Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön Omaperhe.fi-palvelun ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun tukemaan perhekeskuksen toimintaa digitaalisella palvelulla ja helpottamaan asiakkaiden tiedonsaantia.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Sähköinen perhekeskus on DigiFinlandin sähköinen palvelu, joka koostuu Omaperhe.fi-palvelusta, Omahelpperi.fi-palvelusta ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelusta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella päädyttiin ottamaan käyttöön Omaperhe.fi- ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelut. Omahelpperi.fi-palvelua ei otettu käyttöön.

Omaperhe.fi-palvelu on perhettä perustaville ja lapsiperheille tarkoitettu palvelu, jossa on luotettavaa tietoa artikkelien ja videoiden muodossa sekä ohjauksia eri lapsiperhetoimijoiden palveluihin. Lisäksi palvelussa on ohjauksia erilaisiin omahoito-ohjelmiin. Palvelua voivat hyödyntää sekä hyvinvointialueen asukkaat että lapsiperheiden tai perhettä perustavien parissa työskentelevät hyvinvointialueen, kuntien, kolmannen sektorin ja valtakunnallisten palveluiden ammattilaiset. Omaperhe.fi-palveluun ei tarvitse kirjautua ja palvelu on käytettävissä myös valtakunnallisesti, mutta Omaperhe.fi-palvelussa valitun alueen palvelut, tapahtumat ja asukasmateriaalit näkyvät vain mikäli hyvinvointialue on ottanut palvelun käyttöön. Palvelut nousevat integraation kautta Palvelutietovarannosta, jonka käyttö on lakisääteistä julkishallinnollisille organisaatioille (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016)). Lisäksi Terveydenhuoltolain mukaan palvelut tulee olla saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun kautta voidaan syöttää Omaperhe.fi-palveluun mm. tapahtumatietoja ja asukasmateriaalia. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelua voi hyödyntää myös moniammatillisen yhteistyön alustana sekä tietopankkina.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palveluun myönnetään halukkaille ammattilaisille käyttöoikeus käyttövaltuushallinnan kautta. DigiFinland Oy myöntää Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palveluun käyttöoikeudet sopimuksen tehneiden hyvinvointialueiden pääkäyttäjille. Hyvinvointialueen pääkäyttäjät hallinnoivat loppukäyttäjien ja alemman tason pääkäyttäjien käyttöoikeuksia. Hyvinvointialueen pääkäyttäjät voivat myöntää käyttöoikeuksia myös muiden toimijoiden, kuten kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin lapsiperhepalveluiden ammattilaisille. Käyttäjätunnuksiin tarvittavista henkilötiedoista muodostuu henkilörekisteri. DigiFinland Oy toimii evästetietojen rekisterinpitäjänä ja hyvinvointialue toimii henkilötietojen rekisterinpitäjänä. Henkilörekistereitä koskee Tietosuojalaki 1050/2018.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sähköinen perhekeskus -kokonaisuus on tarkoitettu vahvistamaan fyysisen perhekeskuskokonaisuuden palveluja tarjoamalla tietoa ja palveluohjausta sekä asiakkaille että ammattilaisille. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun kautta voi Omaperhe.fi-palvelun tapahtumakalenteriin syöttää alueella pidettäviä kertaluontoisia tai toistuvia lapsiperheille suunnattuja tapahtumia sekä täydentää artikkeleiden tietosisältöä tai palveluohjausta lisäämällä erilaisia hyvinvointialueen asiakkaille suunnattuja materiaaleja. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelu toimii myös moniammatillisen yhteistyön alustana, jonne hyvinvointialue voi lisätä omia ammattilaisille suunnattuja materiaaleja ja tapahtumia. Alustalla on myös mahdollista pyytää moniammatillisesti neuvonantoa oman hyvinvointialueen sisällä tai muilta hyvinvointialueilta tai mahdollisesti kuntien, seurakuntien tai kolmannen sektorin palveluista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omaperhe.fi-palvelun on tarkoitus tuoda lapsiperheitä koskevia tietoja ja palveluita helpommin löydettäviksi asiakkaille ja ammattilaisille. Palvelun artikkelit ja videot tarjoavat tietosisältöä, artikkeleille liitetyt eri toimijoiden palvelut palveluohjausta ja tapahtumakalenterista voi tarkastella valtakunnallisia tapahtumia. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun kautta hyvinvointialue ja muut lapsiperheiden kanssa toimivat toimijat voivat täydentää alueen asiakkaiden Omaperhe.fi-palvelun kautta saamaa tietoa lisäämällä asukasmateriaalia artikkeleille sekä julkaisemalla alueellisia tapahtumia tapahtumakalenteriin. Omaperhe.fi-palvelua voivat käyttää asiakkaat ja ammattilaiset itsenäisesti, mutta ammattilaiset voivat hyödyntää palvelua myös yhdessä asiakkaiden kanssa täydentämään suullisesti tai kirjallisesti annettua tietoa.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille on nimensä mukaisesti vain ammattilaisille tarkoitettu. Palveluun voi kirjautuminen vaatii ammattikortilla tai vastaavalla kirjautumisen. Toinen vaihtoehto on kaksivaiheinen kirjautuminen käyttäjätunnuksella ja varmennesovelluksen koodilla. Käyttöoikeuksista muodostuu henkilörekisteri, minkä vuoksi Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -osiosta tehtiin henkilötietojen käsittelyn suostumuslomake DigiFinlandin kanssa sekä luotiin tietosuojaseloste ja tietosuojavaikutusten arviointi (DPIA). Käyttöoikeusvaltuuksia käsittelevät hyvinvointialueen Sähköisen perhekeskuksen pääkäyttäjät. Käyttöoikeuksien pyytämistä varten tarvittiin Webropol-lomake, jolla voi hakea käyttöoikeutta. Koska käyttöoikeudet tulee poistaa, mikäli tarve tai oikeus palvelun käyttöön poistuu, tarvittiin myös käyttöoikeuden poiston hakulomake, joka sekin tehtiin Webropolilla.

