Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastettu hoitomalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on vahvistaa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa lasten, nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti, riittävällä tavalla ja tasalaatuisesti.
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen.
Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä on asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin ammattilaisilta osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä.
VASA-hankkeen selvityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on kuntien välisiä eroja. Pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa resurssit ovat usein niukat, mikä tekee palvelujärjestelmästä erittäin haavoittuvaisen ja vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen mielenterveyden haasteissa. Nuorten kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi, lappilaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat hakeutuneet pandemian aikana aikaisempaa useammin hoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvoi merkittävästi.
Hoitoon pääsy on koronapandemian aikana vaikeutunut osassa palveluista lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi. Varsinkin nuoret ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä pidempään kuin aikaisemmin, eikä käyntiaikoja ole pystytty tarjoamaan aina tarpeen mukaisesti tarpeeksi tiiviisti. Pitkittyneet hoitoon pääsyajat sekä katkokset kuntoutuksessa puolestaan lisäsivät painetta muihin palveluihin. Kolmannen sektorin järjestöt ja hankkeet ovat pandemian aikana ottaneet aikaisempaa enemmän vastuuta oireilevien tukemisesta.
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla lähdettiin kehittämään psykososiaalisten tuen ja hoidon porrasteista hoitomallia, jota VASA 2- hankkeessa koordinoidaan terapiakoordinaattoreiden työpanoksella yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen toimijoiden kanssa.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kehittämistyössä on lähdetty yhdessä mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen vastuualueen kanssa rakentamaan lasten ja nuorten sekä aikuisten palveluissa porrasteista hoitomallia, jonka kautta psykososiaaliset tuki- ja hoitomuodot on organisoitu uudella tavalla. Porrasteinen hoitomalli on Lapin HVA:n strategian mukaista toimintaa, joka tehostaa hoidon vaikuttavuutta ja henkilöstöresurssien käyttöä, tukee taloutta ja helpottaa johtamista. Lisäksi pyritään parantamaan asiakas- ja henkilöstökokemusta.
Lasten ja nuorten porrasteisella hoitomallilla pyritään vastaamaan terapiatakuun tuomiin vaatimuksiin perustason lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
Porrasteista hoitomallia on kehitetty kahdessa kehittämistyöryhmässä, aikuisten sekä lasten ja nuorten työryhmässä. Aikuisten työryhmä käynnistyi loppuvuodesta 2023, Lanu-työryhmä kasattiin vauhdikkaasti alkuvuodesta 2025 Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantulon lähestyessä. Molemmissa työryhmissä on mukana sekä Vasa2-hankkeen työntekijöitä että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden esihenkilöitä. Esihenkilöiden osalta Lapin hyvinvointialueen kaikki neljä palvelualuetta ovat edustettuina. Eri alueiden edustus on keskeistä, sillä alueet ovat keskenään erilaisissa asemissa. Lasten ja nuorten porrasteisen hoitomallin kehittämistyöryhmässä on mukana myös opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia. Kehittämistä on tehty yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen sekä sen koordinoimien yhteistyöverkostojen kanssa.
Kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet ja aikuiset sekä heitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.
Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Hoito- ja tukimuotojen ja menetelmien valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tällä tavalla pyritään vahvistamaan asiakkaiden motivaatiota ja aktiivisuutta omassa hoidossaan. Keskeisenä periaatteena on myös palautetietoisuus. Psykososiaalisten menetelmien koulutuksissa ammattilaisia ohjataan jatkuvaan palautteen keräämiseen asiakkaalta sekä palautteen huomioimiseen hoidon toteuttamisessa.