Sosiaalinen kuntoutus työikäisien sosiaalipalveluna
Etelä-Savon hyvinvointialueelle kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, mikä sisältää sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementit (THL) kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen, suunnitelmallisuus, ryhmämuotoinen toiminta sekä yksilöohjaus.
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Etelä-Savossa työikäisten sosiaalipalveluissa sosiaalista kuntoutusta ei löydy palveluvalikosta kuin yhdessä kunnassa ja sielläkin kohdennettuna nuorille ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Vuoden 2023 alussa hyvinvointialue yhdistää alueen sote -organisaatiot (Essote, Sosteri, Pieksämäki, Sulkava ja Rantasalmi), jolloin tarvitaan yhtenäinen käytäntö palvelun toteuttamiseksi. Sulkavalla sotepalvelut tuottaa Terveystalo ja siellä on ollut sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa.
Kuva
Etelä-Savon hyvinvointialueella on 12 kuntaa. Alueella on maan keskiarvoa heikompi koulutustaso, runsaasti työttömyyttä ja sairastavuus on suurta (ks. linkki hyvinvointivaje -mittaristoon). Alueella on paljon tuen tarpeessa olevia aikuisia, jotka tarvitsevat kuntouttavia palveluja säilyttääkseen toimintakykynsä ja/tai kuntoutuakseen takaisin työelämään. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ei alueella juurikaan tarjota, eikä tarvetta aina tunnisteta. Sosiaalisen kuntoutuksen paikkaa palvelukentässä on pyritty hahmottamaan oheisen taulukon avulla.
Kuva
Hanketyöntekijät aloittivat maaliskuussa -22 kartoittamalla sosiaalista kuntoutusta Etelä-Savossa, sen eri alueilla Essotessa, Sosterissa ja Pieksämäellä. Toimintamalleja sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisesta kartoitettiin eri puolilta Suomea. Aktiivisesti sosiaalista kuntoutusta toteuttaviin kaupunkeihin oltiin yhteyksissä ja luotiin verkostoja. Mm. Espoon kanssa on tehty monenlaista yhteistyötä. Hanke on mukana THL:n vaikuttavat sosiaalityön menetelmät työpajasarjassa, missä kehitystyötä reflektoidaan toisten hyvinvointialueiden kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimus on tärkeä osa kehittämistyötä.
Hankkeesta ja sen tavoitteista on ensin otettu yhteyttä alueiden esimiehiin ja sitten kerrottu sosiaalisesta kuntoutuksesta eri alueiden tiimeissä. Hankkeessa on ollut mukana palvelua kehittämässä sosiaalipalvelujen työntekijöitä kaikilta kolmelta alueelta, niin johtavia sosiaalityöntekijöitä kuin sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Heidän kanssaan on käyty tarkemmin hankkeen suunnitelmia läpi. Kun ensimmäiset ryhmäpilotti paikkakunnat selvisivät, muodostettiin ohjaajapari paikkakunnan sosiaaliohjaajasta ja hankkeen kehittäjästä. Tällä halutaan tukea sitä, että sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän prosessi ja käytännön toteutus jäisivät osaksi työikäisten sosiaalipalveluita.
Järjestimme sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön työpajan alueen henkilöstölle Teamsissa 20.9.22. Asiantuntijoina meillä oli Tytti Hytti Socca ry:stä ja Ulla Pale Hengistä. Yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa työstetään tehostetun yksilötyönmallia mikä toimisi Etelä-Savossa.
Keväällä 2023 järjestettiin Learning cafena tehostetun yksilötyön prosessin (aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja päätösvaihe) työpajat viidellä eri paikkakunnalla. Yhteinen tekeminen ja keskustelut lisäsivät työntekijöiden tietoutta sosiaalisesta kuntoutuksesta, sen tarpeen tunnistamisesta, tehostetun yksilötyön mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta sekä alustavasti menetelmien käytöstä sosiaalipalveluissa.
Toiminnalliset menetelmät herättivät kiinnostusta joten kesäkuussa 2023 järjestettiin henkilöstölle Toiminnalliset menetelmät sosiaalityössä -työpaja yhteistyössä Esedun kanssa.
Kehittämistyön tavoitteena on saada sosiaalinen kuntoutuksen tehostettu yksilötyö ja ryhmät osaksi työikäisten sosiaalipalveluja koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Tavoitteena on, että sosiaalinen kuntoutuksen palvelun myötä palveluvalikko laajenee ja monipuolistuu ja asiakkaat saavat paremmin omiin tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Asiakkaiden ohjautuminen palveluun edellyttää palvelutarpeiden tunnistamista.
Ryhmiin on luotu malli, jota voidaan toistaa ja toisaalta muokata ryhmän tarpeiden mukaan. Lisäksi on koottu sosiaalisen kuntoutuksen työkirjaan tietoa ja tehtäviä asiakkaiden arkeen ja elämään liittyvistä aihealueista.
Alueelle on tarkoitus kehittää suunnitelmallisen ja tehostetun yksilötyön malli. Mallissa korostuu tiivis työskentely asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Työskentely etenee vaiheittain prosessin mukaisesti.
Muutosta voidaan mitata sosiaalisen kuntoutuksen päätösten määrällä, toteutuneiden ryhmien lukumäärällä ja niihin osallistuneiden asiakkaiden lukumäärällä. Toteutuneiden tehostetun yksilötyön jaksojen lukumäärä.
