Taksistartti: Fyysisen aktiivisuuden nostamista ja istumisen vähentämistä ammattiautoilojoiden parissa

Taksistartissa tavoitellaan istumisen vähentämistä ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä pohjoiskarjalaisten taksin- ja bussinkuljettajien parissa. Hankkeessa hyödynnetään terveysteknologiaa, kuten aktiivisuusrannekkeita, sekä yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmää.

Oivalla ja ymmärrä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys:
Taksinkuljettajien kohderyhmässä kuljettajat tulivat kaikkialta maakunnasta ja olivat usean eri yrityksen työntekijöitä tai omistajayrittäjiä. Suuri osa kuljettajista oli miehiä ja suurella osalla vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli vähäinen. Bussinkuljettajien bussistartissa kuljettajat olivat saman yrityksen palkkalistoilla ja useimmat vierailevat säännöllisesti yrityksen toimitiloissa Joensuussa. Myös bussinkuljettajissa ryhmä oli taksinkuljettajien tapaan miesvaltainen. Molemmille ryhmille oli yhteistä työhön ja sen taukoihin liittyvä runsas istuminen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Taksistartti-hankkeen keskiössä on istumisen vähentäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen työssään paljon istuvien ammattiautoilijoiden parissa. Liialla istumisella ja pitkillä istumisjaksoilla on yhteys mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, diabeteksen, sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien syntyyn. Toimintamallissa hyödynnettiin yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmää. Vaihtokaupan välineenä toimivat Polarin aktiivisuusrannekkeet, joiden avulla hankkeeseen houkuteltiin ja sitoutettiin taksin- ja bussinkuljettajia koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Oletuksena oli, että kohderyhmä ei ole vastaanottavaista perinteiselle terveysvalistukselle, joten teknologia olisi hyvä keino lähestyä terveyden edistämisen teemoja.

Hankkeessa tavoiteltiin käyttäytymisen muutosta ja pitkäaikaista positiivista vaikutusta kohderyhmän terveyteen. Tämä tapahtui monipuolisten menetelmien avulla: muokkaamalla toimintaympäristöä, mm. taukotiloja istumisen vähentämiseksi, kannustamalla liikuntaharrastukseen lajikokeiluiden avulla ja motivoimalla elämäntapamuutokseen terveyskuntomittausten kautta. Käytettävä yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmä vaatii hyvää asiakasymmärrystä ja tietoa toimintaympäristöstä. Sitä rakennettiin hankkeen edetessä havainnoimalla, haastattelemalla, seuraamalla aktiivisuusrannekkeiden dataa ja esimerkiksi kyselyiden avulla.

Taksin- ja bussinkuljettajat kohtaisivat työssään paljon ihmisiä, joiden kanssa voisivat nostaa esille istumisen vähentämisen teemoja. Näin tieto istumisen haitallisista vaikutuksista leviäisi myös muun väestön pariin. Tätä puheeksitulon määrää mitattaisiin kuljettajille tehtävällä kyselyllä.

Kuljettajien aktiivisuutta tarkkailtiin kolmen mittausjakson aikana vuoden ajanjaksolla. Tulostavoitteena oli pitkien istumisten vähentäminen ja 20 prosentin aktiivisuuden nousu 80 prosentilla kohderyhmästä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on suunniteltu toimimaan erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä ja toimintatavat ovat sovellettavissa myös liikkuvaa työtä tekeville. Terveysteknologian tuonti mukaan yhtälöön kiinnostaa niitäkin, jotka eivät ole helposti tavoitettavissa perinteisen terveyden edistämisen toiminnan keinoin. Toimivuus edellyttää kohderyhmän jäsenten säännöllistä kontaktointia - mielellään henkilökohtaisesti - jotta mielenkiinto pysyy yllä.

Yhteiskunnallisen markkinoinnin aito hyödyntäminen vaatii perehtymistä markkinoinnin keinoihin ja yhteiskunnallisen markkinoinnin teoriaan. Perinteinen terveyden edistämisen työ saattaa saada uutta virtaa yllättävistä oivalluksista, jotka muuttavat kohderyhmän käyttäytymistä hyvään suuntaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Taksinkuljettajien kohderyhmässä 69 prosentilla kuljettajista rannekkeen avulla mitattu fyysinen aktiivisuus nousi seurantavuoden aikana. 33 prosentilla kuljettajista istumisen tauottaminen on lisääntynyt. Yli 75 prosenttia loppukyselyyn vastanneista oli melko- tai erittäin paljon sitä mieltä, että hankkeessa saavutetut positiiviset muutokset esim. fyysisessä aktiivisuudessa ovat pysyviä.

Bussinkuljettajien kohdejoukossa päivittäinen istumisen määrä väheni keskimäärin lähes tunnin verran. Istumisen tauottaminen ei sen sijaan juurikaan lisääntynyt. 56 prosentilla seurannoissa mukana olleista fyysinen aktiivisuus nousi vuoden seurannan aikana.