Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Taideprojekti nuoren hyvinvoinnin tukena

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pajatyöskentelyssä toteutetaan taideprojekteja, jotka antavat haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille onnistumisen kokemuksia ja kannustavat nuoria projektin toteutukseen taidealan ammattilaisen ohjauksessa.

Toimintaympäristö

Taideprojekteja voidaan toteuttaa esimerkiksi nuorisotalon tiloissa. Festivaali-, teatteri- ja musiikkiprojekteissa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden tarjoamia toimitiloja, kuten kirjastoa ja kulttuuriareenoita. Projekteissa tehdään vierailuja nuorten hyvinvointia tukeviin palveluihin kuten uimahalliin, urheilutaloon, kansalaisopistoon, kulttuuripalveluihin, oppilaitoksiin sekä eri yhdistyksiin. Pajalla käy eri yhteistyökumppaneita luennoimassa nuorille ajankohtaisista aiheista, ja eri alojen ammattilaisiin päästään tutustumaan tutustumiskäynneillä.

Nuoret voivat olla toiminnassa mukana pajan omalla sopimuksella tai osana kuntouttavaa työtoimintaa. Tolkkupajalla noudatetaan kuntouttavan työtoiminnan sääntöjä ja periaatteita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat heikossa asemassa, ilman koulutus- tai työpaikkaa olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Nuoret voivat osallistua toimintaan kuntouttavana työtoimintana, sairaslomalta, koulun väliaikaisen keskeytyksen aikana tai eläkkeeltä. 

Tolkkupaja-hankkeen toiminnasta hyötyvät erityisesti nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskelu- tai työelämään tai heidän opiskelunsa on keskeytynyt sairasloman tai muun syyn vuoksi.

Toiminnan kohderyhmänä ovat myös heikossa asemassa olevien nuorten kanssa työskentelevät yhteistyötahot kuten monialainen työllisyyspalvelu, työllisyyspalvelut, etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö, päihdepalvelut, terveyspalvelut, eri oppilaitokset, yhdistykset sekä hankkeet. Kohderyhmään kuuluvat myös paikalliset taiteenalan ammattilaiset, yhdistykset sekä organisaatiot.

Ratkaisun perusidea

Taidelähtöiset projektit vahvistavat toiminnallisena välineenä nuorten elämänhallintataitoja sekä hyvinvointia kohti opiskelua ja työelämää. Projekteja voivat olla esimerkiksi kokeileva kuvataide, luontoliikunta ja -seikkailu tai festivaaliprojekti. Voidaan myös toteuttaa projekti, joka koostuu eri taiteenlajeihin tutustumisesta. Nuoret saavat osallistua projektien suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä taiteenalan ammattilaisen kanssa. Projektia ohjaa taiteenalan ammattilaisen lisäksi pajan työntekijä, joka toimii nuorten yksilövalmentajana.

Taidelähtöiset projektit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toiminnassa kehitetään vuorovaikutustaitoja sekä omien vahvuuksien tunnistamista. Projektit tähtäävät aina tuotokseen, joka esitetään esimerkiksi näytöksenä osana ympäristötaidetta tai taidenäyttelyä. Näytös voidaan esittää myös päiväkodissa, vanhainkodissa tai festivaaleilla. Projektit tuottavat hyvää mieltä projektiin osallistuville nuorille ja näytösten yleisölle.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tolkkupajan projektit ovat kolme kuukautta kestäviä kokonaisuuksia. Nuoret osallistuvat projektitoimintaan omien voimavarojensa mukaan kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Jokaiselle nuorelle pyritään löytämään hänelle sopivat työtehtävät. Projektien teemoja ovat musiikki ja teatteri, kuvataide ja valokuvaus sekä festivaaleilla tehtävä aluetaide ja rakennustaide.

Työntekijät toimivat työparina, jossa taidealan ammattilainen vastaa ryhmän toimintojen sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Yksilövalmentaja, sosiaalialan ammattilainen tai yhteisöpedagogi vastaa nuorten yksilövalmennusprosessista, muun toiminnan suunnittelusta sekä arjenhallintataitojen vahvistamisesta.

