettiä myös toimintatapa tilanteisiin, jossa potilasta ei tavoiteta, eikä hän saavu kirjeellä kutsuttuna vastaanotolle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin käyttöönotto on tapahtunut huhti-toukokuun aikana 2022, joten pitkän aikavälin kokemuksia ei vielä ole. Terveyskeskuksesta on viestitty, että potilaita on ilmoitettu jonolle, joka on hyvä asia.