Tähän täytyy lisätä ainakin tarve ja luominen käyttäjätunnuksen pyyntölomake, poistolomake, tietosuojaseloste, DPIA, henkilötietojen käsittelyn suostumus.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perhettä suunnittelevat ja lapsiperheet ovat asiakasryhmä, jota koskettaa hyvin monet eri toimijoiden palvelut. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella lapsiperhepalvelut koostuvat neuvolapalveluista, opiskeluhuollon palveluista, varhaisen tuen palveluista, lastensuojelun palveluista ja lasten ja nuorten psykososiaalisista palveluista. Lapsiperheet voivat tarvita palveluita myös esimerkiksi terveyspalveluista, työikäisten sosiaalipalveluista ja vammaispalveluista, vaikka ne eivät suoraan olekaan lapsiperheiden palveluita. Lapsiperheet voivat olla lisäksi mm. kunnallisen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, nuoriso- ja liikuntapalveluiden asiakkaita. Myös monet valtakunnalliset, kolmannen sektorin ja seurakuntien toimijat tarjoavat lapsiperheille palveluita. Valtakunnallisesti moni eri toimija onkin ollut mukana kehittämässä DigiFinlandin kanssa Sähköinen perhekeskus -palvelukokonaisuutta.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli vuonna 2023 lapsiperheitä 10 510 ja 0-19-vuotiaita 21 472. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen kunta ja ruotsinkielisten osuus oli 27,6%. Muun kielisiä asukkaista oli 7,3%. Perhekeskuksia hyvinvointialueella on neljä: Askolassa, Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa. Perhekeskuksista löytyvät lapsille, nuorille ja perheille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue otti käyttöön Omaperhe.fi-palvelun, jotta asiakkaat löytäisivät helposti luotettavaa tietoa lapsiperheitä kiinnostavista asioista, ohjautuisivat oikeisiin palveluihin ja löytäisivät myös etsimäänsä tietoon liittyviä kunnallisia, kolmannen sektorin ja valtakunnallisia palveluita. Omaperhe.fi-palvelun toivotaan tukevan perheiden hyvinvointia matalan kynnyksen palveluna, auttavan perheiden ohjautumista varhaisemmassa vaiheessa oikeisiin palveluihin ja vähentävän häiriökysyntää.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelussa täydennetään Omaperhe.fi-palvelun alueellista sisältöä tapahtumakalenterilla ja alueen asukasmateriaalilla. Ammattilaisille suunnattua palvelua voi hyödyntää myös mm. moniammatillisen yhteistyön alustana, ammattilaisten tietopankkina ja ammattilaisille suunnatuista tapahtumista ja koulutuksista tiedottamiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt Omaperhe.fi-palvelun ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun käyttöönotosta sopimuksen. Omaperhe.fi-palvelun käyttöönottoa on työstetty yhdessä DigiFinlandin ja käyttöönottoon nimetyn projektitiimin sekä palveluista nimettyjen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun käyttöönotto toteutettiin Omaperheen käyttöönoton jälkeen.

