Sote-palvelujen jalkautuminen päiväkeskukselle -pilotti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Pilotissa sosiaali- ja terveydenhuollosta jalkaudutaan yhdessä sosiaalihuoltolain 24 b § mukaiseen päiväkeskukseen Rovaniemellä. Tavoitteena on vahvistaa matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelua sekä vahvistaa asiakkaiden hoitoon ja palveluun pääsyä.

Toimintaympäristö

Rovaniemellä pilotoitiin sote-palvelujen jalkautumista sosiaalihuoltolain 24 b § mukaiseen päiväkeskukseen. Pilotissa aikuissosiaalityön, terveysaseman, riippuvuuspalvelujen ja Lapin ensi- ja turvakodin ammattilaiset jalkautuvat eri tavoin päiväkeskukselle pilotin ajan. VASA 2-hankkeessa koordinoidaan, mallinnetaan ja arvioidaan pilotoinnin vaikuttavuutta. 

Päiväkeskus on sosiaalihuoltolain mukainen päihdetyön erityinen palvelu, josta säädetään sosiaalihuoltolain 24 b §:ssä (29.12.2022/1280) seuraavanlaisesti:

"Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.”

Sote-palvelujen jalkautumisen tarve päiväkeskukselle nousi osana VASA 2-hankkeessa tehtyä selvitystä Lapin hyvinvointialueen päiväkeskuksista. Tarve sote-palvelujen jalkautumiselle nousi erityisesti Rovaniemen päiväkeskuksen kohdalla. Rovaniemen päiväkeskukselle on säännöllisesti jalkautunut useamman vuoden ajan kerran kuukaudessa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. Päiväkeskuksella on ollut tarvetta myös terveysaseman ja riippuvuuspalvelujen jalkautumiselle, jotta päiväkeskuksen kävijöiden tuen tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tehdyn selvityksen perusteella moniammatillisuus toteutuu tällä hetkellä vaihtelevasti päiväkeskuksissa. Pääsääntöisesti päiväkeskuksen henkilökunta ei ole moniammatillista. Sosiaali- ja terveyspalveluista jalkaudutaan paikoin päiväkeskusiin, mutta suurimmaksi osaksi tämä ei ole säännölliseksi sovittua. Selvityksen perusteella tarvetta onkin moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Erityisesti sote-yhdyspintojen vahvistamisen tarve nousi esiin Rovaniemen päiväkeskuksen kohdalla. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Rovaniemen päiväkeskukseen jalkautuu ennestään aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä kerran kuukaudessa parin tunnin ajaksi, mutta kävijöiden tuen tarpeiden perusteella tarvetta olisi myös terveyspalvelujen jalkautumiselle.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pilottia on ollut suunnittelemassa VASA 2-hankkeen lisäksi päiväkeskuksen ammattilaiset, päiväkeskuksen kehittäjäasiakas sekä jalkautuvat ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä.

Tavoiteltu muutos

Pilotin tavoitteena on 

  • vahvistaa matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelua
  • päiväkeskuksen kävijöiden hoitoon ja palveluun pääsyä sekä vastata päiväkeskuksen kävijöiden tuen tarpeisiin. 
  • Jalkautumisen myötä voidaan kohdata päiväkeskuksen kävijöitä, joilla on sote-palvelujen tarvetta, mutta jotka eivät välttämättä ole hoidon tai palvelujen piirissä. 
  • Tavoitteena pilotissa on myös vahvistaa monitoimijaista sote-yhteistyötä päiväkeskuksella. 
Muutoksen mittaaminen

Mittareina 

  • päiväkeskuksen kävijöiden asiakaspalaute 
  • jalkautuvien terveysaseman sairaanhoitajan ja aikuissosiaalityöntekijän yksilötyönmittari (esim. asiakaskohtaamiset, tuen tarpeet, jatko-ohjautumiset
  • riippuvuuspoliklinikan sosiaalityöntekijän ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalvelun ohjaajan avoimen ryhmätoiminnan vetämiseen suunnattu mittari (esim. osallistujamäärät)
  •  jalkautuvien ammattilaisten työntekijäpalautteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päiväkeskuksen kävijöillä on taloudellisiin asioihin, sosiaaliturvaan, asumiseen, asunnottomuuteen, terveyteen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyviä tuen tarpeita. Rovaniemellä kävijöiden ikäjakauma painottuu yli 40-vuotiaisiin. Nuoremmat 20-30-vuotiaat käyvät myös päiväkeskuksella lounasaikaan, mutta eivät jää muutoin päiväkeskukselle. Päiväkeskuksella on mahdollista asioida nimettömänä, mutta kävijämääriä on mahdollista seurata ruoan menekin perusteella. Rovaniemen päiväkeskuksen kävijämäärät ovat olleet nousussa. Keväällä 2023 kävijöitä ollut päivässä noin 45, vuonna 2024 kävijämäärät nousseet jo 60 kävijään päivässä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon jalkautumista päiväkeskuksella on ollut mukana suunnittelemassa päiväkeskukselta rekrytoitu kehittäjäasiakas. Päiväkeskuksen kehittäjäasiakas on tuonut päiväkeskuksen kävijöiden näkökulmaa ja tarpeita palavereihin, joissa yhdessä suunniteltu pilotin konkretiaa. Lisäksi kehittäjäasiakas on ollut mukana kommentoimassa asiakaspalautelomakkeita ja mainoksia pilottiin liittyen. Asiakaspalautelomakkeita on myös muut päiväkeskuksen kävijät päässeet kommentoimaan luonnosvaiheessa. Kommenttien perusteella lomakkeita kehitettiin eteenpäin asiakasystävällisemmiksi. Riippuvuuspalvelujen sosiaalityöntekijä ja Lapin ensi- ja turvakodin ohjaaja ja kokemus- ja vertaistoimija myös jalkautuivat päiväkeskuksen yhteisöpalavereihin, joissa suunniteltiin riippuvuuspalvelujen ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalveluyksikön yhteistyössä vetämää avointa ryhmätoiminnan pilottia päiväkeskuksen kävijöille.