PROJEKTIEN KULKU

Jokainen nuori saa henkilökohtaista yksilövalmennusta. Nuorten yksilötapaamisia on vähintään kerran kuukaudessa, mutta tarvittaessa useammin. Pajan työntekijät ovat nuorten käytettävissä päivittäin. Valmentajan kanssa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet.  Samalla suunnitellaan nuoren tulevaisuutta projektijakson päättymisen jälkeen ja tarvittavia tukipalveluita jo pajan aikana.  Nuori voi ohjautua esimerkiksi jatkamaan opintojaan, uuteen oppilaitokseen, työkokeiluun, työelämään tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Esimerkiksi koulunsa väliaikaisesti keskeyttäneet nuoret voivat tehdä kolmen kuukauden projektin aikana rästiin jääneitä koulutehtäviään kerran viikossa, mikä tukee kouluun palaamista projektijakson jälkeen. Yhteistyö koulun ja muiden palveluverkostoon kuuluvien kanssa on tiivistä ja nuoria tukevia uusia palveluita kartoitetaan koko projektin ajan. 

TYÖNÄYTÖT

Projektien huipennusta, työnäytöstä suunnitellaan yhdessä nuorten ja taiteenalan ammattilaisen kanssa. Työnäytöksessä projektin tuotos viedään pajalta ulos tuottamaan hyvää mieltä ja osallistamaan myös muita. Jokainen nuori suunnittelee ja toteuttaa projektissa omilla voimavaroillaan olevan työpanoksensa. Työnäytös voi olla esimerkiksi nuorten taidenäyttely, teatteri- tai musiikkiesitys tai festivaalille tehty yhteistaideteos.

Tolkkupajan nuoret voivat olla peräkkäin maksimissaan kahdessa eri projektissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

TOIMINTAAN OHJAUTUMINEN

Nuoret ohjautuvat toimintaan monialaisesta työllisyyspalvelusta, kuten Ohjaamo-palvelusta tai Tolkkupajan tapauksessa Seinäjoella aikuisten AIMO-palvelusta, etsivästä nuorisotyöstä, oppilaitoksista, työllisyyspalveluista, hankkeista, järjestöistä ja muista organisaatioista.

Nuoria ohjautuu mukaan myös avoimen toiminnan kautta. Avoin Tolkku on Tolkkupajalla kerran viikossa järjestettävää matalan kynnyksen pajatoimintaa. Toimintaan voi osallistua tunniksi tai koko päiväksi. Avoin Tolkku toimii ikään kuin kurkistusaukkona Tolkkupajan projekteihin.

Nuori saapuu pajaan aina tutustumiskäynnin kautta lähettävän yhteistyötahon saattelemana. Tämä auttaa nuorta päätöksenteossa sitoutumaan ja kiinnittymään toimintaan. Nuoret hakevat projekteihin projektihaun kautta, jossa jokainen nuori haastatellaan ennen projektin alkamista. Näin saadaan kartoitettua nuorten voimavarat ja sitoutuminen projektiin.

TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TOLKKUPAJASSA

Projekteja käynnistetään kaksi rinnakkain, jotta osallistujat voivat valita mieleisensä. Yhdessä projektiryhmässä on noin 8 nuorta. Projektit on suunniteltu niin, että kuka tahansa taiteenalasta kiinnostunut nuori voi osallistua projektiin omia voimavarojaan hyödyntäen. Aiempaa taiteenalan kokemusta ei tarvitse olla.

TOLKKUPAJAN HYVINVOINTIA TUKEVAT TOIMINNOT

Jokaisessa Tolkkupajan taidelähtöisessä projektissa tuetaan nuorten hyvinvointia muutenkin. Projekteissa liikutaan, kokataan, tehdään erilaisia vierailukäyntejä nuoria tukeviin palveluihin tai oppilaitoksiin ja vahvistetaan arjenhallintataitoja ryhmävalmennuksien avulla.