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto

Sähköinen perhekeskus otettiin käyttöön kahdessa osassa; ensin Omaperhe.fi-palvelu ja sen jälkeen Sähköinen perhekeskus ammattilaisille. Omahelpperi.fi-palvelua ei otettu käyttöön. Koko Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton projektipäälliköksi nimettiin ICT-kehittämisasiantuntija hyvinvointialueen digipalveluista. Projektipäällikön avuksi käyttöönottoon nimettiin RRP-hankkeesta projektisuunnittelija. Projektipäällikkö ja projektisuunnittelija toimivat myös palvelun pääkäyttäjinä ja osallistuivat Sähköisen perhekeskuksen valtakunnalliseen kehittämiseen. Myöhemmin ammattilaisille suunnatun palvelun käyttöönottoon osallistui toinen ICT-kehittämisasiantuntija digipalveluista, jonka vastuulle tuli erityisesti Sähköisen perhekeskuksen käytön vakiinnuttaminen.

1.1 Omaperheen käyttöönottoprojekti

Käyttöönotossa lähdettiin liikkeelle projektitiimin koostamisella ja Omaperheen käyttöönottoon vaadittavien tietojen keräämisellä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmä nimesi Omaperhe.fi-palvelun käyttöönoton projektitiimiin osallistujat. Kiinteään projektitiimiin nimettiin hyvinvointialueen kunkin lapsiperhepalvelun palveluvastaava, lapsiperhepalveluiden tulosyksikköpäällikkö ja suunnittelija RRP-hankkeesta. Käyttöönoton projektitiimin jäsenten vastuulla oli tuoda näkemystä ja tarpeita oman palvelunsa osalta käyttöönottoon, tiedottaa alaisilleen käyttöönoton etenemisestä ja varmistaa resurssit ja ammattilaisten osallistuminen työpajoihin ja tiedotustilaisuuksiin. Osa projektitiimin jäsenistä vaihtui käyttöönoton aikana. Yhteistyötä käyttöönotossa tehtiin hyvinvointialueen viestinnän, digipalveluiden viestinnästä vastaavan ICT-kehittämisasiantuntijan, tietosuojavastaavan sekä DigiFinlandin asiantuntijoiden kanssa.

Yksinkertaistettuna Omaperhe.fi-palvelun käyttöönoton vaiheet olivat projektitiimin koostaminen, Palvelutietovarannon palvelukuvausten korjaaminen ja luominen, artikkeleiden palvelulinkitysten tarkastus ja korjaus, käyttöönotto sekä tiedottaminen ja mainostaminen. Käyttöönoton jälkeen toteutettiin kaksiosainen työajanseuranta Omaperheeseen liittyen.

1.1.1 Palvelutietovaranto ja palvelukuvaukset

Omaperhe.fi-palvelussa on yli 300 artikkelia, joihin on liitetty artikkelin aiheeseen liittyviä hyvinvointialueen, kunnallisia, kolmannen sektorin ja valtakunnallisia palveluita. Aluekohtaiset palvelut näkyvät vain, jos hyvinvointialue on ottanut käyttöön Omaperhe-palvelun. Omaperhe nostaa palveluiden tiedot artikkeleihin ja palvelulistauksiin Palvelutietovarannosta DigiFinlandin asettamien artikkelikohtaisten rajausten ja asiasanojen mukaan. Käyttöönoton ollessa kesken Palvelutietovarannon ja Lähellä.fi-palvelun välillä muodostettiin integraatio, jolloin tietyillä rajauksilla olevat palvelukuvaukset nousevat Palvelutietovarannosta integraation kautta Omaperheeseen.

