Seksitautien testaus ja hoito
Seksitautien testauksen ja hoidon prosessikuvaus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Seksitautien testauksen ja hoidon prosessikuvaus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Seksitautien testauksen ja hoidon prosessin ydinajatus on eri terveydenhuollon yksiköiden saumaton toiminta ja asiakkaalle vaivaton ja kynnyksetön prosessi. Tähän liittyy ammattilaisille työn tueksi luotu IMS-prosessikuvaus ohjedokumentteineen ja asiakkaan polku, joka tulee näkyville hyvinvointialueen sivuille.
Prosessin jalkautus on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vielä kesken.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö), lakkautettiin vuonna 2016. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho tärkeällä seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen viimeinen toimintaohjelma on vuosilta 2014-2020.
Seksitautien diagnostiikka ja hoito Suomessa perustuu tartuntatautilakiin ja -asetukseen. Seksitautitartunnat ovat lisääntyneet. Ei ole tietoa, minkä verran ihmiset käyvät seksitautitesteissä Suomessa. Korona-aikana ihmiset ovat voineet käydä vähemmän testeissä ja siksi seksitautejakin ehkä pandemian jälkeen löytyy enemmän. Tartuntojen näkyviin saaminen on hyvä asia, jotta tartuntaketjut saadaan katkaistua. (Lääkärilehti - Miksi seksitaudit ovat lisääntyneet?)
Hivpointin (2022) tekemän valtakunnallisen selvityksen mukaan Seksitautitesteihin pääsy ei toteudu suositusten mukaisesti useilla terveysasemilla. Terveysasemien puhelinpalvelussa työntekijä usein pohtii seksitautitestien tarpeettomuutta soittajan oireettomuuden perusteella, eli terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on edelleen tietämättömyyttä ja koulutuksen puutetta oikeanlaisen ohjauksen suhteen. Seksitaudit ovat usein täysin oireettomia.
Seksitautien testauksen ja hoidon ympärillä on edelleen vahva stigma. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla ei haluta tulla tunnistetuksi ja ei siksi välttämättä hakeuduta ollenkaan seksitautitesteihin. Mikäli tehdään positiivinen seksitautilöydös, ihmisillä on korkea kynnys ilmoittaa seksikumppaneille tartunnasta. Vaikka viimekädessä ilmoitusvelvollisuus jää lääkärille, on myös tapauksia, joissa ei tunnisteta seksikumppania eikä pystytä viestimään asiasta jälkikäteen. (Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla, duodecimlehti.fi)
Kohderyhmänä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat, joilla on tarve seksitautitesteille tai seksitautien hoidolle.
- Sisäinen viestintä ja tiedottaminen: Tehokas viestintä ja tiedottaminen organisaatiossa. Tiedottamisen avulla henkilöstölle ja sidosryhmille perustellaan, miksi yhteinen prosessi on tarpeellinen, mitä hyötyjä se tuo ja miten se tulee vaikuttamaan työhön. Tämä vaihe vaatii henkilöresursseja, aikaa ja viestinnän osaamista.
- Koulutus ja osaaminen: Henkilöstön kouluttaminen uuden prosessin tai toimintamallin mukaisesti on keskeistä. Koulutuksissa käydään läpi uudet käytännöt ja niiden soveltaminen käytännössä. Koulutukseen tarvitaan aikaa ja kehittäjät henkilöstöä kouluttamaan.
- Seuranta ja arviointi: Toimintamallin käytön seuraaminen ja arviointi ovat jatkuvia prosesseja. On tärkeää kerätä tietoa siitä, miten uusi käytäntö vaikuttaa toimintaan ja asiakkaisiin. Tämä vaatii resursseja, kuten aikaa ja osaamista tiedonkeruuseen ja analysointiin.
- Jatkuva kehittäminen: Palaute ja kokemukset toimintamallin käytöstä ovat arvokkaita parannusten tekemiseksi. Organisaation tulee olla valmis tekemään tarvittavia muutoksia ja kehittämään toimintamallia jatkuvasti.
- Johtajuus ja sitoutuminen: Organisaation johdon sitoutuminen ja johtajuus ovat avainasemassa. Johdon tulee varmistaa, että tarvittavat resurssit ja tuki ovat saatavilla toimintamallin juurruttamiseksi.
Prosessin jalkautus on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vielä kesken, joten arvioinnin tuloksia ei vielä ole saatavilla.
Kansikuva
