| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.

Hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote (2020) mukaan Pirkanmaalla hammaslääkärien palveluita riittämättömästi saaneiden osuus oli 24,3% palveluja tarvitsevista. Tämä korostaa perustason erikoisalakohtaisten palveluiden tarvetta, erityisesti rajallisten erikoishammaslääkäriresurssien valossa. Asiakkaille pyritään tarjoamaan ohjaavien asiakirjojen mukaista hoitoa, ja hoidon porrastusta kehittämällä osa hoidosta on toteutettavissa perustasolla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Tavoitteista on mainittu tarkemmin kohdassa ”Tavoiteltu muutos”.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoidon porrastusta kehittämällä pyritään tuottamaan saatavuudeltaan yhdenvertaisia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia palveluita. Näillä pyritään resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen, terveyserojen kaventamiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Suun terveydenhuollon toimintamallien suunnittelu aloitettiin vuonna 2022 oppialakohtaisissa työryhmissä, joiden koordinoinnista vastasi suun erikoishoidon vastuualuejohtaja yhteistyössä PirSOTE-hankkeen työntekijöiden kanssa. Protetiikan toimintamallin suunnittelutyöryhmässä oli edustusta useasta eri ammattiryhmästä ja yhteistyötä tehtiin laaja alaisesti muun muassa Kelan ja sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa.

Kun toimintamalli oli kuvattu, hoidon porrastusta edistäväksi työryhmäksi perustettiin Erikoishoidon työryhmä, jonka yhtenä alatyöryhmänä toimi proteettisen hoidon tiimi. Samassa yhteydessä oppialakohtaiset erikoishammaslääkärikonsultaatiot ja lähettäminen keskitettiin Pirkanmaan suun erikoishoidon yksikköön Lifecare-potilastietojärjestelmän konsultaatio- ja lähetekirjojen avulla. Tällä mahdollistettiin lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuraamisen alueittain, joka auttaa esimerkiksi kohdentamaan koulutusta ja resursseja tarpeen mukaan. Lisäksi yhdenvertaisen hoidon toteutuminen varmistetaan, kun oppialojen erikoishammaslääkärit käyvät keskitetysti läpi kaikki konsultaatiot ja lähetteet. Tämä mahdollistaa myös erikoishoidon kriteerien yhtenäisen arvioinnin ja seurannan.

Loppuvuodesta 2022 Pirkanmaalaisille terveyskeskushammaslääkäreille toteutettiin osaamiskysely, jossa kartoitettiin alueiden oppialakohtaiset perehtyneet, heidän osaamisensa sekä alueelliseen osaamiseen liittyvät haasteet. Kyselyn pohjalta perustettiin erikoishammaslääkärien vetämät oppialakohtaiset tiimit, johon koottiin alueiden perustasolla työskenteleviä, kyseiseen oppialaan perehtyneitä tai perehtyneenä toimimisesta kiinnostuneita ammattilaisia. Tiimin vetäjinä toimii kullekin oppialalle nimetty erikoishammaslääkäri.

Tiimin jäsenille, vetäjille ja esihenkilöille toteutettiin kysely toukokuussa 2023. Tämä sisälsi kysymyksiä liittyen suun terveydenhuollon toimintamallien käyttöönottoon, käyttöönoton haasteisiin sekä tiimien toimintaan liittyen. Tulokset käytiin läpi Erikoishoidon työryhmässä kesällä 2023. Jatkotyönä kootaan yhteen erikoishammaslääkärien vetämien hoidon porrastusta edistävien tiimien toimintaa ja edistetään toimintamallien jalkautusta yhteistyössä esihenkilöiden kanssa vuosien 2023–2024 aikana.

Tavoiteltu muutos

1. Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut:

Pyritään varmistamaan, että palvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia koko hyvinvointialueella. Kehitetään yhtenäiset konsultaatio- ja lähetekäytännöt, jotka helpottavat asiakkaan polkua palveluiden välillä ja tehostavat ammattilaisten välistä yhteistyötä.

2. Perustason osaamisen vahvistaminen:

Panostetaan henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen perustasolla.

3. Asiakaslähtöisyyden parantaminen:

Kuunnellaan asiakkaita ja otetaan heidät mukaan hoitosuunnitelmien laatimiseen, mikä lisää palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

4. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen:

Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja pyritään välttämään vähähyötyisiä käytäntöjä

5. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Arvioidaan säännöllisesti hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamallia vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.

6. Toiminnallinen integraatio:

Huomioidaan kokonaisvaltainen hoito sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

7. Työnteon sujuvoittaminen ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen:

Tavoitellaan työn sujuvuutta ja resurssien tehokasta käyttöä, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

8. Ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen:

Luodaan mahdollisuuksia henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle ja osaamisen jakamiselle.

9. Hukan vähentäminen:

Kartoitetaan ja pyritään vähentämään toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja mahdollistetaan hukan ilmiantaminen eri kanavien kautta.

Näillä toimenpiteillä pyritään rakentamaan toimintamalli, joka on linjassa sekä nykyisten että tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kautta mahdollistetaan laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka edistävät väestön suun terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä uudistetun toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa, joka edistää moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pirkanmaan hyvinvointialueen proteettisen hoidon toimintamalli kuvaa proteettisen hoidon toteuttamista ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueen kolmiportaisessa palvelujärjestelmässä: perushoidossa, perustason erikoishoidossa sekä erikoissairaanhoidossa. Toimintamallissa on huomioitu riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen, moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta. Moniammatillisuuden integrointi toimintamalliin edistää systeemisen ajattelutavan omaksumista sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista. Tällä mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen muihin tarvittaviin palveluihin ja edistetään muiden alojen hyviksi havaittujen toimintatapojen hyödyntämistä suun terveydenhuollossa. Tästä esimerkkinä sähköiset palvelut.

Suun terveydenhuollon toimintamallien kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää. Toimintamallit perustuvat Käypä hoito -suosituksiin ja STM:n yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin oppialoittain.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Ensimmäinen askel on alueella jo olemassa olevan osaamisen sekä mahdollisten koulutustarpeiden kartoittaminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.

Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.

Proteettisen hoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella