Suun terveydenhuollon asiakkaalle tarjotaan tarvitsemansa hoito yhdellä hoitokäynnillä. Mikäli hoidettavaa on paljon, tavoitteena on saada tehtyä enemmän kerralla. Asiakasta hoidetaan moniammatillisesti (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja). 

Toimintaympäristö

Toimintamalli on yksi toimenpiteistä, joiden avulla pyritään saavuttamaan 14 vuorokauden hoitotakuu.

Toimintaympäristönä on sote-keskuksen suun terveydenhuolto. Sote-keskuskokonaisuus ja sen palvelut kehittyvät Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen myötä. Hanke on osa sote-uudistusta ja hyvinvointialuevalmistelua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hammashoitoon pääsy kestää useita viikkoja, jatkoajat menevät pitkälle ja hoitokokonaisuus venyy pitkälle ajanjaksolle. Toimenpideajat olleet tietyn mittaisia, ja usein toimenpiteeseen nähden joko liian lyhyitä tai liian pitkiä.

Joustava Klinikka toimii Hollolassa, jossa väestöpohja on noin 23 000 asukasta.

Toimintamalli kehitetiin osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta yhteistyössä Hollolan sote-keskuksen kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Nopeampi hoitoon pääsy, hoito valmiiksi ideaalitapauksessa yhdellä käynnillä ja mahdolliset jatkohoitoajat nopeutetusti.

Ammattilainen: Työn sujuvuus, identtiset hoitohuoneet.

Organisaatio: Kustannusvaikuttavuus ja resurssien oikea kohdentuminen.

Yhteiskunta: Kustannusvaikuttavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukeminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanketyöntekijät: Toimintamallin kehittämisprosessin suunnittelu, valmistelu ja toteutumismahdollisuuksien luominen. Kokousten ja esittelyiden järjestäminen. Toimintamallista tiedottaminen. Kontaktien luominen.

Hollolan sote-keskuksen suun terveyden henkilöstö: Kehittämistyöhön osallistuminen ideointityöpajoissa.

Esihenkilöt: Kehittämiskokouksiin osallistuminen, ideointi ja päätöksenteko. Toimintamallin jalkauttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Kehittämistyön tukeminen.

Innokylän erikoissuunnittelijat: Suunnitteluapu henkilöstön työpajoihin ja muutosvastarinnan selättämiseen. Muutostyön tuki hanketyöntekijöille.

Toiminnanohjausjärjestelmän tuottajat: Ohjausjärjestelmän esittely. Toimintamallin prosessin suunnittelu omalla vastuualueellaan. Henkilöstön kouluttaminen ja toimintamallin tekninen toteuttaminen. Toimintamallin jatkokehittäminen yhdessä tuotannon kanssa. 

Tavoiteltu muutos

Toimintamalli on yksi toimenpiteistä, joiden avulla pyritään saavuttamaan 14 vuorokauden hoitotakuu. Asiakaslähtöisyys: nopea hoitoon pääsy, hoito valmiiksi yhdellä käynnillä mahdollisuuksien mukaan. Ammattilaisten työn sujuvuus. Kustannusvaikuttavuus, resurssien oikea kohdentuminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukeminen.

Muutoksen mittaaminen
  • T3-ajan seuranta viikoittain
  • Henkilöstön työtyytyväisyys
  • Asiakastyytyväisyys (THL:n asiakastyytyväisyyskysely tehty STH:ssa 11-12/2021) 
  • Toiminnanohjausjärjestelmän tuottama tieto, muun muassa asiakkaan odotusaika, kuinka moni asiakas hoidettu kerralla kuntoon.
  • Kahvihuoneessa on Joustava Klinikka -vihko, johon toimintaan osallistuvat voivat kirjata ylös havaintojaan, ajatuksiaan ja ideoitaan toimintamalliin liittyen.
  • Kapellimestareilla on päiväkirja, johon klinikkapäiviltä kirjataan ylös toiminnan sujuvuuteen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi kellojen käyttö huoneissa, aikaikkunoihin varattujen asiakkaiden määrä  ja kapellimestareille tullut palaute.
Toteutussuunnitelma
  • Toiminnanohjausjärjestelmän tuottajien kuuleminen esittelytilaisuuksissa
  • Toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutus
  • Henkilöstön mukaan saaminen, Innokylän erikoissuunnittelijat
  • Henkilöstön tyhy-päivä
  • Henkilöstön koulutus
  • Kapellimestarien valinta ja koulutus
  • Kaikki hammaslääkärit kokeilevat toimintamallia. Tällä pyritään taklaamaan ennakkoluuloja ja vastustusta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on karkeasti ajatellen koko väestö pois lukien neuvolaikäiset ja tietyt erityisryhmät, kuten tulkkipalvelua tarvitsevat, monisairaat ja proteettista hoitoa tarvitsevat. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Lahden kaupunginsairaalan Kerralla kuntoon -klinikan kokemukset ja siellä tehty kehittämistyö. 

