| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja kuuluu pinta-alaltaan suurimpiin hyvinvointialueisiin. Se vastaa noin 416 000 pohjoispohjalaisen hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Painopisteenä on ennaltaehkäisevien ja peruspalvelujen vahvistaminen. Pohteella työskentelee lähes 18 000 ammattilaista.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen lapsirikkainta aluetta. Vuonna 2021 alueella asui 90 230 alle 18-vuotiasta, mikä vastasi 21,2 % maakunnan väestöstä (Sotkanet, 2021). Pohjois-Pohjanmaalla on myös eniten lapsiperheitä ja korkein keskimääräinen lapsiluku 2,07. Muualla maassa keskimääräinen lapsiluku perheissä oli 1,80 (Tilastokeskus, 2023).

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt, ja perheiden tilanteet ovat entistä haastavampia. Samalla perheiden palvelutarpeet ovat kasvaneet, mutta palveluihin pääsy on vaikeutunut. Verkkopalvelun tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita, edistää omahoitoa ja siihen sitoutumista sekä tukea sähköisen asioinnin kehittämistä osana Pohteen digitaalisia palveluita.

RRP2-hankkeen avulla kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Hankkeen pääpaino on peruspalveluiden kehittämisessä.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittareita

Sivuston kävijämäärät
Videoiden katselumäärät
Käyttäjäkyselyt ammattilaisille, nuorille ja perheille

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Normaali.fi sivulta löytyvien videoiden avulla nuori voi ymmärtää, että hän ei ole yksin omien ajatustensa kanssa ja monet nuoret ajattelevat samalla tavalla.

Nuorille teemoina on esimerkiksi

murrosikä ja nuoren kehitys
mielenterveyden teemat
päihteet
seurustelu
opiskelu.

Enjaksa.fi sivun videoista vanhemmat saavat vinkkejä lapsen ja nuoren kanssa toimimiseen sekä tukea vanhemmuuteen.

Vanhemmille suunnattuja videoaiheita on esimerkiksi

parisuhde
arjessa jaksaminen
vanhemmuus.

Ammattilaiset, jotka työskentelevät nuorten ja perheiden kanssa, voivat hyödyntää palvelua

keskustelun herättämiseen
kotitehtävänä tapaamisten välillä
toistuvissa prosesseissa, kuten saman sisältöisissä ohjaustilanteissa.

Asiakasymmärrystä ja kokemuksia palvelun käytöstä on kerätty nuorille suunnatuissa esittelytilaisuuksissa. Tapahtumissa on ollut kyselyitä, joiden kautta nuoret ovat saaneet antaa palautetta videoista ja verkkosivustosta. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös pilotoimalla palvelua opiskeluterveydenhuollossa sekä hyödyntämällä ammattilaiskyselyä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pohteella on otettu käyttöön nuorille ja lapsiperheiden vanhemmille tarkoitetut verkkopalvelut. Normaali.fi sivustolta nuoret saavat apua huoliin ja Enjaksa.fi sivustolta lapsiperheiden vanhemmat apua perhe-elämään.

Palvelu on kaikille avoin ja ilmainen. Se ei vaadi kirjautumista ja on käytettävissä 24/7. Palvelusta löytyy videoita yli 600 eri elämäntilanteisiin, jotka koskettavat nuoria ja vanhempia. Videoissa esiintyy eri alojen ammattilaisia sekä nuoria, jotka kertovat omista kokemuksistaan. 

Palvelu soveltuu hyödynnettäväksi ennaltaehkäisevissä palveluissa, perustasolla sekä erikoissairaanhoidossa. Myös alueen järjestöt ja seurakunnat voivat hyödyntää palvelua omassa toiminnassaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelun käyttöönotossa huomioitavia asioita on

integrointi muihin alueellisiin digipalveluihin
ammattilaisten ja heidän työn prosessien tunnistaminen
- tunnistetaan asiakastilanteet, joissa palvelun videoita voi hyödyntää
markkinoinnin merkitys kaikille kohderyhmille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tarina-auttamisen palvelun käyttöönotossa on keskeistä tunnistaa ja tavoittaa ne ammattilaiset, jotka työskentelevät nuorten ja perheiden parissa. Palvelun tulisi juurtua osaksi ammattilaisten työkaluja, jolloin videoiden hyödyntäminen asiakasohjauksessa on sujuvaa. Markkinoinnin tulee olla monikanavaista, jotta eri kohderyhmät saadaan tehokkaasti tavoitettua. Integrointi alueellisiin digipalveluihin parantaa palveluun ohjautumista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palvelun käyttöönotto ja markkinointi kohderyhmille

