Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan toimintamallin mukaisesti ja asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Säännöllisessä kotihoidossa arviointeja toteutetaan vähintään 6 kk:n välein.
Toimintamallin nimi
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan toimintamallin mukaisesti ja asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Säännöllisessä kotihoidossa arviointeja toteutetaan vähintään 6 kk:n välein.
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla (ARVI-jakso) asiakkaalle tehdään ravitsemustilan ja suunterveyden arvioinnit ARVI- jakson hoitajan toimesta. Arvioinneissa hyödynnetään MNA-menetelmää sekä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan LENTO-tutkimushankkeen laatimia ikääntyneen ravitsemuksen, suunterveyden ja suunhoidon arviointityökaluja ja toimintamalleja. Asiakkaalle tarjotaan kotihoidon hoitajan tekemän suunterveyden arvioinnin (riskiseulonnan) perusteella tarveperusteisesti suuhygienistin tekemää hoidontarpeenarviota kotikäyntinä työparityöskentelynä (suuhygienisti-hoitaja kotihoidosta). Suuhygienisti ohjaa asiakkaan tarvittaessa jatkohoitoon suun terveydenhuollon palveluihin.
Ravitsemustila ja suunterveys ovat yhteydessä toisiinsa ja siksi näitä asioita on tärkeää arvioida yhdessä (esimerkiksi ruoan pureskeluongelmat). Asiakkaalle laaditaan ravitsemus-ja suunhoitosuunnitelmat, joihin määritetään tarvittavat jatkotoimenpiteet ravitsemustilan ja/tai suunterveyden kohentamiseksi tai ylläpitämiseksi. Tarvittavat toimenpiteet lisätään asiakaskäyntien päivittäisiin sisältöihin. Ravitsemustilaa ja suunterveyttä/suunhoitoa arvioidaan kotihoidon hoitajan toimesta myös säännöllisen kotihoidon puolella säännöllisesti vähintään 6 kk:n välein RAI-arvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa konsultoidaan ravitsemusterapeuttia ja/tai lääkäriä sekä ohjataan asiakas suun terveydenhuollon palveluihin.
Tutkimuksen mukaan 86 % kotihoidon asiakkaista oli vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravittuja (Kaipainen ym. 2015). Ravitsemusohjauksella pystytään parantamaan kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa (Pölönen ym. 2015) sekä ravinnonsaantia (Kaipainen ym. 2022). Suunterveyteen, pureskelukykyyn ja nielemiseen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä ravinnonsaannin ja ravitsemustilan heikentymiseen (Salmi ym. 2022). Kotihoidon asiakkaiden suun omahoidon toteutus sekä henkilöstön tarjoama tuki suuhygienian ylläpitämiseksi on riittämätöntä. Suunterveyteen ja suuhygieniaan liittyvät yksilölliset ennaltaehkäisevät toimet olisi sisällytettävä kotihoidon asiakkaiden päivittäiseen hoitosuunnitelmaan, kun ensimmäiset merkit asiakkaan hauraudesta ilmenevät (Tuuliainen 2023). Syömiseen liittyvistä ongelmista saatetaan kertoa terveydenhuollon eri ammattilaisille eri tavoin (Salmi ym. 2022). Näistä tekijöistä johtuen suunterveyttä, ravinnonsaantia ja ravitsemustilaa tulee arvioida yhdessä ja huomioida kokonaisuutena. Lisäksi arviointia on tärkeää tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Lähteet:
Kaipainen, Tiihonen, Hartikainen & Nykänen (2015) Prevalence of risk of malnutrion and associated factors in homecare clients. The journal of nursing home research sciences; 1, 47-51.
Kaipainen,Hartikainen,Tiihonen& Nykänen(2022) Effect of individually tailored nutritional counselling on protein and energy intake among older people receiving home care at risk of or having malnutrition: a non-randomisedintervention study. BMC Geriatr; 22: 391
Pölönen,Tiihonen,Hartikainen& Nykänen(2017) Individually tailored dietary counseling among old home care clients – effects on nutritional status. J Nutr Health Aging; 21: 567-572
Salmi, Komulainen, Nihtilä, Tiihonen, Nykänen. Hartikainen & Suominen (2022) Eating problems among old homecare clients. Clinical and Experimental Dental Research, 1– 10.
Tuuliainen Eveliina (2023) Oral health, hygiene and oral health-related behaviour among old home care clients – Effectiveness of individually tailored interventions. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 735
Kohderyhmänä ovat kotihoidon palveluja saavat asiakkaat, kotihoidon työntekijät ja toimintaan mukaan lähtevät suuhygienistit. Lähtökohtana on tuottaa palvelu asiakkaan kotiin, jolloin palvelu on saavutettava asiakkaalle.
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä. Tarvittaessa toteutetaan työparityöskentelynä (suuhygienisti/kotihoidon hoitaja) kotikäynti. Kotikäynnillä suuhygienisti tekee suun tarkastuksen ja antaa omahoidon ohjausta sekä ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon.
Asiakaan ravitsemustilaa arvioidaan samalla toimintamallin mukaisesti. Asiakkaalle tehdään ravitsemustilan arviointi ja laaditaan yksilöllisesti ravitsemus- ja suunhoitosuunnitelmat. Ravitsemus ja suunhoito huomioidaan hoitosuunnitelmassa ja hoidon päivittäisessä tarpeessa.
Hoitajien osaamisen lisääminen on edellytys toimintamallin käyttöönotolle. Asiakaslähtöinen ja osallistava ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi toteutuu, kun mahdollisiin ongelmiin puututaan jo asiakkuuden alussa.