Työntekijöille tehdään kysely siitä, tunnistetaanko sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat. Onko tietous sosiaalisen kuntoutuksen prosessista lisääntynyt? Onko asiakkaan tuen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen helpottunut?
Hankkeen ajatuksena on, että jokainen työntekijä voisi kokeilla tehostettua yksilötyötä yhdelle asiakkaalleen tämän vuoden aikana, jotta jokainen saisi kokemuksen siitä. Yksilötyön tueksi perustetaan tiimi syksyksi, jossa kerrataan eri toiminnallisia menetelmiä ja käydään asiakastapauksia anonyymisti läpi jolloin työntekijät saavat vertaistukea ja vinkkejä omaan työhönsä.
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä on valmisteltu siten, että jokaiselle alueelle on omat diasarjat, jotka sisältävät Voimaa vertaisuudesta -sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän ohjelmarungon, Voimaa vertaisuudesta sosiaalisen kuntoutuksen työkirjan, listan asiantuntijoista joita voisi hyödyntää, läsnäolotaulukon, budjettitaulukon ja linkkejä materiaaleihin, mitkä kokonaisuutena nopeuttavat sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän aloittamista. TOTEUTUSSUUNNITELMA ENSI VUOTEEN VIELÄ KESKEN JATKUU SYKSYLLÄ
Sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työikäiset sosiaalipalveluiden asiakkaat. Asiakaskunnassa on mm. sairauspäivärahalla, työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutusrahalla, työmarkkinatuella tai osa-aikaeläkkeellä olevia. Usein taustalla on pitkittyneitä eriasteisia sosiaalisia ongelmia, terveyteen liittyviä haasteita ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Yksinäisyys nousi esille ryhmäläisten puheissa, pitkittynyt koronatilanne on pahentanut tilannetta. Monella on haasteita arjen hallinnassa, päivärytmissä, puhtaudessa ja/tai talouden kanssa.
Ennen ryhmän alkua järjestimme tapaamiset yhdessä asiakkaan ja hänen omatyöntekijänsä kanssa. Ryhmän ohjaajana kerroimme mitä kaikkea ryhmässä on tarkoitus käsitellä ja mihin asioihin toivoimme ryhmäläisiltä ideoita. Kysyimme myös harrastuksista ja mielekkäistä asioista elämässä. Asiakas sai kertoa itsestään asioita, joita koki tarpeelliseksi kertoa, jotta tulee huomioiduksi ryhmässä omana itsenään (esim. vakava paniikkihäiriö, ruoka-aineallergia). Ryhmiin otetaan maksimissaan 8 osallistujaa, jotta jokainen tulisi huomioiduksi ja osalliseksi ryhmässä.
Asiakkaiden kokemasta tilanteesta kerätään tietoa täyttämällä ryhmiin osallistujien kanssa Euro HIS 8 – itsearviointimittari, missä kartoitetaan asiakkaan omaa arviota elämänsä laadusta, terveydentilasta, tarmosta arkeen, rahatilannetta, kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista, tyytyväisyyttä itseä kohtaan, ihmissuhteisiin sekä asuinalueen olosuhteisiin. Sama mittari täytetään ryhmän viimeisellä kerralla, jotta saadaan tietoa ryhmän vaikutuksista asiakkaan omaan kokemukseen tilanteestaan. Ryhmään osallistuneet täyttävät myös asiakaspalautelomakkeen, jolla kerätään tietoa ryhmään osallistumisen kokemuksista ja ryhmästä palveluna.
Toisaalta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen tärkeänä kohderyhmänä on työikäisten sosiaalipalveluiden sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalinen kuntoutus ei ole ollut osana palveluvalikkoa joten uuden asian omaksuminen vaatii oman työn organisoinnin lisäksi yhdessä kehittämistä, kouluttamista ja johdon vahvaa tukea.
Työpajoihin osallistuneet ymmärsivät tehostetun yksilötyön mahdollisuudet ja haluaisivat tehdä suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä asiakkaan lähtökohdista. Nykyisin työ on lähes kokonaan taloudellisen tuen asioiden hoitoa. Koetaan, että säännölliset tapaamiset ja jalkautuminen asiakkaan elinympäristöön on vaikea saada mahtumaan työaikaan. Nousseet elinkustannukset ovat ajaneet asiakkaat entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen, mikä kuormittaa sosiaalipalveluita. On ollut tärkeä kuulla työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia omasta työstään ja samalla rohkaista heitä vaikuttamaan omaan työhönsä.
Olemme hyödyntäneet hankkeessa Espoon sosiaalisen kuntoutuksen pitkää kokemusta ja kokoamaa materiaalia sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tytti Hytin (Socca) ja Ulla Palen (Helsinki) kanssa olemme toteuttaneet mm. tehostetun yksilötyön työpajan Teamsin kautta.
Hankkeen alussa kartoitimme sosiaalista kuntoutusta laajasti eri puolilta Suomea. Pidimme Teams tapaamisia mm. Kuopion ja Pohjois-Savon kanssa ja osaan olimme sähköpostiyhteydessä.
THL:n Vaikuttavat sosiaalityön menetelmät -työpajasarjan tapaamisissa saimme kuulla muiden hyvinvointialueiden kehittäjien kokemuksia ja hyviksi koettuja käytäntöjä.