Taustalla oli hyvinvointialueen muodostuminen vuoden 2023 alusta. Ennen hyvinvointialueen yhdistymistä, kunnat olivat hyvin eri tasoisesti kuvanneet palveluitaan Palvelutietovarantoon eikä palvelukuvauksia ollut ehditty tehdä kattaviksi ennen Omaperhe.fi:n käyttöönottoa. Lapsiperheitä koskevien palveluiden kuvaukset oli välttämätöntä korjata tai luoda Palvelutietovarantoon ennen kuin käyttöönotto oli mahdollinen, jotta Omaperhe-sivuilla asioivia asiakkaita voitaisiin ohjata tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Kuvattavista palveluista tehtiin lista pyytämällä projektitiimin jäseniltä lista välttämättömimmistä palveluista. Listaa kuvattavista palveluista täydennettiin sen perusteella, mitä palveluita haluttiin artikkeleihin liitettäväksi. Palvelukuvausten luominen tuli projektipäällikön ja projektisuunnittelijan tehtäväksi. Kuvausten tekemistä varten tietoja oli kerättävä hyvinvointialueen verkkosivuilta ja palveluiden esihenkilöiltä. Koska hyvinvointialue on kaksikielinen, kuvaukset oli myös käännettävä ruotsiksi. Tämän jälkeen piti käydä jokainen artikkeli läpi ja tarkistaa, mitkä palvelut nousivat kuhunkin artikkeliin ja ilmoittaa DigiFinlandille muutostarpeista.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue oli ensimmäinen hyvinvointialue, joka kävi jokaisen Omaperhe-artikkelin läpi ja listasi sekä alueellisia että valtakunnallisia palveluita koskevat palveluiden muutostarpeet. Artikkeleiden palvelunäkymistä pidettiin seitsemän työpajaa, joissa oli aihealueesta riippuen esihenkilöiden nimeämiä ammattilaisia hyvinvointialueen palveluista. Käytännössä osallistujamäärät työpajoihin olivat vähäiset ja työmäärän huomattiin olevan paljon suurempi kuin työpajoihin oli annettu resurssia palveluista. Tämän vuoksi projektipäällikkö ja projektisuunnittelija kävivät suurimman osan artikkeleista läpi itse ja tekivät ehdotukset niihin liitettävistä palveluista. Artikkeleita läpikäydessä myös huomattiin lisätarpeita palvelukuvauksille ja palveluista tuli pyyntöjä uusista kuvauksista tai jo tehtyjen kuvausten muutoksista. Muut hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt työstivät myös omien palveluidensa kuvauksia Palvelutietovarantoon tai Lähellä.fi-palveluun ja virheellisillä rajauksilla tai asiasanoilla Palvelutietovarantoon tai Lähellä.fi:hin julkaistut palvelukuvaukset nousivat myös Omaperheeseen virheellisesti, minkä vuoksi jokaisessa artikkelissa nousevat palvelusuositukset tuli käydä useita kertoja läpi. Lopuksi pyydettiin hyväksyntä projektitiimiltä palveluiden liitoksista artikkeleihin, vaikkakin työtä täytyy jatkaa säännöllisesti käyttöönoton jälkeenkin.

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton selkeästi työstävimmäksi ja aikaa vievimmäksi vaiheeksi nousikin Palvelutietovarannon kuvausten teko ja korjaus sekä artikkeleiden palveluliitosten työstäminen.

