Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ja kehittämistyö - Espoon Kipinä

Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä aikuissosiaalityö

Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota on kehitetty valtakunnallisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan pitkälti aikuissosiaalityön toimintaympäristössä. Myös Espoon sosiaalista kuntoutusta kehitettiin lähes kymmenen vuoden ajan Espoon aikuissosiaalityössä. 

Sosiaaliselle kuntoutukselle voidaan nähdä olevan kasvava tarve työikäisten parissa, jotka ovat olleet pitkään syrjässä opinnoista, työelämästä ja arkisista sosiaalisista yhteistöistä. Kasautuneet ja pitkittyneet haastavat elämäntilanteet alkavat usein vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoituksessa tuotiin laajasti esiin se, että tarvitsijoita sosiaaliselle kuntoutukselle on enemmän kuin tarpeeseen pystytään vastaamaan (Tytti Hytti 2023). Koronapandemian seurauksena eristäytyminen ja sosiaaliset pelot vaikuttavat kasvaneen, joka näkyy asiakkaiden toimintakykyä yhä heikentävänä tekijänä.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelulla on mahdollisuus vahvistaa voimavaroja, sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita jopa kohti työelämää, mutta sosiaalisen kuntoutuksen ensisijainen tavoite on vahvistaa osallisuutta. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on tärkeää rakentaa perusta, jonka päälle voidaan suunnitella tulevaa. 

Kun kyseessä on kasautuneita sosiaalisia haasteita, asiakkailla on usein tarve myös rinnakkaisille palveluille, kuten terveydenhuollon palveluille, työllisyyspalveluilla tai muille kuntouspalveluille. Sosiaalisen kuntoutuksen aikana olisi tärkeää huomioida asiakkaan verkosto ja työskennellä mahdollisuuksien mukaan monialaisesti.

 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähtötilanne kehittämiselle Espoossa

Espoon Kipinän sosiaalisen kuntoutuksen taustalla on ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittäminen, joka aktivoitui Espoossa jo vuosien 2011–2013 aikana hankejatkumossa, johon kuuluivat Nimi Ovessa -hanke, Koppi kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke sekä Ester-Nuoret pudokkaat -hanke. Toiminnan taustalla olivat Espoon kaupungin strategiset linjaukset sekä palveluverkkouudistus, joissa painotettiin ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntalaisten osallisuuden ja omatoimisuuden lisäämistä sekä osallisuutta edistäviä palveluja yhteistyössä kumppanien kanssa.

Satsaus ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen

Hanketyön hyvien tulosten pohjalta Espoon aikuissosiaalityössä panostettiin ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen, ja syksyllä 2012 aikuissosiaalityössä alkoi ryhmätoimintojen koordinointi, mikä mahdollisti ryhmätoiminnan systemaattisen kehittämisen.

Espoon Kipinän toimintamallin tukena taustalla oli kaupungin strategia, joka kannusti kumppanuuteen, yhteisöllisyyteen ja avoimeen verkostomaiseen työtapaan. Arvoina olivat asiakkaiden osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisina osallistujina. (Espoo tarinat 2008 & 2017-2021.)

Ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämisestä sosiaaliseen kuntoutukseen

Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus tuli lakisääteiseksi palveluksi vuodesta 2015 alkaen. Tällöin sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen vauhdittui ja Espoossa alkoi uudenlainen ryhmämuotoisen työn kehittämisvaihe.  Monta vuotta kehitetyn Kipinätoiminnan eli ryhmämuotoisen, osallisuutta edistävän sosiaalityön pohjalle, oli hyvä alkaa rakentaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. 

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua kehitettiin kokeilemalla ja huomattiin, miten monta uutta muotoa sosiaalinen kuntoutus voi sisältää. Sosiaalinen kuntoutus toimi ns. kehittämisen alustana, ja toutuksen kehittämisen alkuvuosina 2015-2016 ryhmämuotoisen työn rinnalle muodostui kokonaan uusia tehtäväkenttiä, kuten yhteiskehittäminen ja jalkautuva neuvontatoiminta (palvelukahvila), kokemusasiantuntijatoiminta ja sen kehittäminen sekä yksilöllisen sosiaalisen kuntoutuksen malli, ryhmätoiminnan jatkuvaa kehittämistä unohtamatta. 

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Espoon Kipinän alkuvaiheen (2011-2013) tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja kehittää matalan kynnyksen ryhmämuotoista sosiaalityötä. 

