Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)
Tavoitteena vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja ymmärrystä hyvinvointialueella sekä luoda rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma, joka ohjaa rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen juurruttamista alueella.
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen (SHL 1301/2014, 7§) sosiaalihuollon työväline, jonka tavoitteena on tuottaa ja välittää tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista sekä sosiaalisista ongelmista. Rakenteellinen sosiaalityö on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään tuomaan esiin alueellisia ilmiöitä ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä lisäämään osallisuutta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat ovat vasta rakentumassa, mutta tavoitteena on, että rakenteellisen sosiaalityön keinoin pystyisimme lisäämään tietoisuutta alueen erityispiirteistä ja luomaan toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen osana hyvinvointialueelle laaditaan rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma yhdessä sosiaalihuollon toimialueiden kanssa. Alueelle nimetään myös rakenteellista sosiaalityötä toteuttava ja ohjaava työryhmä. Sosiaalisen raportoinnin menetelmä laajennetaan koko sosiaalihuoltoon.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta puuttuu vielä toistaiseksi systemaattiset tavat tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Kehittämistyön tavoitteena onkin lisätä ensisijaisesti sosiaalihuollon ammattilaisten mahdollisuuksia ja kykyä tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Tämä vaatii osaamisen lisäämistä, mutta ennen kaikkea toimivia rakenteita ja toimintatapoja. Kohderyhmänä on erityisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmään valittavat sosiaalihuollon ammattilaiset, mutta myös laajemmin koko sosiaalihuollon henkilöstö ja johto sekä erityisesti alueelliset poliittiset päätöksentekijät, jotta ymmärrys rakenteellisen sosiaalityön lakisääteisyydestä lisääntyy sekä sen tuomat mahdollisuudet tiedontuottajana, vaikuttajana ja väestön hyvinvoinnin edistäjänä tunnistetaan aiempaa paremmin.