| Innokylä

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Maantieteellisesti laajalla alueella mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt ovat olleet keskenään hyvin erilaisia kooltaan ja myös toimintakulttuureiltaan. Hoitoonpääsy on osittain ollut pahoin ruuhkautunut. Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu on näkynyt myös Lapissa. Toimia tilanteen korjaamiseksi on linjattu Mielenterveysstrategiassa 2020-2030, jossa yhtenä painopistealueena ovat tarpeenmukaiset (asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat, vaikuttavat ja yhdenvertaiset) palvelut. Laphan palveluita on lähdetty kehittämään mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla, hanketyöntekijöiden työpanoksella ja yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa. Keskeinen osa kehittämistä on ollut palveluiden uudelleen jäsennys porrasteiseksi hoitomalliksi. Terapianavigaattori ja sitä hyödyntävä ensijäsennys on otettu käyttöön, jotta hoidon tarpeen arviosta ja ohjautumisesta sopivaan ja oikeantasoiseen hoitoon saataisiin sujuvampaa ja tasalaatuista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Maantieteellisesti laajalla Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt ovat keskenään hyvin erilaisia kooltaan ja myös pitkäaikaisilta toimintakulttuureiltaan. Hoitoonpääsy on osittain ollut pahoin ruuhkautunut. Hyvinvointialueella on tunnistettu tarve yhdenvertaiseen hoitoonpääsyyn, tasalaatuisiin hoidon tarpeen arviointikäytäntöihin ja vaikuttaviin hoitomenetelmiin. Osana Lapin Tulevaisuuden sotekeskus-hanketta aloitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa 2022. Tämä yhteistyö on jatkunut Vasa2-hankkeessa 2023-25.

Terapianavigaattori ja sitä hyödyntävä ensijäsennys on Lapin hyvinvointialueella ensi vaiheessa otettu käyttöön nimenomaan mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Käyttöönottoa pilotointiin Rovaniemellä perustason mielenterveyspalveluita tarjoavassa Mielitiimissä loppuvuodesta -23 alkaen. Kokemukset tästä olivat positiivisia. Terapianavigaattori ja ensijäsennys otettiin käyttöön mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella 1.4.2024.

Tavoiteltu muutos

Muutoksella tavoiteltiin yhtenäisempiä ja laadukkaita mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoidon tarpeen arviointimenetelmiä sekä oikea-aikaista ohjautumista tarpeenmukaiseen hoitoon.

Muutoksen mittaaminen

Terapianavigaattorin täyttöastetta on seurattu HUS:n/Terapiat etulinjaan -hankkeen tuottaman kuukausittaisen raportin kautta. Raportin perusteella on arvioitu uusintakoulutusten tarvetta. Täyttömäärät ovat kokonaisuudessaan kasvaneet navin käyttöönotosta alkaen. Kevään 2025 aikana täyttömäärät hyvinvointialueen palveluissa olivat n. 200 täyttöä kuukaudessa. Väestömäärään suhteutettuna navia täytetään Lapissa edelleen vähemmän kuin monilla muilla alueilla, joskaan aivan häntäpäässä ei olla (täyttömäärissä Lappi on kesäkuussa 2025 sijalla 16 22 alueen joukossa).

Toteutussuunnitelma

Yhdessä perustason mielenterveysyksikössä toteutetun pilotin jälkeen terapianavigaattori otettiin kaikissa Laphan mt-yksiköissä käyttöön 1.4.2024. Ennen käyttöönottoa terapiakoordinaattori veti aiheesta Teams-välitteisen koulutuksen, joka oli jälkeenpäin katsottavissa intran kautta. Kaikille työntekijöille avattiin Terapiat etulinjaan -hankkeen tuottama, terapianavigaattoriin ja ensijäsennykseen perehdyttävä verkkokoulutussisältö. Loppusyksystä 2024 järjestettiin Teams-välitteinen uusintakoulutus uusille työntekijöille sekä niille, jotka eivät olleet asiaan vielä ehtineet perehtyä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ilmaista ja anonyymisti täytettävää terapianavigaattoria voivat hyödyntää kaikki yli 18-vuotiaaat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet kartoittamaan psyykkistä hyvinvointiaan. Toimintamallin varsinaisena asiakaskohderyhmänä ovat mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin apua hakevat aikuiset. Ammattilaiskohderyhmän muodostavat mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekevät perusterveydenhuollon ammattilaiset, joiden työnkuvaan kuuluu ensikäyntejä asiakkaiden kanssa.