Hanketyön pohjalta oli huomattu ryhmämuotoisen työskentelyn mahdollisuudet, kuten ryhmien tarjoama tuki osallisuuteen ja vertaistukeen. Ryhmätoiminta oli myös resurssien kannalta järkevää, koska ryhmissä tavoitettiin useita asiakkaita kerralla. Ryhmissä yhdistyivät myös uudella tavalla kaupungin ja yhteistyökumppanien osaaminen.

Alkuvaiheen Kipinätoiminta rakentui kehittäjäyhteisöksi, jonka muodostivat Espoon kaupunki ja kumppaniverkosto yhdessä asiakkaiden/kuntalaisten kanssa. Tarkoituksena oli vahvistaa ihmisten aktiivisuutta, tuoda palveluja lähemmäs espoolaisia ja kannustaa ihmisiä liikkeelle.  Nämä alkuvuosien tavoitteet ovat yhä tärkeitä sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa, vaikka palvelun rakenne on muuttunut vuosien aikana matalan kynnyksen toiminnasta suunnitelmallisen kuntoutuksen suuntaan.

Osallisuutta edistävä Kipinätoiminta loi vahvan pohjan lakisääteisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyölle, joka vahvistui Espoossa vuodesta 2015 alkaen. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Alkuvaiheen kehittäjäyhteisöstä tiiviimpään kehittämiseen

Yhteiskehittäminen kuvaa hyvin Kipinätoiminnan alkuvuosia, sillä ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämisessä oli mukana laaja joukko toimijoita, jotka kehittivät yhdessä ryhmämuotoista sosiaalityötä ja Kipinäryhmän toimintamallia. 

Vuonna 2015 Espoossa perustettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimi. Seuraavien vuosien aikana Espoon Kipinän sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen alkoi hiljalleen siirtyä alkuvaiheen laajasta kehittämisyhteisöstä sosiaalisen kuntoutuksen tiimille aikuissosiaalityöhön. Kumppanien ja verkostojen merkitys oli silti tärkeä ja Kipinän ohjausryhmässä olivat vielä mukana keskeiset yhteistyökumppanit järjestöistä ja työllisyyspalveluista yms. 

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyössä on hyödynnetty myös koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista.

 

 

Tavoiteltu muutos

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kun asiakkaan voimavarat, sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus vahvistuvat, vahvistuvat myös erilaiset osallisuuden mahdollisuudet. Kuntoutuksen jatkopolut muotoutuvat aina asiakkaan tavoitteen pohjalta ja niitä on monenlaisia, esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, ammatillinen kuntoutus, kiinnittyminen järjestötoimintaan, vapaaehtoistyö, opintojen aloitus, työelämään siirtyminen tms. 

Kehittämistyön tavoitteena on se, että palvelu tunnistettaisiin yhä paremmin ja että asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalista kuntoutusta, ohjautuisivat palveluun oikea-aikaisesti.

 

Muutoksen mittaaminen

Sosiaalisessa kuntouksessa kerätään asiakaspalautetta ryhmistä ja kehittäjäasiakkailta.  

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on suunnattu työikäisille henkilöille, joilla on tarve sosiaalisen toimintakyvyn, voimavarojen ja osallisuuden vahvistamiselle.

Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa näkyvät usein kasautuneet elämänhallinnan haasteet, pidempään jatkunut syrjässä oleminen joko työelämästä tai opinnoista, voimavarojen väheneminen, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Osalla asiakkailla on monialaisen tuen tarve, jolloin verkostotyö on erittäin tärkeää.

Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja  sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ohjautuvat enimmäkseen aikuissosiaalityöstä, erikoissairaanhoidosta ja työllisyyspalveluista. Asiakkaat voivat myös hakeutua palvelun piiriin itse.

Sosiaalinen kuntoutus sopii monenlaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, jotka pystyvät osallistumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Palvelu on aina vapaaehtoista, ja asiakkaan oma halu muutokseen on tärkeä. 

Asiakasosallisuus 

Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen itsessään on sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tavoite.

Asiakkaiden osallisuus myös palvelun kehittämisessä on nähty tärkeänä Kipinän alkuvuosista lähtien. Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden osaamista on käytetty kehittämisessä vuosien ajan. Kipinäryhmäläisiltä ovat myös tulleet ideat esimerkiksi Kipinäpuutarhasta sekä Fattaluuta-vertaispalveluohjaajatoiminnasta. Espoon sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. alustana asiakasosallisuuden mallien kehittämisessä, josta seuraavaksi esimerkkejä.