Nuoret saavat käyttöönsä SYTY-kortin (Sytykortti.fi). Kortilla nuori saa veloituksetta käyttöönsä kaupungin määrittelemiä liikunta- ja kulttuuripalveluita vuoden ajaksi. Tavoitteena on, että nuori löytäisi mielekästä tekemistä vapaa-aikaansa pajajakson jälkeen.

Nuoret saavat joka päivä lämpimän aterian, mikä tukee nuorten kuntoutumista ja hyvinvointia. Ruokailu voidaan integroida pajaan esimerkiksi palkkatukityön avulla tai ostopalveluna. Nuoret osallistuvat ruoan laittoon.

Kun nuoret osallistuvat toimintaan kuntouttavan työtoiminnan statuksella, he saavat 9 euron toimintarahan päivässä. Poikkeusolojen aikana, kun kuntouttavaa työtoimintaa ei voitu järjestää minimivaatimuksen (3kk) mukaisesti, sosiaalityö mahdollisti toimintarahan suuruisen summan jatkumisen. 

TOIMINNAN KUSTANNUKSISTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ

Toiminnan kustannuksia laskiessa on otettava huomioon pajatoiminnan ohjaaja, taidealan ammattilainen, työskentelytilat ja välineet. Kustannuksia voidaan minimoida hyödyntämällä olemassa olevia tiloja ja pajan omia ohjaajia. Taidealan ammattilasilta toiminta edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä rohkaista ja motivoida nuoria yhteiseen projektiin. Välinekustannukset riippuvat toteutettavista projekteista. Oheistoimintaan on hyvä varata resursseja. Esimerkiksi yhteinen ruokailu tukee nuorten kiinnittymistä ja osallistumista projektiin.

Taiteenalan ammattilaisten kanssa käydään aloituspalaveri ennen projektia. Paja tekee tarvikehankinnat.  Tarvittavat materiaalihankinnat tehdään jo ennen projektien käynnistymistä ja taiteenalan ammattilaiset perehdytetään toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin.

Pajalla työllistetään paikallisia taiteenalan freelancereita ja yhdistyksiä. Tolkkupaja-hanke noudattaa hankinnoissaan julkisista hankinnoista ja käyttösopimuksista annettua lakia (1397/2016) ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999.) Hankinnoista julkaistaan hankintailmoitus Tolkkupajan nettisivuilla. Hankinta tehdään avoimella menettelyllä, jotta kaikki halukkaat toimijat voivat osallistua palvelun tarjoamiseen. Tarjouspyynnöt arvioidaan seuraavilla kriteereillä: 1. osaaminen ja työn laatu (työnäytteet, ohjaus- ja sosiaaliset taidot sekä nuorten kanssa työskentely), 2. palvelun laatu (referenssit), 3. hinta.

Pajatoiminta tulee integroida olemassa olevaan muuhun toimintaympäristöön ja sitoa verkostoivalla otteella mm. sivistys- ja sote-palvelujen yhdyspinnoille. Tähän tulee varata työntekijöiden työaikaa.

KYKYVIISARI OSALLISTAVANA ARVIOINTIVÄLINEENÄ, SOVARI JA MUU ARVIOINTI

Yksilövalmennusta voidaan tehdä Kykyviisarin pohjalta. Jokainen nuori täyttää pajalle saapuessaan Kykyviisarin, työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän, jota käytetään nuoren valmennusta ja tavoitteita suunniteltaessa. Linkki kyselyyn lähetetään jokaiselle nuorelle WhatsApp-viestillä. Nuoret täyttävät lomakkeen joko itsenäisesti kotona tai päivän aikana pajalla. Projektin päättyessä Kykyviisari täytetään uudelleen, jolloin saadaan verrattua nuoren hyvinvointia tukevia eri osa-alueita. Samalla saadaan konkreettisia esimerkkejä pajajakson aikana tapahtuvista muutoksista. Tämä auttaa nuoren tulevaisuuden suunnitelmien hahmottamisessa ja tukemisessa. Jokaisen nuoren kanssa käydään loppukeskustelu yhdessä lähettävän tahon kanssa. Keskustelun pohjana käytetään Kykyviisarista saatavaa tietoa.

