Sidosryhmäneuvosto
Sidosryhmäneuvosto on hyvinvointialueen lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin verrattava elin. Neuvosto koostuu hyvinvointialueelle olennaisimmista sidosryhmistä: kunnat, järjestöt ja yritykset. Sen tehtävät ja toiminta määritellään hyvinvointialueen toimintasäännössä.
Oivalla ja ymmärrä
Sidosryhmäneuvoston perustaminen liittyy sote-uudistukseen, jonka aikana perustetaan hyvinvointialueet. Hyvinvointialueen toimielinorganisaatioon voidaan tämän mallin mukaisesti perustaa sidosryhmäneuvosto muiden lakisääteisten vaikuttamistoimielinten lisäksi ja sen tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi, kokous- ja toimintakäytännöt, puheenjohtajan valinta, sihteerin tehtävien hoitaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toimintakertomuksen antaminen valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Hyvinvointialueiden, kuntien ja sidosryhmien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Näiden olennaisten sidosryhmien asiantuntijuus ja osaaminen tulisi kanavoida hyvinvointialueen päätöksenteon tueksi erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, palvelutuotannon, turvallisuussuunnittelun ja tiedolla johtamisen osalta.
Tuoreen Sosiaalibarometrin 2022 mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ vaarassa hyvinvointialueilla osan ihmisistä jäädessä katveeseen. Eniten vastaajat kantoivat huolta ikääntyneistä, erityisesti pitkäaikaissairaista, kotihoitoa tarvitsevista, haja-asutusalueilla asuvista ja digipalveluja taitamattomista. Järjestöt tavoittavat erityisesti näitä haavoittuvassa asemassa olevia erityisryhmiä, tuntevat heidän palveluntarpeensa ja pystyvät kanavoimaan tätä tietoa päätöksentekoon.
Hyvinvointialueen toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Kun tavoitteena on palvelujen entistä parempi saavutettavuus- yhteentoimivuus ja saumattomuus, ovat järjestöt ja muut sidosryhmät olennainen osa monialaisen palveluprosessin kehittämistä ja toiminnan sekä palveluiden tuottamista.
Sidosryhmien tosiasiallinen osallistuminen päätöksentekoon vahvistaa sinällään alueen demokratia- ja elinvoimarakenteita ja tuo hyötyjä päätöksenteolle vahvistamalla päätösten legitimiteettiä, jolloin myös mahdolliset valitukset ja päätösten korjauspyynnöt vähenevät. Samalla päätösten ennakkovaikutusten arviointia sekä niiden vaikuttavuutta, voidaan vahvistaa.