Yhteiskehittäjäryhmät sosiaalisessa kuntoutuksessa

Ensimmäinen Yhteiskehittäjäryhmä perustettiin sosiaalisessa kuntoutuksessa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli pilotoida, mitä on sosiaalinen kuntoutus yhteiskehittämisen muodossa ja samalla kehittää sosiaalipalveluja. (ks. Heidi Muurinen 2019.) Ryhmä laajeni kokeilusta kolmivuotiseksi ryhmäksi, jonka aikana luotiin yhteiskehittäjäryhmän malli, jota sen jälkeen jatkettiin aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyönä. 

Yhteiskehittäjä-ryhmässä asiakkaat ja työntekijät kehittävät palveluja yhdessä. Ryhmissä on korostunut tasavertaisuuden kokemus, kun asiakkaiden ja työntekijöiden tieto ja kokemukset ovat yhtä arvokkaita. Yhteiskehittäjäryhmissä on luotu mm. uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä palveluihin 

  • Elämän värit-peli https://www.socca.fi/kehittamishankkeet/pelillisyyden_ja_leikillisyyden_toimintatapoja/elaman_varit_-toimintamalli/elaman_varit_-peli)
  • Yhteiskehittäjäryhmistä lähti liikkeelle polkuja vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon Fattaluutatoiminta 

Vertaispalveluohjaajatoiminta sosiaalisen kuntoutuksen muotona (Toiminta Espoossa päättynyt)

Espoon Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset olivat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii asiakkaiden apuna aikuissosiaalityössä ja vahvistaa toiminnan kautta omia voimavarojaan muita auttamalla. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä. 

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaaminen

Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on ollut alusta alkaen mukana kokemusasiantuntijoita.  Sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. kehittämisalustana kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä, josta toiminta on laajentunut myös aikuissosiaalityöhön. 

 

Ratkaisun perusidea

Sosiaalinen kuntoutus on kuntoutuspalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta.  Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan sosiaaliohjauksen keinoin. Kuntoutuspolulla voidaan hyödyntää myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, jotka tuovat tukea vuorovaikutustaitoihin, tarjoavat sosiaalista verkostoa ja vertaistukea muilta osallistujilta.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on vapaaehtoista ja se suunnitellaan asiakkaan tavoitteen pohjalta. Asiakkaan oma halu työskentelyyn on tärkeässä osassa. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä, voimavaroja ja osallisuutta. Sosiaalisen kuntoutuksen ytimessä on yksilötyö, jonka rinnalla voidaan hyödyntää ryhmätoimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista työskentelyä, joka suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tavoitteen pohjalta. 

Sosiaalisen kuntoutuksen tarve voidaan huomata eri tahoilla ja asiakas voi hakeutua itse palvelun piiriin. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu edellyttää kuitenkin aina aikuissosiaalityössä tehtyä palvelutarpeen arviointia. Kun asiakkaan omatyöntekijä on arvioinut asiakkaan kanssa hänen palvelutarpeensa ja asettanut alustavan tavoitteen sosiaaliselle kuntoutukselle, hän tekee ohjauksen sosiaalisen kuntoutuksen tiimille, jossa asiakasohjaukset käsitellään. Asiakkaan omatyöntekijä vastaa asiakasprosessin kokonaisuudesta. 

Resurssit 

Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jota toteutetaan sosiaaliohjauksen  keinoin. Espoon sosiaalisen kuntoutuksen mallissa toimii sosiaalisen kuntoutuksen tiimi, johon kuuluu 3 sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajaa ja koordinaattori. Kehittämistyötä johtaa tiimin esihenkilö (johtava sosiaalityöntekijä.) 

Sosiaaliohjaajat vastaavat sekä yksilötyöstä että kuntoutusryhmistä ja ovat mukana kehittämistyössä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on olennaista huomioida työntekijäresurssit, jotta voidaan turvata laadukas asiakastyö, sillä sosiaalinen kuntoutus on sosiaalipalvelu, jota räätälöidään asiakkaan tavoitteen mukaisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyössä on olennaista asiakasmäärän kohtuullisuus ja riittävät työntekijäresurssit, koska suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjausta ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" isoilla asiakasmassoilla. Suurella osalla asiakkaita kuntoutuspolku vaatii vähintään vuoden, ja maksimiaika puolitoista vuotta tulee helposti täyteen, sillä asiakkaiden elämäntilanteet ovat vaativia ja sosiaaliset haasteet ovat usein pidempiaikaisia.