Ideointi

Henkilöstölle pidettiin työpajoja, joiden tuotokset oheisissa linkeissä:

  • Ensimmäinen työpaja: Unelmien vastaanotto
  • Toinen työpaja: Unelmien työpäivä 
  • Tyhy-päivä, Kerralla kuntoon -toimintamallin esittelyä
Liitteet
Idean valinta

Kerralla kuntoon -toimintamallin kehittäminen asiakkaan  ja henkilökunnan ideointien pohjalta. Nimeksi vaihtui myöhemmin Joustava Klinikka, sillä koettiin, että tämä kuvaa toimintamallia paremmin.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Joustavassa Klinikassa asiakas saa saman vastaanottokäynnin puitteissa mahdollisimman valmiiksi tehdyn hoidon: hammaslääkärin tekemän tutkimuksen ja tarvittavat toimenpiteet sekä suuhygienistin toimenpiteet tarpeensa mukaisesti. 

Idean testaus asiakkaalla

Lahden toimipisteessä kokemukset ja palaute ovat olleet pääosin positiivisia. 

"Toimiva konsepti".
"Helpompi järjestää arjen keskellä."

Ratkaisun testaaminen

Joustavan Klinikan aloitus on suunniteltu 2/2022. Sitä ennen henkilöstön kouluttaminen ja vastuuhenkilöiden rekrytointi. 

Kaikki hammaslääkärit kokeilevat Joustavaa Klinikkaa kesäkuun 2022 loppuun asti. Tämän jälkeen toiminnassa on kesälomien vuoksi tauko elokuun puoleen väliin asti. Tauon aikana selvitetään, ketkä hammaslääkäreistä ovat halukkaita jatkamaan toimintamallissa ja keille Joustava Klinikka soveltuu parhaiten.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, nopeuttaa läpimenoaikaa, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyttä.

Kokeilussa opittua
  • Tekniikka ja sovellukset on syytä olla hallussa alusta lähtien (Orkestrion ja LifeCaren integraatio tuli myöhässä, kosketusnäyttöjen toimitus oli myöhässä, johdot olivat liian lyhyitä jne).
  • Suurin osa klinikkaan osallistuneista työntekijöistä on ollut tyytyväisiä.
  • Kiittävää palautetta on tullut myös asiakkailta
  • Kapellimestareiden työ on ajoittain kiireistä
  • Klinikan toiminta sietää yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaolon ilman, että asiakkaita pitää perua. Näissä tilanteissa toimenpideaikoja lyhennetään tarpeen mukaan.
Ratkaisun perusidea

Toiminnanohjausjärjestelmän avulla ammattilaisten toimenpideaikoja, hoitohuoneiden määrää ja asiakasvirtaa voidaan hallinnoida niin, että toiminta on mahdollisimman joustavaa sekä ammattilaiselle että asiakkaalle. 

Ammattilaiselle Joustava Klinikka antaa mahdollisuuden tehdä useampia toimenpiteitä samalla vastaanottoajalla. Hoitoaika ei ole ennalta sidottu tietyn mittaiseksi vaan aikaa voidaan lyhentää tai pidentää tarpeen mukaan. Toiminta on tehokasta ja kustannuksia säästävää.

Asiakkaalle Joustava Klinikka tarjoaa nopeamman hoitoon pääsyn, parhaassa tapauksessa suun saa kerralla kuntoon tai ainakin useampia toimenpiteitä yhdellä käynnillä. Kokonaishoitoa ajatellen hoitojaksot lyhenevät ja hoitokäyntien määrä vähenee.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Ennen toimintamallin käyttöönottoa henkilöstölle järjestettiin työpajoja ja tilaisuuksia kuulla toimintamallista. 
  • Yhdessä toiminnanohjausjärjestelmän tuottajan kanssa suunniteltiin aikataulut koulutusten ja käyttöönoton suhteen.
  • Kaikkien hammaslääkäreiden kokeiltava toimintamallia tietyn ajanjakson ajan.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Toimintamalli on sovellettavissa, vaatii toiminnanohjausjärjestelmän.
  • Tekniset edellytykset ja välineet on hyvä olla olemassa käynnistelyvaiheessa. 
  • Henkilöstö tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön alusta lähtien. 
  • Esihenkilöiden tuki ja sitoutuminen kehittämistyöhön on tärkeää. 
  • Toiminnanohjausjärjestelmä vaatii tarpeeksi ison yksikön toimiakseen riittävän joustavasti.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alkuvaiheessa havaittavissa ollut muutosvastaisuus lieventyi ja toimintamalli on saanut positiivista palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä. 

Asiakkaat ovat päässeet nopeammin hoitoon. Suurin osa asiakkaista saa yhdellä käynnillä suunsa kuntoon ja jatkohoitoaikoja tarvitaan vähemmän.

Ammattilaisen näkökulmasta työ on sujuvampaa. Hoitohuoneista on pyritty tekemään identtisiä, jolloin hoitohenkilökunta löytää tarveaineet ja instrumentit helposti.

Organisaation näkökulmasta kustannussäästöä on saatu aikaiseksi, esimerkiksi:

  • välipyyhinnät ovat vähentyneet, jolloin desinfiointiaineita kuluu vähemmän ja hoitajien työaikaa saadaan kohdennettua toimenpiteisiin, ei jatkuvaan siivoamiseen
  • instrumenttien käyttö on järkevämpää, jolloin välinehuollon kuormitus vähenee
  • resursseja vapautuu uusille asiakkaille, kun edelliset saadaan kerralla tai nopeammin valmiiksi.

Yhteiskunnallisesti ajatellen, toimintamallilla saadaan aikaan kustannusvaikuttavuutta ja väestön terveyttä edistetään hallitusti.