Ratkaisun perusidea

Sote-palvelujen jalkautuminen päiväkeskukselle -pilotti koostui kahdesta osiosta, jotka alkoivat vaiheittain marraskuussa 2024 ja tammikuussa 2025. 

  • Pilotin ensimmäisessä osassa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja terveysaseman sairaanhoitaja jalkautuvat yhdessä kerran kuukaudessa päiväkeskukselle ajalla 11/24-4/25.
  • Pilotin toisessa osassa riippuvuuspoliklinikan sosiaalityöntekijä ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalveluyksikkö Tuulian ohjaaja aloittavat päiväkeskuksella ryhmätoiminnan vetämisen päiväkeskuksen kävijöille. Ryhmätoimintaa oli kerran viikossa yhteensä kahden kuukauden ajan ajalla 1/2025-3/2025.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto vaatii, että eri palveluista irroitetaan henkilöstön resurssia päiväkeskukselle jalkautumiseen. Tarkoituksena on, että ammattilaiset voivat hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan ja tuoda sosiaali- ja terveyspalveluja lähemmäksi päiväkeskuksella kävijöitä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaali- ja terveyspalvelujen jalkautumisen suunnittelu edellyttää hyvää ymmärrystä kohderyhmästä ja sen tarpeista. Päiväkeskukselle jalkautumisessa on merkityksellistä asiakasnäkökulmasta se, että jalkautuvat ammattilaiset pysyvät samoina, jotta ammattilaiset tulevat kävijöille tutuiksi. Tämä madaltaa kynnystä lähestyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, ja tätä kautta vahvistetaan kävijöiden hoitoon ja palveluun pääsyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin aikana terveysaseman sairaanhoitajan ja aikuissosiaalityöntekijän asiakaskohtaamisia oli marras 2024-huhtikuun 2025 välillä yhteensä 59

  • Näistä tapaamisista 6 oli sosiaalityöntekijän (huomioitava, että sosiaalityöntekijä ei ollut paikalla marraskuussa 2024 pilotin alkaessa)
  • Näistä tapaamisista 37 oli sairaanhoitajan
  • Näistä tapaamisista sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan yhteistapaamisia oli 8
  • Kaikki kohtaamiset olivat tilastoinnin perusteella kiireettömiä.

Asiakasnäkökulmasta tietoa kerättiin asiakaspalautteiden avulla.

 Asiakaspalautteeseen vastasi 29% sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän luona käyneistä. Palautteiden perusteella sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän jalkautuminen koettiin tarpeelliseksi

  • Vastaajista 54% kertoi, että asia olisi jäänyt hoitamatta ilman sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän jalkautumista
  • Kaikki vastanneet kokivat sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tapaamiset hyödyllisiksi

Asiakaspalautetta kerättiin riippuvuuspoliklinikan ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalvelujen avoimen ryhmätoiminnan Porinapirtin yhteydessä. 

  • Vastauksia asiakaspalautteisiin tuli  8. 
  • Porinapirtin asiakaspalautteiden suositteluiden keskiarvo asteikolla 1-10 oli 8,5

Yhteenveto sairaanhoitajan ja aikuissosiaalityöntekijän jalkautumisen pilotin tuloksista:

  • Tavoitettiin myös kävijöitä, jotka eivät olleet tai olisi asioineet ilman sairaanhoitajan jalkautumista terveysasemalla. 
  • Päiväkeskuksen kävijöitä myös ohjattiin eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tosin tietoa siitä, että toteutuivatko käynnit ei ole. 
  • Varsinaisia kävijöiden pyytämiä sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan yhteisiä tapaamisia ei ollut, mutta kävijät usein antaneet molempien olla läsnä tapaamisissa, jolloin selvinnyt moniammatillisia tuen tarpeita.

Yhteenveto riippuvuuspoliklinikan ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalvelujen avoimen ryhmätoiminnan pilotin tuloksista:

  • Avoin ryhmätoiminta tavoitti hyvin päiväkeskuksen kävijöitä: lähes jokaisella kerralla oli uusia osallistujia, ja ryhmäkertojen osallistujamäärä oli enimmillään 8, vähimmillään kerran 3.
  • Avoimen ryhmätoiminnan kautta voidaan tuoda päiväkeskuksen kävijöille matalalla kynnyksellä työkaluja arkeen ja omahoidon keinoja, vaikka heillä ei olisi sosiaali- tai terveyspalvelujen asiakkuutta.
  • Avoin ryhmätoiminta ei ole riittävän matalan kynnyksen muoto tavoittaa kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia.

Jatkoehdotukset

  • Tulosten perusteella aikuissosiaalityöntekijän ja terveysaseman sairaanhoitajan yhteisjalkautumista tarpeen jatkaa
  • Riippuvuuspalvelut jalkautuisi myös jatkossa päiväkeskukselle, joka on päihdetyön erityinen palvelu, mutta jalkautuminen päiväkeskukselle muuna kuin ryhmätoiminnan muodolla mahdollistaen myös kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien kohtaamisen