Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen

Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa edistettiin mielen hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista tiiviissä yhteistyössä yhteisöjen ja toimijoiden kanssa. Hanke on osa mielenterveysstrategia 2030 kokonaisuutta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvointiin vaikuttavat laaja-alaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset tekijät. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa, ja heihin kohdistuu erityisesti ilmastonmuutoksen, kulttuurisen syrjinnän ja kolonialismin seurauksia. Romaneihin kohdistuu edelleen syrjintää ja rakenteellisia esteitä palveluiden saavutettavuudessa. Lainsäädännöllisesti sekä yhdenvertaisuuslaki että saamelaiskäräjälaki asettavat velvoitteita palveluiden yhdenvertaisuudelle. Kansainväliset sopimukset (ILO 169, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus, EU:n yhdenvertaisuusohjelmat) tukevat kehittämistyötä. Yhteiskunnallisesti väestön monimuotoisuus kasvaa, ja palveluiden tulee vastata kulttuurisesti turvattuun kohtaamiseen. Ympäristötekijöistä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisille perinteisiin elinkeinoihin ja luontosuhteeseen lisäävät mielenterveyden haasteita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat romanit ja saamelaiset, joiden mielen hyvinvointiin liittyy erityisiä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Asiakasymmärrystä on kartutettu yhteiskehittämisen työpajoissa, haastatteluissa ja osallistavilla menetelmillä, joissa on kuultu yhteisöjä, järjestöjä, ammattilaisia ja palveluiden käyttäjiä. Romaneilla on tunnistettu tarve osallisuuden vahvistamiseen palveluissa ja luottamuksen rakentamiseen. Saamelaisten kohdalla on korostunut kulttuurisesti turvatun palvelun tarve, saamelaisten omien kielten ja perinteiden huomiointi sekä kolonialismin kokemusten näkyväksi tekeminen. Asiakkaiden osallisuutta on vahvistettu työpajoissa, joissa he ovat saaneet määritellä keskeiset tarpeet, esteet ja ratkaisut palveluiden kehittämiseen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen vahvistamalla osallisuutta, luottamusta ja kulttuurisesti turvattuja palveluja. Malli perustuu yhteiskehittämiseen, jossa romanien ja saamelaisten ääni tuodaan mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Keskeisiä elementtejä ovat kulttuurisensitiivisyys, yhteisölähtöiset menetelmät sekä ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Ratkaisussa yhdistyvät tutkimustieto, yhteisöjen oma tieto ja käytännön kehittämistyö, jotka tukevat palveluiden yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ratkaisun juurruttaminen edellyttää riittäviä resursseja: aikaa pitkäjänteiseen luottamuksen rakentamiseen, koulutusta ammattilaisille, sekä riittävästi henkilöstöä ja taloudellista tukea kulttuurisesti sensitiivisten toimintatapojen toteuttamiseen. Prosessi sisältää vaiheet: (1) yhteisöjen ja avaintoimijoiden mukaan ottaminen heti alusta, (2) koulutus ja ohjaus ammattilaisille, (3) pilotointi ja mallien testaus, (4) seuranta ja arviointi yhdessä kohderyhmien kanssa, (5) mallin levittäminen osaksi organisaatioiden strategiaa ja käytäntöä. Käyttöönotto edellyttää johdon sitoutumista ja rakenteellista tukea, jotta toimintamalli ei jää irralliseksi hankkeeksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii ennen kaikkea aikaa ja aitoa sitoutumista. Keskeistä on rakentaa luottamus yhteisöihin, mikä ei tapahdu nopeasti. Resursseja tulee varata sekä yhteiskehittämiseen että koulutukseen. Malli on sovellettavissa myös muihin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin, kunhan huomioidaan kunkin ryhmän erityispiirteet. Sudenkuoppina ovat liian nopea eteneminen ilman luottamuksen rakentamista, yhteisöjen näennäinen osallistaminen ilman todellista vaikutusmahdollisuutta sekä johdon sitoutumisen puute. On tärkeää muistaa, että kulttuurisensitiivisyys ei ole yksittäinen koulutus vaan jatkuva prosessi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö on lisännyt tietoisuutta romanien ja saamelaisten erityistarpeista mielenterveyden palveluissa. Se on tuottanut uusia välineitä kulttuurisesti turvattuun kohtaamiseen ja vahvistanut luottamusta palveluiden ja yhteisöjen välillä. Saamelaisyhteisöissä on huomattu, että kun palveluissa huomioidaan kieli, kulttuuri ja perinteet, asiakkaat kokevat palvelut merkityksellisempinä ja hakeutuvat niihin aktiivisemmin. Romanien osalta on havaittu, että osallisuutta vahvistavat rakenteet vähentävät kokemusta syrjinnästä ja ulkopuolisuudesta. Yllättävänä tuloksena on ollut se, että myös ammattilaiset kokevat työnsä mielekkäämmäksi, kun heillä on välineitä kohdata moninaisuutta.