Palvelun käyttöönotossa on keskitytty tunnistamaan ammattilaiset, jotka työskentelevät nuorten ja perheiden kanssa. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa palvelu osaksi ammattilaisten työvälineitä, jotta palvelu tavoittaisi asiakkaat myös ammattilaisten kautta. Ammattilaisia on tiedotettu palvelusta monikanavaisesti: yleisissä ja yksiköille kohdennetuissa tiedotustilaisuuksissa, Pohteen intrassa, sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse. Ammattilaisille on jaettu flyereitä ja julisteita alueellisesti. Markkinointimateriaalit on koetty hyödylliseksi.

Palvelua pilotoitiin neuvolan ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten kanssa ajalla 1.9.–31.12.2024. Mukana piloitoimassa oli myös RRP2-hankkeessa kehitettävä Walk-in-toimintamalli eli 9. luokkalaisten mielen hyvinvoinnin tarkastukset. Pilotoinnin tavoitteena oli selvittää tarkemmin, millaisissa työprosesseissa ammattilaiset voivat hyödyntää videoita. Ammattilaisten työpajoissa tunnistettiin keskeisiä asiakastilanteita, joissa videoiden käyttö tukee työtä parhaiten. Pilotoinnin tuloksena on, että palvelu juurtuu paremmin osaksi toimintaa, kun toistuvat prosessit sekä työhön parhaiten soveltuvat videot on tunnistettu.

Nuorille ja perheille markkinointia on tehty etenkin sosiaalisen median kautta, erilaisissa koulun tapahtumissa, messuilla, koulujen Wilma-järjestelmän ja infotelevisioiden sekä ammattilaisten avulla. Markkinoinnissa on hyödynnetty tunnetuimpia sosiaalisen median kanavia, jotka tavoittavat kattavasti nuoria ja vanhempia. Palvelun tunnettuus kasvaa parhaiten, kun markkinointi on jatkuvaa ja monikanavaista.

Palvelun kytkeminen alueellisiin digipalveluihin

Tarina-auttamisen palvelu on liitetty osaksi Pohteen alueellisia digipalveluja, mikä on parantanut sen löydettävyyttä ja helpottanut asiakkaiden ohjautumista palvelun pariin. Palvelu on kytketty Pohteen verkkosivuihin, Reittis-hyvinvointisivustoon, Pohteen mielenterveyschattiin, Terveyskylän digipolkuihin sekä Omaoloon. Pohteen verkkosivuille ja Reittis-hyvinvointisivustolle on lisätty esimerkiksi linkkejä ja videoita, joiden kautta käyttäjät ohjautuvat normaali.fi- ja enjaksa.fi-sivustoille.

Palvelun käytön tulokset

Palvelun kävijämäärät ovat olleet merkittäviä heinäkuusta 2024 huhtikuuhun 2025. Yli 56 000 avunhakijaa on löytänyt videoiden pariin Pohteen alueella. Sivustojen avoimen palautekanavan kautta tulleen palautteen mukaan yli 70% kävijöistä kokee saaneensa apua videoista. Esittelytilaisuuksissa ja ammattilaiskyselyn kautta kerätty palaute nuorilta ja vanhemmilta on ollut hyvää. Huoltajat ovat antaneet myönteistä palautetta videoiden selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Nuorten kohdalla lyhyet videot on koettu toimiviksi – videot jaksaa katsoa loppuun, ja niiden kautta nuoret ovat saaneet lisätietoa sekä oppineet tunnistamaan tilannettaan entistä paremmin.

Palvelu on käytössä hankerahoituksella vuoden 2025 loppuun saakka. Loppuraportin tulokset täydennetään myöhemmin.

Tarina-auttamisen palvelu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)