1.1.2 Varsinainen käyttöönotto ja viestintä

Omaperhe.fi-palvelu vietiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tuotantoon toukokuussa 2025. Hyvinvointialueen viestintäpalveluiden kanssa tehdyn viestintäsuunnitelman mukaisesti Omaperheestä viestittiin käyttöönottoprojektin eri vaiheissa ammattilaisille sekä projektitiimin että hyvinvointialueen sisäisten uutisten kautta. Tuotantoon viemisen yhteydessä palvelun käyttöönotosta tehtiin sivu hyvinvointialueen verkkosivuille sekä tiedote hyvinvointialueen some-kanavissa, tiedotettiin ammattilaisille henkilöstöinfossa ja avoimissa sähköisissä tiedotustilaisuuksissa. DigiFinlandin tekemistä mainosmateriaaleista tehtiin hyvinvointialueen omat versiot ja suunniteltiin omaa materiaalia lisäksi. Mainosmateriaaleista pyydettiin palveluista toiveita. Painetut mainosmateriaalit toimitettiin hyvinvointialueen lapsiperhepalveluihin sekä osa materiaalista toimitettiin alueen päiväkoteihin, esikouluihin ja kirjastoihin. Omaperheen näkyvyyden ja käytön lisäämiseksi pidettiin kesästä 2025 vajaan puolen vuoden mittainen somemainoskampanja, jossa hyödynnettiin Google Ads- ja Google Demands-mainontaa.

1.1.3 Työajanseuranta

Omaperhe.fi-palvelun hyödyntämisestä toteutettiin hyvinvointialueella työajanseuranta helmikuussa 2025 ja uusittiin syys-lokakuussa 2025. Webropol-kyselyllä toteutetussa työajanseurannassa selvitettiin lapsiperhepalveluissa erilaiseen ohjaukseen ja neuvontaan kulunutta työaikaa ja pyydettiin ammattilaisten arviota, kuinka paljon ohjaukseen ja neuvontaan kuluneesta ajasta olisi voinut säästää Omaperhe-palvelun hyödyntämisellä sekä kuinka paljon ammattilaisilla kului työaikaa häiriökysyntään. Työajanseurannalla pyrittiin selvittämään, kuinka paljon Omaperhe.fi-palvelulla voidaan vähentää ohjaukseen ja neuvontaan käyttämää ammattilaisten työaikaa, tuomaan Omaperhettä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ammattilaisten tietoisuuteen, ja voiko Omaperheellä vaikuttaa häiriökysyntään. Työajanseurannan tuloksia hyödynnetään Sähköisen perhekeskuksen kustannushyötyanalyysissä.

1.2 Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -käyttöönotto

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun käyttöönotto oli suoraviivaisempi kuin Omaperheen. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelun käyttöönottoa suunniteltiin yhdessä projektitiimin kanssa. Palvelun vähäisestä sisällöstä johtuen projektitiimi päätyi suppeaan käyttöönottoon, jossa hyödynnetään palvelusta vain Omaperhe-kalenterin käyttö ja asukasmateriaalin syöttäminen Omaperheen artikkeleihin. Käyttöönottoa varten täytyi tehdä ja hyväksyttää tietosuojavastaavalla ja tietohallintopäälliköllä tietosuojan vaikutustenarviointi (DPIA), tietosuojaseloste ja henkilötietojen käsittelyn kuvaus. Tietosuoja-asiakirjojen jälkeen pääkäyttäjät saivat koulutuksen palvelun käyttövaltuushallintaan ja käyttöön. Ammattilaisten koulutuksesta huolehtivat pääkäyttäjät eli ICT-kehittämisasiantuntija ja projektisuunnittelija. Käyttöoikeuksien hakemista varten luotiin Webropol-ohjelmalla sähköinen käyttöoikeuden hakulomake sekä käyttöoikeuden poiston hakulomake, jotka julkaistiin hyvinvointialueen verkkosivuilla. Ammattilaisen osiosta tiedotettiin hyvinvointialueen sisäisessä uutisessa sekä sähköpostitse alueella toimiville järjestöille ja yhdistyksille. Viestintäasiantuntija selvittää tiedotusta kuntiin ja seurakunnille.

Palveluiden esihenkilöt halusivat myöntää käyttöoikeuden ammattilaisten osioon vain yhden ammattilaisen, jonka vastuulle oli tarkoitus tulla asukasmateriaalien syöttäminen ja hyvinvointialueen lapsiperheille suunnattujen tapahtumien lisääminen. Yksittäisten tapahtumien syöttämisestä päädyttiin luopumaan, sillä ammattilaisten osion kalenteriin ei saa muodostettua integraatiota muista kalentereista, jolloin kalenteritapahtumat olisi pitänyt syöttää useaan paikkaan.

