Sote-keskuksen sosiaaliohjaus
Sote-keskuksen sosiaaliohjaus tuo sosiaalialan osaamisen osaksi sote-keskusten toimintaa sekä moniammatillista tiimiä. Eri ammattilaisten yhteistyöllä turvataan asiakkaan palveluiden oikea-aikaisuus ja toiminnan kustannusvaikuttavuus.
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa asioi asiakkaita, joilla on yksittäistä, lyhytkestoista tai pidempi aikaista terveydenhuollon tarvetta tai asiakkaita, joilla on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluiden tarvetta.
Toiset asiakkaat tulevat autetuksi sote-keskuksessa yleisellä neuvonnalla ja ohjauksella, kun toisten palveluiden tarve puolestaan voi liittyä esimerkiksi sosiaalihuollon erityispalveluihin ohjaamiseen. Resurssien, palvelujen riittävyyden sekä tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen näkökulmasta tarkasteltuna resurssit tulisi kohdentaa mahdollisimman hyvin, jotta ne palvelisivat asiakkaiden erilaisia ja erilaistuvia tarpeita. Tavoitetilanteessa asiakkaiden ei tarvitsisi siirtyä raskaampiin palveluihin, vaan he saisivat tarvitsemansa avun tai ohjauksen oikeisiin palveluihin jo varhaisessa vaiheessa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelman toimenpiteet toteutetaan Päijät-Hämeessä osana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) Muutosohjelmaa ja sen kehityskärkeä 3.4. ” Laaja-alainen, digitaalisia kanavia hyödyntävä sote-keskusmalli”. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset sote-keskuspalvelut, jotka toimivat maakunnallisena kokonaisuutena siten, että palvelut vastaavat asiakkaat tarpeisiin ja ovat asiakkaan näkökulmasta yhdenmukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluita tuotetaan yhtymätasolla toimintavarmasti moniammatillisena tiimityönä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kehitetty ja jalkautettu moniammatillisen tiimityön malli perusterveydenhuoltoon oman tuotannon sote-keskuksiin (Asikkala, Hollola ja Padasjoki) osana kansallista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.
Palvelut ja etuudet ovat olleet perinteisesti palvelujärjestelmässä eriytyneitä eri toimijoille ja asiakkaalla voi olla vaikeuksia edetä palveluiden verkossa. Tästä syystä asiakkailla on etuuksien ja palveluiden alikäyttöä ja asiakas voi jäädä tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle. Tähän haasteeseen sote-keskuksen sosiaaliohjaus pyrkii vastaamaan tarjoamalla sote-keskuksessa matalalla kynnyksellä yleistä ohjausta ja neuvontaa muun muassa sosiaalipalveluihin, sairastamiseen ja kuntoutukseen liittyvissä etuus- ja tukiasioissa.
Toimintamallin kehittämistyöhön osallistuvat Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen asiantuntijat ja Päijät-Soten sosiaalityön kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöhön osallistuu myös pilotissa työskentelevä sote-keskuksen sosiaaliohjaaja. Mallia on kehitetty yhteistyössä Harjun terveyden kanssa, jotta Päijät-Hämeen alueelle saataisiin yhtenäinen toimintamalli.
Toimintamallin tavoitteena on paitsi edistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tekemistä, myös tarjota asiakkaille varhaisen vaiheen ohjausta ja neuvontaa sote-keskuksessa matalalla kynnyksellä ja osaltaan ennaltaehkäistä ongelmien syvenemistä. Toimintamalli tukee sosiaali- ja terveyskeskuksissa jo käytössä olevaa moniammatillista tiimimallia.
Sote-keskuksen sosiaaliohjauksen tavoitteena on tuoda sosiaalialan osaaminen osaksi sote-keskuksen päivittäistä toimintaa. Sosiaaliohjaajat ovat osana sote-keskusten moniammatillisia tiimejä, jotka koostuvat esimerkiksi lääkäreistä, sairaanhoitajista sekä kuntoutuksen ammattilaisista. Sote-keskuksen ammattilaiset pystyvät huomioimaan sekä hyödyntämään sosiaalialan ammattilaisen asiantuntemusta osana asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja ymmärtävät paremmin asiakkaan sosiaalisen tilanteen vaikutuksen terveydellisiin haasteisiin.
Sote-keskuksen sosiaaliohjaajan ja moniammatillisen tiimin yhteistyöllä voidaan turvata asiakkaan sote-palveluiden oikea-aikaisuus sekä varmistaa samalla toiminnan kustannusvaikuttavuus. Tavoitteena on luoda yhtenäinen sote-keskuksen sosiaaliohjauksen malli koko Päijät-Hämeeseen, huomioiden maantieteellisesti laajan alueen paikalliset tarpeet.
Pilotissa seurataan kuukausittain terveydenhuollon sosiaaliohjauksen asiakasmääriä sote-keskuksittain, asiakastyön tapahtumaluokkia sekä asiakkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa (TerveysLifeCare, terveyssosiaalityön kansalliset RS-tapahtumakoodit). Jatkossa pyritään saamaan tietoa yhteydenottomääristä perustason sosiaalipalveluihin ja seuraamaan, onko näissä yhteydenottomäärissä nähtävissä muutosta.
Pilottiin ajalle 2022-2023 valittu toimintamalli on implementoitu käytäntöön ja sitä kehitetään toiminnan aikana seuraavan aikataulun mukaisesti:
SOTE-KESKUKSEN SOSIAALIOHJAAJA TOIMII OSANA SOTE-KESKUSTEN (ASIKKALA, HOLLOLA, PADASJOKI) MONIAMMATILLISIA TIIMEJÄ, SYKSY 2022
- Käytäntöjen ja toimintamallien luominen, ensimmäisen kauden tulokset ja havainnot raportoitu
SOTE-KESKUKSEN SOSIAALIOHJAUS TUKEE MONIPALVELUPOLKUA, OMATYÖNTEKIJYYTTÄ JA SOSIAALIHUOLLON INTEGRAATIOTA SOTE-KESKUKSISSA, KEVÄT 2023
- Toimintamallien tarkastelu, vakiinnuttaminen ja vahvistaminen, toimenpide-ehdotukset jatkoon
TOIMINTA ON VAKIINTUNUT JA LÖYTÄNYT PAIKKANSA PERUSTASON SOTE-KESKUSPALVELUISSA, SYKSY 2023
- Raportoidaan pilotin tulokset, toimenpide-ehdotukset jatkoon
Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaat, joilla on sosiaaliohjauksen tarvetta. Asiakasymmärrystä on kerrytetty siten, että Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittäjäasiakas on osallistunut sosiaaliohjauksen mallin suunnitteluun.
Asiakkaita on osallistettu palvelun kehittämiseen järjestämällä mm. pop-up-tapahtumia sote-keskusten aulassa. Tapahtumissa on lisätty asiakkaiden tietoisuutta sote-keskuksen sosiaaliohjauksen palveluista ja näin saatu asiakkaiden näkökulmaa palvelun tarpeisiin ja kysyntään. Asiakkailta saatujen kommenttien perusteella toiminnan kehittäminen on helpompaa asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Sosiaaliohjaajien työpanosta sosiaali- ja terveyskeskuksissa on aiemmin hyödynnetty muun muassa Tampereen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän valinnanvapauskokeiluiden yhteydessä (STM: Sosiaaliohjauksen kuvaus valinnanvapauskokeiluissa 2018). Kokeilun tulokset olivat kaikissa kaupungeissa myönteisiä.