Tolkkupaja kuuluu valtakunnalliseen työpajayhdistykseen ja jokainen nuori täyttää Sovarin, eli sosiaalisen vahvistumisen mittarin, projektin päättyessä. Lue lisää Sosiaalisen vahvistamisen mittarista (intory.fi)

Toiminnasta tehdään myös ulkoinen arviointi ennakoivan vaikuttavuusmallin avulla monipuolisin analyysimenetelmin.

OPINNOLLISTAMINEN JA TEMPAUKSET

Tolkkupajan toiminta on opinnollistettu. Opinnollistamisprosessi on ollut käynnissä Seinäjoen ammattikoulu, Sedun, kanssa vuoden 2020 ajan.

Projekteissa tehdään lisäksi tempauksia, joilla haastetaan osallistujat ideoimaan ja toteuttamaan pienillä teoilla hyvää mieltä myös muille. Tempauksia voivat olla joulukoristeet yhteistyökumppaneille tai pääsiäistervehdykset vanhainkodin asukkaille.

ESIMERKKI PROJEKTISTA

Tolkkupajan Provinssi-projekti on kolmen kuukauden kokonaisuus. Provinssi-projektia on noin kolme päivää viikossa. Muina päivinä liikutaan, kokataan, tehdään vierailu- ja tutustumiskäyntejä, koulutehtäviä ja erilaisia arjentaitoja vahvistavia ryhmäharjoitteita.

Provinssissa on kaksi eri projektiryhmää: Provinssi Taide ja Provinssi Raksa. Provinssi Taide valmistaa Provinssi-festivaalialueelle yhden tai kaksi omaa aluetaideteosta ja auttaa Provinssia muun visuaalisen ilmeen luomisessa. Provinssi Raksa tekee innovatiivisia kylttejä, nikkaroi ja auttaa kunnostustöissä. Molempia ryhmiä ohjaa taiteenalan ammattilainen ja Tolkkupajan oma työntekijä, joka vastaa yksilövalmennuksesta. Ryhmät kokoontuvat Tolkkupajan omissa toimitiloissa ja Provinssin varastohallilla Rytmikorjaamo-kulttuuriareenalla. Lähempänä festivaalia toiminta siirtyy kokonaan festivaalialueelle.

Nuoret suunnittelevat alusta saakka Provinssin yhteyshenkilön avustuksella omat taideteoksensa ja vastaavat niiden toteutuksesta ja teoksen siirtämisestä festivaalialueelle. Lisäksi nuoret auttavat festivaalin tekemisessä, kunnostamisessa ja ripustamisessa. Festivaalipäivänä nuoret vastaanottavat festivaalikansan oman teoksensa äärellä, joka voi olla yleisöä osallistava taideteos tai visuaalista ilmettä korostava teos.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: TOLKKUPAJA VAHVISTAA OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toimintaan osallistujat voivat kokeilla erilaisia rooleja: nuoret pääsevät kokeilemaan tehtäviä taiteenalan ammattilaisen kanssa oman kiinnostuksensa mukaan. Nuoret saavat kokemuksen projektin suunnittelusta ja toteutuksesta alusta loppuun. (1)

Pajalla nuori löytää uusia puolia itsestään, tunnistaa ja vahvistaa omia voimavarojaan ja tuo ne näkyväksi myös muille. Pajalla tehdään projektin sisältöjä yksin ja yhdessä, mikä vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Toimintaan osallistujat pääsevät toteuttamaan itseään eri tavoin luovasti projektien aikana. (1, 2)

Pajan ohjaajat ja taidealan ammattilaiset eivät tunne nuoria tai heidän taustojaan etukäteen, mikä mahdollistaa projektien kehittämiseen keskittymisen tasavertaisemmin. (1)

Osallistujat haastetaan toteuttamaan projekti pajan ulkopuolella, jolloin oman osaaminen tulee laajemmin näkyviin, projektista saa palautetta ja pääsee uudenlaiseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. (2, 3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.