Suunnitelmallisen perheen jälleenyhdistämisen malli
Suunnitemallisen perheen jälleenyhdistämisen mallia voi käyttää apuna tilanteissa, jossa huostaanoton purkua ja perheen jälleenyhdistämistä pohditaan. Sen avulla voidaan edesauttaa lapsen edun mukaista ja suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä.
- Lapsen kotiutuminen vaatii yhtä huolellista ja systemaattista työtä kuin huostaanotto. Kotiutuminen edellyttää huostaanoton syiden poistumista ja sitä, että se on lapsen edun mukaista. Jälleenyhdistäminen ei voi onnistua, jos lapsen, vanhempien ja sijaisvanhempien kokemuksia ei huomioida eikä tukitoimia integroida ja suunnitella asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
- Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja lapsen paluuta kotiin tulee arvioida vuosittain asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Suomessa ei tarkasti tiedetä, kuinka moni sijoitetuista lapsista kotiutuu, mutta arvion mukaan vain 10 %, ja suurin osa laitoshoidosta. Tätä lukua on mahdollista lisätä. Perheen jälleenyhdistämisen lisäämisen tarve koskettaa suurta joukkoa lapsia ja perheitä. Kyseessä on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävä asia.
- Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden puuttuminen sekä aikuispalvelujen ja lastensuojelun riittämätön yhteistyö hidastavat ja estävät jälleenyhdistymisiä. Sijoitetuille lapsille, vanhemmille ja perhehoitajille suunnattu tuki vaihtelee, eikä mikään taho näytä ottavan selkeää vastuuta kokonaisuudesta. Taustaa: Suomessa oli, vuonna 2015, kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17664 lasta ja nuorta, joista 7109 perhehoidossa. Lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvulla. Jotta kehitys voidaan pysäyttää, on panostettava aiempaa enemmän tavoitteelliseen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun sekä vaikuttavaan kuntouttavaan, lasten ja perheiden toimintakykyä lisäävään työhön.
.
Ammattilaiset, perheet sekä lapset ja nuoret