Kotihoidon säännöllisen asiakkaan ravitsemustilan ja suunterveyden arviointia toteutetaan toimintamallin mukaisesti vähintään 6kk välein. Ravitsemuksen, suunterveyden ja suunhoidon huomioiminen sisältyy asiakkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Kotihoidon henkilöstön kouluttaminen ja osaamisen lisääminen ikääntyneen ravitsemuksen ja suunterveyden osa-alueista on tärkeä tekijä toiminnan jatkumiseksi osana kotihoidon normaalia toimintaa. Hoidon jatkuvuus ja päivittäiset tukitoimet asiakkaalle voidaan taata paremmin, kun kotikäynnit toteutetaan työparin toimesta. Työparityön ansiosta suun terveydenhuollon ja kotihoidon yhteistyö toteutuu varmemmin. Osaamisen lisääminen koulutuksen kautta on edellytys toimintamallin käyttöönotolle.
Kotihoidon henkilöstölle on tuotettu koulutusvideot TulSote (PoSote 20) hankkeessa vuonna 2022. Koulutusvideot sisältävät ravitsemustilan ja suunterveyden arvioinnin, omahoidon ohjaamisen ja riskien tunnistamisen lisäksi myös toimintamallien kuvauksen. TulKoti-hankkeessa henkilöstön ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi -koulutuskokonaisuutta selkeytettiin ja siirrettiin hyvinvointialueen Moodle -verkkokoulutusympäristöön. Koulutuskokonaisuuden myötä henkilöstön osaaminen varmistetaan ennen toimintamallin laajaa käyttöönottoa ja uusien työntekijöiden perehdytys toimintamallin sisältöihin varmistetaan. TulKoti-hankkeen aikana on laadittu toimintamallin käyttöönottosuunnitelma, työohjeet, työkaluja ja prosessikuvauksia henkilöstön työn tueksi. Lisäksi on tehty valmistelevaa työtä toimintamallin käyttöönottamiseksi koko hyvinvointialueen kotihoidossa.
Toimintamalli on ollut käytössä Siilinjärven kotihoidon ARVI-jaksolla 1.1.2023 alkaen. Toimintamallin vaatimaa henkilöstöresurssitarvetta on arvioitu henkilöstöresurssilaskelmien avulla. Laskelmissa on hyödynnetty Siilinjärven ARVI-jakson asiakasmäärää ja tarveperusteisille suuhygienistin kotikäynnille ohjautuvien asiakkaiden määrää keväältä 2023, kun on arvioitu henkilöstöresurssitarvetta koko hyvinvointialueen mittakaavassa. Toimintamalliin liittyviä henkilöstöresurssilaskelmia on arvioitu työpaketin ohjausryhmän toimesta ja on todettu, että toimintamalli voidaan ottaa osaksi hyvinvointialueen kotihoidon normaalia toimintaa yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa. Arviolaskelmien mukaan suuhygienistin ja ARVI-jakson hoitajan yhteiskotikäynnille ohjautuu 37,5 % asiakkaista.
Toimintamalli otetaan hyvinvointialueella käyttöön vaiheittain. Käyttöönotto aloitetaan ARVI-jaksoilta alueittain/toimipisteittäin ja käyttöönottoa laajennetaan säännölliseen kotihoitoon aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toimipisteen ARVI-jakson käyttöönotosta. ARVI-jaksolla toimintamallin mukainen arviointi aloitetaan heti ensimmäisellä viikolla asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Säännöllisessä kotihoidossa toimintamallin mukainen arviointi on tarkoitus toteuttaa RAI-arvioinnin yhteydessä. Säännöllisessä kotihoidossa RAI-arviointi toteutetaan ohjeen mukaisesti kolmen kuukauden kuluttua säännöllisen asiakkuuden alkamisesta ja tämän jälkeen aina kuuden kuukauden välein.
Toimintamallin mukainen ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi toteutetaan asiakkuuden alussa ARVI-jaksolla sekä säännöllisessä kotihoidossa kolmen kuukauden kuluttua 1. RAI-arvioinnista sekä jatkossa aina kuuden kuukauden välein RAI-arviointien yhteydessä tai mikäli asiakkaan ravitsemuksessa tai suunterveydessä ilmenee ongelmia. Käyttöönotto aloitetaan aluksi toimipaikan kuntouttavalla arviointijaksolla ja aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua tästä käyttöönottoja aloitetaan toimipaikan säännöllisen kotihoidon asiakkaille.
Ennen käyttöönottoa on tärkeää sopia erilaisista toimintamalliin liittyvistä käytänteistä yhteistyössä eri toimijoiden välillä (kotihoito, suun terveydenhuolto, ravitsemusterapeutit, tietohallinto).
Itse toimintamallia ei ole vielä virallisesti voitu arvioida, koska se ei vielä ole laajassa käytössä. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty POSOTE20 TulSote ravitsemuksen ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -pilotin tuloksia ja kokemuksia sekä Siilinjärven ARVI-jakson kokemuksia toimintamallista vuodelta 2023.
Yhteistyö kotihoidon ja suun terveydenhuollon välillä on käynnistynyt. Kotihoidon ja ravitsemusterapeuttien välinen yhteistyö on selkiytynyt ja vahvistunut ja on löydetty yhtenäinen konsultaatiokäytäntö kotihoidon ja ravitsemusterapeuttien välille.
Kotihoidon hoitajien osaamista on lisätty ikääntyneen ravitsemustilan ja suunterveyden arvioinnin sekä toimintamallin sisällön osalta.
Kansikuva