Toteutus

Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu kartoitusjakso, työskentelyvaihe ja päättämisvaihe. Maksimiaika kuntoutukselle on 18 kk. Tapaamiset ovat tiheimmillään kerran viikossa. Palvelua arvioidaan säännöllisesti yhdessä asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa. 

Ennen kartoitusjaksoa tavataan yhteisessä aloitustapaamisessa omatyöntekijän, asiakkaan ja sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajan kesken.

Sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyssä suunnataan usein kotoa ulos päin ja hyödynnetään toiminnallisuutta. Jalkautuva, liikkuva työ vaatii eri lailla työaikaa ja työn suunnittelua, kuin perinteinen viranomaistyö toimistolla. 

Sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyssä painottuu valmennuksellinen työote, jossa sosiaaliohjaaja tukee asiakasta kohti asiakkaan tavoitteita. Kuntoutuksen aikana pyritään vahvistamaan asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, rakennetaan asiakkaan kanssa hänelle mielekästä ja toimivaa arkea. Työskentelyn aikana asiakas saa tietoa eri palveluista, voidaan tunnistaa sopivia palveluja, auttaa hakeutumaan niihin tai tukea toimintaan osallistumisessa. Yksilöllistä jatkopolkua rakennetaan asiakkaan ja verkoston kanssa jo sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyvaiheen aikana. 

Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta on suunnitelmallista, kuntoutuksellista toimintaa, joka tukee asiakkaan tavoitetta. Suunnitelmallisen ryhmänohjaus edellyttää aina kahta ryhmänohjaajaa, mutta sosiaaliohjaajan kumppanina ryhmässä voi toimia esimerkiksi järjestön tai seurakunnan työntekijä tms. 

Etäkuntoutuksen muotoja

Koronapandemian aikana Espoon sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutettiin etäryhmiä. Sosiaalisen kuntoutuksen pääpaino on kuitenkin läsnäolevassa työskentelyssä, jossa hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan etämuotoja, kuten puheluja, viestejä ja Teams-tapaamisia.

Kaikukortti 

Kaikukortti on käytössä Espoon sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kaikukortti on työväline, jolla voidaan tukea asiakkaan osallisuutta konkreettisesti ja helposti, koska kaikukortilla asiakas pääsee osallistumaan maksutta kulttuuritapahtumiin. Kaikukorttia hyödynnetään myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Aikaa ja tilaa kehittämistyölle

Espoon Kipinän, sosiaalisen kuntoutuksen palvelun kehittäminen on edellyttänyt työaikaa ja resursseja sekä tilaa niin kehittämis- kuin asiakastyölle. 

Alkuvaiheessa satsattiin  ryhmätoimintojen koordinointiin aikuissosiaalityössä sekä kumppanuusverkoston rakentamiseen. Tämän jälkeen sosiaalisen kuntoutuksen tiimin perustaminen ja sen laajentaminen ovat olleet tärkeitä askelia.  Keskeistä on ollut se, ettei sosiaalista kuntoutusta ole toteutettu oman työn ohessa. 

Uuden palvelun kehittäminen on edellyttänyt johdon vahvaa tukea toiminnalle, jotta sosiaalinen kuntoutus ei ole liukunut osaksi aikuissosiaalityötä, vaan sitä on voitu rakentaa omaksi palvelukseen. 

Kokeilemalla kehittäminen vie aikaa ja edellyttää kärsivällisyyttä, jotta voidaan kehittää toimivia toimintatapoja. On tärkeää ottaa myös asiakkaiden ideat ja ääni huomioon kehittämisessä. 

 

 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aiempia tutkielmia sosiaalisesta kuntoutuksesta ja 

2023: Sosiaalinen kuntoutus monialaista tukea tarvitsevan aikuisen palvelupolulla - pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus, Hytti, Tytti 2023 Socca.

2020: "Ihminen pitää oppia tuntemaan." Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön menetelmät, Kankaanniemi Reeta 2020

2018: Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja: -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu, Haatainen 2018 https://www.theseus.fi/handle/10024/145925

2016: Sosiaalinen kuntoutus: Työntekijöiden näkemyksiä määrittelystä, tarpeista ja toteutuksesta, Eskelinen 2016 https://www.theseus.fi/handle/10024/117388

Ryhmämuotoisen sosiaalityön jäljillä - kokemuksia kipinästä, näkökulmia asiakaslähtöiseen sosiaalityöhön, Lipponen/ HY 2015

Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen, Niemi/Diak 2014

Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa, käytäntötutkimus, Lipponen/HY 2013.