Seniorineuvolan tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kansansairauksien ennaltaehkäisy ja asiakkaiden riskitekijöiden tunnistaminen. Toimintaan kuuluvat hyvinvointi-ja terveystarkastukset, elintapaohjaus sekä ryhmätapaamiset.

Toimintaympäristö

Seniorineuvolan toiminta on ennaltaehkäisevää terveydenhuollon toimintaa. Se sisältää omaishoitajien terveystarkastuksia sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia henkilöille, joilla on riskitekijöitä tai muuten tarve kokonaisvaltaiselle arviolle. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 12§, hyvinvointia edistävät palvelut​). Seniorineuvola tekee yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä muiden ammattilaisten kanssa sekä verkostoyhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Seniorineuvolan kohderyhmä on  eläkkeellä olevat yli 65-vuotiaat seniorit jotka eivät ole muiden säännöllisten palveluiden piirissä tai kotihoidossa sekä omaishoitajat. Asiakkaiden tarpeisiin pyritään vastaamaan oikeaan aikaan tunnistamalla riskitekijöitä varhaisessa vaiheessa. 

Ratkaisun perusidea

Seniorineuvolan tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kansansairauksien ennaltaehkäisy ja asiakkaiden riskitekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa. Seniorineuvolassa tarjotaan matalan kynnyksen apua ja tukea elintapoihin, hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa sekä ohjeita oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja arjen sujuvuuteen.

Seniorineuvolan toimintaan kuuluvat hyvinvointi-ja terveystarkastukset, omaishoitajien terveystarkastukset, elintapaohjaus sekä ryhmätapaamiset. Mahdollisuus myös puheluun tai lyhyeen vastaanottokäyntiin.

1.Hyvinvointi- ja terveystarkastukset: Hyvinvoinnin ja terveyden yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kartoitus, jossa voidaan tunnistaa riskitekijöitä varhaisessa vaiheessa ja käydään läpi elintapoja ja annetaan elintapaohjausta. Esikartoituskyselyn voi täyttää myös sähköisesti ennen mahdollisesti vastaanotolle saapumista. Omaolon sähköinen hyvinvointitarkastus otetaan käyttöön. Sen perusteella voidaan tunnistaa asiakkaita, joilla on riskitekijöitä. Käynti voi olla joko vastaanotolla tai puhelimitse. Myös muita etävastaanottoja voidaan kehittää. Muistisairauksien riskitesti otetaan käyttöön. Mahdollisuus myös muihin testeihin tarvittaessa. 

2.Seniorineuvolassa kokeillaan järjestää  ryhmätapaamisia tietyille ikäluokille (myös muut voivat osallistua).  80 vuotta täyttäville , jotka eivät ole muiden säännöllisten palveluiden piirissä tai kotihoidossa järjestetään  ryhmätapaaminen, missä annetaan ohjausta ja neuvontaa  sujuvaan ja turvalliseen arkeen kotona, tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä kerrotaan hyvinvointialueen palveluista. Mahdollisuus myös yksilölliseen hyvinvointi- ja terveystarkastukseen tarvittaessa. 70-vuotiaille järjestetään elintapaohjauksen ryhmätapaaminen, missä käydään läpi Fingerin eri osa-alueet ja asiakkaat voivat tehdä oman suunnitelman elintapojen muuttamiseksi, samalla kerrotaan alueen palveluista ja ryhmistä liittyen Fingerin eri osa-alueisiin. Mahdollisuus myös yksilölliseen hyvinvointi- ja terveystarkastukseen tarvittaessa. 

3.Yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveystarkastukset

4. Oma yhteydenotto jos riskitekijöitä

Matalan kynnyksen yhteydenotto mahdollinen jos riskitekijöitä  tai riski kotona pärjäämättömyydelle on suurentunut. Mahdollisuus myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointi -ja terveystarkastukseen tarvittaessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaa on lähdetty juurruttamaan pilotoimalla hyvinvointi - ja terveystarkastuksia, sähköisiä hyvinvointitarkastuksia, elintapaohjausta sekä ryhmätapaamisia. Näistä piloteista saatujen kokemusten perusteella on luotu yhtenäistä toimintamallia. Toimintamalli pohjautuu elintapaohjaukseen Fingerin eri osa-alueista sekä kotona asumisen tukemiseen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli vaatii uusien käytäntöjen käyttöön ottoa (esim. sähköinen hyvinvointitarkastus) sekä tietoa elintapaohjauksesta. Asiakkaiden riskitekijöiden oikea-aikainen tunnistaminen, omahoitoon ohjaaminen sekä tiedon antaminen on tärkeää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli alkaa kokonaisuudessaan vasta ensi vuonna joten arviointia voidaan tehdä vasta silloin.