Sähköinen perhekeskus, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Sähköinen perhekeskus -toimintamallia on yhteiskehitetty kansallisesti eri toimijoiden kesken. Alueellisesti Keski-Pohjanmaalla sähköistä perhekeskusta osana perhekeskustoimintaa on kehitetty yhteistyössä ensisijaisesti perhekeskusyksiköiden sekä muiden hyvinvointialueen kehittäjätyöntekijöiden kanssa. Aluekoordinaattorina vastuullani on ollut sähköisen perhekeskuksen kansalliseen kehittämistyöhön osallistuminen ja alueellinen koordinointi, eli monipuolinen SPK ja alueen rajapinnassa toimiminen ja yhteystyö eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut osallistaa alueelta eri toimijoita yhteiskehittämiseen, edistää ja tiivistää perhekeskustoimijoiden yhteistyötä sekä juurruttaa sähköistä perhekeskusta osaksi live-perhekeskustoimintaa. Oleellisena tässä on ollut säännöllinen viestiminen tiedottaminen alueella perhekeskuksen toimijoita ja alueen asukkaita mistä puhutaan, missä mennään ja mitä työstetään. 

Kehittämistyön aloitin ihan perinteisesti aiheeseen, materiaaleihin ja termeihin perehtymisellä. Mutta myös samanaikaisesti verkostoitumisella ja tutustumalla alueen muihin perhekeskustyöntekijöihin ja kehittäjiin sekä yhteistyökumppaneihin, synergiaetujen löytämiseksi ja jotta kehitystyö kiinnittyisi tiiviisti heti alkuun muuhun perhekeskuskehittämiseen. Tässä kohtaa voineen sanoa, että kehitystyön alkutaipaleella oli hyvin epäselvää sekä itselle, että muille alueella mikä se sähköinen perhekeskus on, mitä se tarkoittaa valtakunnallisesti ja mitä paikallisesti? Myös itse perhekeskus ja perhekeskustoimintamalli käsitteinä tarvitsivat kirkastamista. 

Projektipäällikön vinkistä aloitin alueen ulkopuolisen verkostoitumisen naapurimaakunnan Etelä-Pohjanmaan SPK hanketyöntekijöiden kanssa. Tämä oli erittäin kannattava benchmarkkaus ja perehtymis- ja oppimismenetelmä, koska lähtökohdat koosta huolimatta olivat samansuuntaiset pohjanmaalaiset erityispiirteet huomioiden. Sain heti alkuun mallia hyvistä käytänteistä, joiden pohjalta päästiin rakentamaan alueellisesti sopivia malleja. Lisäksi sain kattavaa perehdytystä, koska olivat olleet mukana alusta alkaen kansallisessa projektissa ja osa myös LAPE-hankkeessa.

Parasta tässä verkostoitumisessa on kuitenkin ollut se, että se on johtanut jatkuneeseen yhteistyöhön Etelä-Pohjanmaan kanssa, sen jälkeen Pohjanmaan sekä nyttemmin myös monen muun alueen SPK hanketyöntekijän kanssa. Kokoonnumme ajoittain yhteiskehittämisen ja benchmarkkauksen äärelle. Hyödynnämme yhteistyön voimaa, tsemppaamme toisiamme ja jaamme hyviä käytänteitä, mutta myös hanketuskaa, sillä onhan kehittämistyö muutakin kuin uuden intoa ja pelkkää ylämäkeä. Iso Kiitos tästä kaikille yhteystyö-hankehemmoille! 

Alueella kehittäjäverkoston kokoamisessa on pohjana ollut perheiden palveluiden toimintamalli ja -tavoitteet, johdon tuki, perhekeskuskoordinaattorin sekä muiden perhekeskuskehittäjien osallisuus. Kehitystyön alusta saakka sähköinen perhekeskus on liitetty mukaan eri yhteistyöryhmiin.  

Sähköisen perhekeskuksen alueellinen ohjaava työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa kansallisen projektiryhmä/Monthlyn jälkeen. Alueellisessa työryhmässä on kutsuttuina hyvinvointialue, sivi, vaka ja järjestötoimijoita. Tilaisuuksissa käydään läpi tilannekatsaus ja tehdään alueellisia linjauksia. 

Yhteistyöverkostoon kuuluu tiiviisti myös alueen HYTE-palvelukonsepti -hanketyöntekijä, sillä hankkeillamme on paljon yhtymäkohtia. Aloitimme SPK ja HYTE-yhteistyön ja Laenatut yhteisinfot kunnille, järjestöille ja seurakunnille Omaperheen käyttöönottoprojektissa. 

Kehittämistyö ja jalkauttaminen jatkuu edelleen. Samoin yhteistyö.