Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Puhdas päivä - Päihteillä oireilevien nuorten hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella. Sujuvat palvelut –valmennus, (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Puhdas päivä - toimintamalli on päihteiden käytöllä oireilevien nuorten (13-17v) prosessi nuorten mt- ja päihdepalveluissa sekä yhdyspinnoilla. Nuori saa asuinpaikkakunnasta riippumatta yhdenvertaiset päihdehoidon palvelut Pirhan alueella.

Toimintaympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue, asukkaita on yhteensä yli puoli miljoonaa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä isoja paikkakuntakohtaisia eroja siinä , miten alaikäisille on järjestetty päihdepalveluita.  Päihdehoidon prosessia hoidon eri tasoilla ei ole kuvattu tai määritelty tällä hetkellä muualla kuin Nokialla. Kehittämiseen vaikuttaa tällä hetkellä palveluverkkoselvitys, hallituksen säästöt, sekä tiukka taloustilanne hyvinvointialueella. 

Pirhan alueella on selvitetty ensimmäisen toimintavuoden lopulla lasten ja nuorten kiireellisten sijoitusten määriä. Selvitystä lähdettiin tekemään keväällä 2023 tilanteessa, jossa kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi huolestuttavaa vauhtia. Ajatuksena oli saada ammattilaisten kokemustiedon kautta parempaa ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä Pirkanmaalla. Selvityksestä koottiin raportti: Kiireelliset sijoitukset Pirkanmaan hyvinvointialueella 2023 –Ammattilaisten näkemyksiä kiireellisten sijoitusten syistä ja palveluiden laadun arviointia, Marianne Aalto-Siiro 24.1.2024​. 

  • Kiireellisiä sijoituksia vuonna 2023 yhteensä 378 lapsen kohdalla​

  • Syykoodeissa mainintoja eniten lapsen päihteiden käytöstä: huumeet 27kpl, alkoholi ja sekakäyttö 14kpl 41kpl Tampere-Orivesi, seutu 6kpl​

  • Seuraavaksi eniten vanhempien päihteiden käyttö 25kpl, lapsen mielenterveys 25kpl ja itsetuhoinen käyttäytyminen 18

  •  Pro Consonaa käyttävien kuntien osalta ei saatu syykoodeja

     

 

Aluejako
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tällä hetkellä alueelliset erot ovat suuria alaikäisten päihdepalveluiden suhteen, palvelut eivät ole yhdenvertaisia. Selkeää hoitopolkua ei ole, sekä hoidon porrastus on epäselvää. Usein nuorelle ei synny luottamusta hoitoon. Juurisyinä tälle on työntekijöiden vaihtuvuus, palveluiden pirstaleisuus, sekä epäonnistunut ensikohtaaminen. Nuorilla on myös usein pelkoa seuraamuksista ja tuomitsevuudesta. Pirhan strategiasta nousee nämä kaksi pääteemaa; yhdenvertaiset,  ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, tärkeintä on ihminen.

Toimintastrategia
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Keskiössä on asiakaslähtöinen näkökulma. Hyvin saatavilla olevat matalan kynnyksen palvelut sekä ennaltaehkäisevät ongelmia, että helpottavat niiden hoitamista. Tavoitteena on, että nuori kohdataan arvokkaasti ja kunnioittavasti ja että perustason työntekijöillä on luotto omaan osaamiseensa. Verkostoyhteistyötä enemmän poislähettämisen sijaan. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon valikoituneilla henkilöillä on kokemusta, ymmärrystä sekä kiinnostusta päihteillä oirelevien nuorten kanssa toimimisesta sekä hoidosta. Kehittäjäjoukko koostuu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisista sekä asiakasnäkökulmaa tuomassa on kokemusasiantuntija. 

Työryhmä

Lassi Kähkönen, kokemusasiantuntija

Markus Puurunen, sairaanhoitaja, eteläinen Lanupe Miepä-palvelut 

Anna Trygg, palvelupäällikkö eteläinen, läntinen Lanupe-Miepä- palvelut

Niina Immonen, palveluvastaava, pohjoinen, Lanupe Miepä-palvelut

Erika Järvinen, sosionomi, pohjoinen, Lanupe Miepä-palvelut

Sami Rantanen, sairaanhoitaja, läntinen, Lanupe Miepä-palvelut

Paula-Maria Lehtipuu, lääkäri, läntinen Lanupe opiskeluterveydenhuollon palvelut

Heidi järvineva, sairaanhoitaja, läntinen, Lanupe Miepä-palvelut

 

Tavoiteltu muutos

Ideaaliprosessissa tavoitteeksi määriteltiin yhdenvertaisesti toteutuvat nuorten päihdepalvelut koko Pirhan alueella. Tärkeimmäksi asiaksi nostettiin nuorten ensikohtaaminen, sillä nuori ei motivoidu ja kiinnity hoitoon, mikäli kohtaaminen epäonnistuu. Työntekijöiden asenteella ja osaamisella on suuri merkitys tässä. 

Muutoksen mittaaminen

Tehdään kysely nuorille:​

  • Kuinka monta kertaa olet viimeisen vuoden aikana kertonut tarinasi ammattilaiselle​

  • Arvosana palveluille (keskiarvo)​

  • Kyselyä toteutettiin ensin maalis-huhtikuun aikana 2024 ja päätettiin jatkaa muutoksen seuraamiseksi prosessin aikana. 

Selvitetään Pirhan Lasten nuorten ja perheiden palveluissa tehdyn koulutustoivekyselyn tulokset​, ja suunnitellaan mahdollisia koulutuksia tämän pohjalta

Lisäksi käytetty suunnittelun pohjana seuraavia dokumentteja: 

  • Kiireelliset sijoitukset Pirkanmaan hyvinvointialueella 2023 –Ammattilaisten näkemyksiä kiireellisten sijoitusten syistä ja palveluiden laadun arviointia, Marianne Aalto-Siiro 24.1.2024​

  • Huumeilmiöt Pirkanmaalla 2024 – sosiaalinen raportti Elina Perkiö ja Johanna Nurmiranta, Pirkanmaan hyvinvointialue tammikuu 2024​

  • Nuorten näkemyksiä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisestä, Johanna Hämäläinen ja Jenna Makkonen, Pirkanmaan hyvinvointialue syksy 2023​

  • Välitä, sitoudu, suojele Toimintasuunnitelma päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:4​

Toteutussuunnitelma

Luodaan yhteinen hoitopolku jo olemassa olevien mallien pohjalta muokkaamalla niitä mahdollisimman asiakaslähtöisiksi ja jalkautetaan toimintamallit Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä työskentelyn rajapinnoille. Koulutetaan henkilöstöä päihteitä käyttävän nuoren kohtaamisesta ja päihdetyöstä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Pirha alueen 13-17 vuotiaat nuoret jotka oireilevat päihteiden käytöllä.  

Nuoria osallisestettiin vastaamaan asiakaskyselyyn, mistä saatiin kevään 2024 tuloksena 

  • Nuori on kertonut viimeisen vuoden aikana tarinansa ammattilaiselle, keskiarvo 6.5 kertaa​, vaihteluväli 2-yli 10

  • Arvosana palveluille asteilolla 1-10 ka 6,56, vaihteluväli 2-9

  • Kyselyä jatketaan pyrkimyksenä saada muutos näkyviin jo kehittämistyön aikana

Työryhmässä on mukana asiakasosallistuja.