2. Sähköisen perhekeskuksen juurruttaminen

Juurruttamisessa on hyödynnetty koulutuksia ja toistuvaa tiedottamista ammattilaisille eri kanavissa. Neuvoloissa jaettavat neuvolakortin kuoret, ja lapsiperhepalveluissa hyödynnettävät esitteet ja julisteet muistuttavat ammattilaisia palvelusta. Työajanseurannalla pyritään juurruttamaan Omaperhe.fi-palvelua, sillä seurantaan osallistuminen vaatii palvelun tuntemista. Hankeajan jälkeen täytyy nimetä osittain uudet vastuuhenkilöt sähköisen perhekeskuksen ylläpitoon ja ammattilaisten osion käyttöön, sillä osa vastuutyöntekijöistä on sidottu työtehtävään vain RRP-hankkeen ajaksi. On myös tarpeen sopia palveluiden vastuista Sähköistä perhekeskusta koskien.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sekä käyttöönoton projektipäällikkö että hankkeesta käyttöön osallistunut projektisuunnittelija olivat pohjakoulutukseltaan terveydenhoitajia ja työskennelleet aiemmin useiden vuosien ajan lapsiperhepalveluissa, mistä oli Omaperheen käyttöönotossa huomattavaa hyötyä, sillä erityisesti artikkeleiden palveluliitosten muokkauksessa ja Palvelutietovarannon palvelukuvausten tekemisessä lapsiperhepalveluiden tuntemisen myötä he pystyivät tekemään kuvauksia ja ehdotukset liitettävistä palveluista, mikä vähensi palveluille kohdistuvaa työtaakkaa.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -osion käyttöönotossa tarvittiin erityisesti taas tietosuojaosaamista, kun palvelun käyttöönottoa varten tuli luoda tietosuojaseloste ja tietosuojan vaikutustenarviointi.

Käyttöönottojen kannalta johdon ja esihenkilöiden tuki on välttämätön projektin onnistumiselle. Olennaista on myös projektitiimin sitoutuminen ja vastuun kantaminen. Ammattilaisten osallistaminen on tärkeää ja resurssointi on hyvä huomioida jo projektia suunnitellessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Resurssipulan vuoksi sekä Omaperhe.fi- että Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palveluiden käyttöönotot viivästyivät. Kummankin palvelun käyttö on jäänyt hyvinvointialueella vähäiseksi, vaikka somemainoskampanjalla saatiin hyvin lisättyä Omaperheen käyttömääriä. Palveluiden innostus ammattilaisten osion hyödyntämiseen on vähäistä, sillä palvelun sisällöntuotanto on hyvinvointialueen harteilla eikä siihen riitä resursseja. Palvelun hyödyntämiseen olisi luultavasti suurempi kiinnostus, jos tietopankkiin ei tarvitsisi itse syöttää tietoja ja Omaperhe-kalenteriin olisi mahdollista luoda integraatio muista kalentereista.

Omaperhe.fi-palvelua on mainostettu ja siitä on tiedotettu ammattilaisille sisäisesti eri kanavissa, mutta silti ammattilaisten tietoisuus palvelusta, sen hyödyntämismahdollisuuksista ja kiinnostus palvelua kohtaan on jäänyt vähäiseksi. Resurssipulan vuoksi ammattilaisilla on vaikuttanut olevan haasteita palveluun tutustumisessa. Asiakkaille palvelua on mainostettu painetuin mainosmateriaalein ja somemainoskampanjalla. Somemainoskampanjan hyötyinä on nähty Omaperhe-sivuston lisääntynyt käyttö sekä tarkemmat tiedot Omaperhe-sivuston käyttömääristä.

Omaperhe.fi-palvelusta on tehty ensimmäinen työajanseuranta hyötyjen arvioimiseksi helmikuussa 2025. Työajanseuranta uusitaan syys-lokakuussa 2025.