Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (RRP, P4, I1)
Systeeminen toimintamalli juurrutetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle organisoimalla mallin koordinointi sekä koulutukset. Lisäksi pilotoidaan ja arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmää.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella systeemien toimintamallia käytetään lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa sekä osittain aikuissosiaalityössä. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintamalli hyvinvointialueen rakenteisiin ainakin lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.
Varsinais-Suomessa systeeminen työote on nähty erittäin merkittävänä sosiaalityötä tukevien toimintamallien ja tukirakenteiden kehittämisen keinona. Systeeminen työote on otettu Varsinais-Suomessa työn tueksi vuodesta 2017 yhteistyössä kansallisen kehittämisen kanssa, alueen kunnissa on nähty tarve yhteiselle viitekehykselle työn kehittämisen tueksi. Tarve on lähtenyt lastensuojelun sosiaalityöstä, mutta hyvin pian nähty erittäin tärkeänä ottaa mukaan laajemmin lapsiperheiden palvelut ja samaan aikaan myös lähdetty tutkimaan, miten systeeminen työote soveltuu myös esimerkiksi aikuisten kanssa tehtävään työhön. STM rahoittamana osana sote-palveluiden kehittämistä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmassa ja sen osana toteutetussa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). LAPE-muutosohjelman tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisten palvelujen turvaaminen. LAPE- muutosohjelman toimeenpano alkoi hallituskaudella 2016–2019 ja sitä on jatkettu nykyisen hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2023. Varsinais-Suomessa Systeemistä työotetta on kehitetty vuodesta 2017 alkaen em. hankkeissa Lupa auttaa-, Syty- TOP- ja Tulsote-hankkeissa. Vuosien aikana alueen jokaisessa kunnassa on koulutettu lapsiperhepalvelujen henkilöstöä systeemiseen työotteeseen hyvin laajasti. Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimien systeemisen toimintamallin koulutusten lisäksi alueella on koulutettu laajasti verkostoja ja johtoa. Yhteisiin koulutuksiin on osallistunut henkilöstöä sosiaalityön ohella myös varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, opiskeluhuollosta, perheneuvolasta, terveydenhuollosta, psykiatrialta, työikäisten palveluista. Lisäksi on koulutettu perhehoitajia, sijaishuollon yksiköitä ja kokemusasiantuntijoita.
Levittämistä ja juurruttamista on toteutettu perus- ja täydennyskouluttamalla henkilöstöä sekä tukemalla systeemisellä työotteella toimivien tiimien työskentelyä eri tavoin. Alueella on koulutettu johtoa systeemisen viitekehyksen periaatteisiin ja lisäksi on tuotettu itse-opiskelumateriaalia tiimeille omatoimista kehittämistä varten ja osallistuttu kansalliseen kehittämiseen toimintamallin vakiinnuttamisesta sosiaalityön toimintatavaksi ja laadittu mallia koskevia yhteneviä käytäntösuosituksia.
Systeemisen toimintamallin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalityön johtaja. Ryhmän jäsenet edustavat sosiaalityön eri ammattiryhmiä. Ohjausryhmä tapaa kerran kuukaudessa.
Tavoiteltuna muutoksena on pyrkiä systeemisen toimintamallin koordinoinnin ja kouluttamisen avulla vakiinnuttamaan malli hyvinvointialueen rakenteisiin ja sitä kautta parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta asiakasnäkökulmaa korostaen.
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttamisen etenemistä hyvinvointialueelle arvioidaan kuukausittain. Systeemisen toimintamallin koordinaatio on vakiinnutettu Varhalle, kyllä/ei?
Hankekoordinaattorit tekevät yhteistyötä esihenkilöiden kanssa ja kouluttavat henkilöstöä sekä sparraavat systeemisiä tiimejä juurruttaakseen ja vakiinnuttaakseen systeemistä toimintamallia osaksi hyvinvointialueen rakennetta.
Kuva
Systeemiseen toimintamallin juurruttamista tukee kokemusasiantuntijan osallistuminen kehittämiseen.