| Innokylä

Toimintaympäristö

- Lapsen kotiutuminen vaatii yhtä huolellista ja systemaattista työtä kuin huostaanotto. Kotiutuminen edellyttää huostaanoton syiden poistumista ja sitä, että se on lapsen edun mukaista. Jälleenyhdistäminen ei voi onnistua, jos lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien kokemuksia ei huomioida eikä tukitoimia integroida ja suunnitella asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.

- Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja lapsen paluuta kotiin tulee arvioida vuosittain asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Suomessa ei tarkasti tiedetä, kuinka moni sijoitetuista lapsista kotiutuu, mutta arvion mukaan vain 10 %, ja suurin osa laitoshoidosta. Tätä lukua on mahdollista lisätä. Perheen jälleenyhdistämisen lisäämisen tarve koskettaa suurta joukkoa lapsia ja perheitä. Kyseessä on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävä asia.

- Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden puuttuminen sekä aikuispalvelujen ja lastensuojelun riittämätön yhteistyö hidastavat ja estävät jälleenyhdistymisiä. Sijoitetuille lapsille, vanhemmille ja perhehoitajille suunnattu tuki vaihtelee, eikä mikään taho näytä ottavan selkeää vastuuta kokonaisuudesta. Taustaa: Suomessa oli, vuonna 2015, kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17664 lasta ja nuorta, joista 7109 perhehoidossa. Lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvulla. Jotta kehitys voidaan pysäyttää, on panostettava aiempaa enemmän tavoitteelliseen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun sekä vaikuttavaan kuntouttavaan, lasten ja perheiden toimintakykyä lisäävään työhön.

.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perhehoidossa elävät lapset ja heidän perheensä ovat eläneet usein jo pitkään haavoittuvissa riskiolosuhteissa. Mikäli lapsi ja vanhemmat eivät saa sijaishuollon aikana riittävää tukea, on vaara, että sijoitetun lapsen ja vanhemman elämäntilanne ajautuu sijoituksen myötä entistä heikommaksi. Lapsen huostaanotto ja sijoitus voivat olla lapsen ja vanhemman elämän suurin kriisi, vaikka ne olisivat suostumukseen perustuvia. Jos lapsi ja vanhempi eivät saa apua kriisissään tai avunsaanti pitkittyy, on mahdollista, että molempien toimintakyky alenee pysyvästi. Myös perhehoitajat tarvitsevat vahvaa tukea lapsen kasvun ja hyvinvoinnin ja oman toimintakykynsä turvaamiseksi. Sijoitettujen lasten perhesuhteet voivat olla hauraita ja vaikuttaa koko sijoituksen onnistumiseen tai estää perheen jälleenyhdistymisen. Toimivat suhteet ovat elintärkeitä jälkihuollossa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ammattilaiset, perheet sekä lapset ja nuoret

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Suunnitemallisen perheen jälleenyhdistämisen- mallia voi käyttää apuna tilanteissa, jossa huostaanoton purkua ja perheen jälleenyhdistämistä pohditaan. Mallia hyödyntämällä työskentelyssä voidaan edesauttaa lapsen edun mukaista ja suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämisen toteutumista. Malliin on koottu hankkeen aikana kattavasti prosessin eri vaiheisiin liittyvää infoa, materiaalia, työmenetelmiä ja lomakkeita. Suunnitelmallisessa perheenjälleenyhdistämisen mallissa on myös asiantuntijoiden haastatteluita, nuorten ajatuksia sekä kokemuksia perheen jälleenyhdistämisestä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Suunnitelmallisen perheen jälleenyhdistämisen mallissa tulee ottaa huomioon seuraavia toimintaperiaatteita:

➢Osallisuus

• Perheen jälleenyhdistämisen arvioinnissa kaikkien osapuolten osallistuminen on välttämätöntä.

• Jokaisen lapsen ja aikuisen tulee saada ilmaista mielipiteensä ikä-, kehitys- ja kokemustaso huomioiden.

➢ Lapsen etu

• Jokaisella lapsella on oma yksilöllinen etunsa. Etua tulee tarkastella kokonaisuutena ja lapsen kannalta konkreettisten käytännön tekojen kautta.

• Kaikilla osapuolilla on silti lupa omaan näkemykseensä lapsen edusta.

• Lapsen turvallisuus täytyy varmistaa kaikissa vaiheissa.

• Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja lapselle merkityksellisten ihmissuhteiden jatkuvuus on varmistettava. Myös sijaishuollon aikana syntyneitä lapselle tärkeitä ihmissuhteita tulee vaalia.

• Jälleenyhdistämistä on työstetty huolellisesti ja riittävän pitkään.

• Lapsi ja perheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän pitkään yhdistymisen jälkeenkin.

➢ Suunnitelmallisuus

• Jälleenyhdistämistavoitteen toteutumiseksi laaditaan yhteinen, konkreettinen ja kirjallinen suunnitelma siitä, mitä pitää tapahtua, jotta jälleenyhdistäminen on mahdollista.

• Perheen tarpeita vastaava tuki mietitään yhdessä lapsen ja perheen kanssa.

➢ Avoimuus

• Suunnitelma tehdään yhdessä lapsen, nuoren ja perheen sekä muiden asianosaisten kanssa.

• Asioista puhutaan yhdessä niiden oikeilla nimillä.

• Yhteisellä arvioinnilla on selkeät raamit. Alku, loppu ja tapaamisen eri muodot on mietitty ja kirjattu yhdessä ylös.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Saatavilla kaikille osapuolille
Mallin avulla perheen jälleenyhdistämisen prosessin kokonaisuus hahmottuu ammattilaisten helpommin myös perheille, lapsille ja nuorille
Perheen jälleenyhdistämisen edellytykset kirkastuvat ja selkiytyvät mallin avulla
Prosessin eri vaiheet eroteltu selkeästi, helposti löytyy erilaisia työmenetelmiä ja lomakkeita
Malliin on upotettu myös videoita yms. materiaalia joita voi hyödyntää
Soveltuvuutta lisää prosessin yksittäisien osioiden hyödyntäminen

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

#Munperheet-hankkeen aikana on laadittu työmalli tilanteisiin jossa huostaanoton purkua ja perheen jälleenyhdistämistä pohditaan. Suunnitelmallisen työmallin avulla pyritään hankkeen tavoitteiden mukaisesti kirkastamaan lapsen etua ja oikeuksia huostaanoton purku tilanteissa, sekä lisätä tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta perheen jälleenyhdistämiseen. Malliin on koottu hankkeen aikana kattavasti prosessin eri vaiheisiin liittyvää infoa, materiaalia, työmenetelmiä ja lomakkeita. Suunnitelmallisessa perheenjälleenyhdistämisen mallissa on myös asiantuntijoiden haastatteluita, nuorten ajatuksia sekä kokemuksia perheen jälleenyhdistämisestä. Malli on otettu hyvin vastaan ja sen soveltuvuus jo olemassa oleviin työprosesseihin on koettu helppona.