Sote-keskuksen sosiaaliohjaus
Sote-keskuksen sosiaaliohjaus tuo sosiaalialan osaamisen osaksi sote-keskusten toimintaa sekä moniammatillista tiimiä. Eri ammattilaisten yhteistyöllä turvataan asiakkaan palveluiden oikea-aikaisuus ja toiminnan kustannusvaikuttavuus.
Toimintamallin nimi
Sote-keskuksen sosiaaliohjaus tuo sosiaalialan osaamisen osaksi sote-keskusten toimintaa sekä moniammatillista tiimiä. Eri ammattilaisten yhteistyöllä turvataan asiakkaan palveluiden oikea-aikaisuus ja toiminnan kustannusvaikuttavuus.
Sote-keskuksen sosiaaliohjauksen pilotti alkoi kesäkuussa 2022 Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sote-keskuksissa. Sote-keskuksen sosiaaliohjaus on tarkoitettu kaikille alle 65-vuotiaille sote-keskuksen asiakkaille. Sote-keskuksen sosiaaliohjaaja tarjoaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa kuntoutukseen, terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin, Kelan etuuksiin ja hakemuksiin sekä kolmannen sektorin palveluihin ohjautumiseen liittyen. Sote-keskuksen sosiaaliohjaajan työnkuvaan kuuluu myös psykososiaalisen kuntoutuksen kotiin vietävien palveluiden alkukartoitus sekä osallistuminen niihin liittyviin verkostoneuvotteluihin.
Asiakas voi ohjautua sote-keskuksen sosiaaliohjaajalle kenen tahansa moniammatillisen tiimin ammattilaisen yhteydenotosta. Sosiaaliohjaaja ei tee palvelupäätöksiä eikä myönnä taloudellista tukea. Yhteydenotoista tai tapaamisista ei muodostu sosiaalihuollon asiakkuutta asiakkaalle.
Sote-keskuksen sosiaaliohjauksen malli ja perusidea on kuvattu lyhyesti oheisessa esityksessä.
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa asioi asiakkaita, joilla on yksittäistä, lyhytkestoista tai pidempi aikaista terveydenhuollon tarvetta tai asiakkaita, joilla on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluiden tarvetta.
Toiset asiakkaat tulevat autetuksi sote-keskuksessa yleisellä neuvonnalla ja ohjauksella, kun toisten palveluiden tarve puolestaan voi liittyä esimerkiksi sosiaalihuollon erityispalveluihin ohjaamiseen. Resurssien, palvelujen riittävyyden sekä tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen näkökulmasta tarkasteltuna resurssit tulisi kohdentaa mahdollisimman hyvin, jotta ne palvelisivat asiakkaiden erilaisia ja erilaistuvia tarpeita. Tavoitetilanteessa asiakkaiden ei tarvitsisi siirtyä raskaampiin palveluihin, vaan he saisivat tarvitsemansa avun tai ohjauksen oikeisiin palveluihin jo varhaisessa vaiheessa.
Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaat, joilla on sosiaaliohjauksen tarvetta. Asiakasymmärrystä on kerrytetty siten, että Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittäjäasiakas on osallistunut sosiaaliohjauksen mallin suunnitteluun.
Asiakkaita on osallistettu palvelun kehittämiseen järjestämällä mm. pop-up-tapahtumia sote-keskusten aulassa. Tapahtumissa on lisätty asiakkaiden tietoisuutta sote-keskuksen sosiaaliohjauksen palveluista ja näin saatu asiakkaiden näkökulmaa palvelun tarpeisiin ja kysyntään. Asiakkailta saatujen kommenttien perusteella toiminnan kehittäminen on helpompaa asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Palvelun toimivuuden kannalta on tärkeää, että sote-keskuksen sosiaaliohjaus toimii tiiviinä osana moniammatillisia tiimiä. Tämä mahdollistaa sujuvan tiedonkulun hoitohenkilöstön ja sosiaaliohjauksen välillä sekä helpottaa konsultaatioita ja asiakkaiden ohjausta sosiaaliohjaajalle. Palvelusta tiedottamisen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille (henkilökunta, asiakkaat) on oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa.
Sote-keskuksen sosiaaliohjaaja tekee tiivistä yhteystyötä sosiaalihuollon asiakasohjauksien kanssa, on yhteydessä asiakkaiden omatyöntekijöihin ja lähtee tarvittaessa mukaan kotikäynneille.
Hoitajat sekä lääkärit ovat osanneet ohjata potilaita/asiakkaita sosiaaliohjaajan vastaanotolle ja ovat antaneet hyvää palautetta työskentelystä. Sote-keskuksen henkilökunta on oppinut hyödyntämään sosiaaliohjaajan asiantuntemusta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
Kansikuva