Ammattilaisten kokemuksia terapianavigaattorista kartoitettiin pian käyttöönoton jälkeen toukokuussa 2024. Keväällä 2025 toteutettiin palautekysely terapianavigaattorin täyttäneille asiakkaille.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Terapianavigaattori otetaan osaksi mielenterveys- ja päihdeoireisen asiakkaan hoitoon ohjautumisen prosessia koko Lapin hyvinvointialueella. Terapianavigaattori on helppokäyttöinen sähköinen työkalu, joka kartoittaa asiakkaan oireilua, toimintakykyä, hoitomieltymyksiä ja aiempaa hoitoa. Se nopeuttaa ja yhtenäistää hoidon tarpeen arviota ja sopivan hoitomuodon valintaa ei-kiireellisissä tilanteissa. Se tekee hoitomuodon valinnasta aiempaa systemaattisempaa, ja resurssit saadaan jaettua aiempaa järkevämmällä tavalla.

Kun asiakas on yhteydessä hoidontarpeen arvioon ja kun hoitaja arvioi, että asiakkaalla on mielenterveys- ja päihdeoireita, jotka eivät vaadi päivystyksellisiä toimia, asiakas ohjataan täyttämään terapianavigaattori. Ensimmäisellä käynnillä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ammattilainen ja potilas keskustelevat potilaan tilanteesta ja oireilusta terapianavigaattorin tuottaman koosteraportin pohjalta ja sitä täydentäen (=ensijäsennys). Terapianavigaattorin täyttäminen ei kuitenkaan ole edellytys hoidon alkamiselle. Ensijäsennyksen pohjalta asiakas ohjautuu hänelle sopivalle hoitoportaalle tai palveluihin.

Lapin hyvinvointialueella terapianavigaattorin tuottama raportti toimii siis nimenomaan hoidollisen ensijäsennyksen tukena. Alustava, karkea hoidon tarpeen arviointi on tehty jo aiemmin. Tarkoituksena on hyödyntää terapianavin tuottamaa dataa keskustelevasti, tukena sille, että asiakkaan kanssa voidaan yhdessä päätyä häntä parhaiten palvelevaan tuki- tai hoitomuotoon.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työntekijöitä on ensi vaiheessa informoitu toimintamallista henkilökuntaryhmissä ja henkilöstöinfoissa. Toimintamallin käyttöönottamiseksi ja juurruttamiseksi ammattilaisia on koulutettu terapiakoordinaattorin työpanoksella. Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista, että opastus asiaan kuuluisi uusien työntekijöiden perehdytykseen ja verkkokoulutusalusta avattaisiin automaattisesti jokaiselle uudelle työntekijälle. Esihenkilöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjaaminen terapianavigaattorin täyttöön ja laadukkaan ensijäsennyksen teko juurtuu osaksi eri yksiköiden toimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Terapianavigaattorin käyttöönotossa on huomioitava ammattilaisten säännöllinen ja toistuva koulutus sekä esihenkilöiden rooli. Alusta alkaen sekä ammattilaisten että asiakkaiden mahdolliset huolet ja varaukset, jotka liittyvät digitaalisten välineiden käyttöönottoon, on syytä kuulla ja ottaa vakavasti. Sekä skeptisesti suhtautuville että innostuville ammattilaisille on tärkeää painottaa, että digitaalisia välineitä ei ole tarkoitettu korvaamaan yksilöllistä, kuuntelevaa vuorovaikutusta, vaan tukemaan ja sujuvoittamaan hoitopolusta neuvottelemisen prosessia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen hyödyntämisestä toteutettiin kysely työntekijöille pian niiden käyttöönoton jälkeen toukokuussa -24. Vastausprosentti jäi hyvin matalaksi (n=13), joten luotettavia johtopäätöksiä kyselystä ei pystytty vetämään. Näytti kuitenkin siltä, että ne, joilla oli ehtinyt kertyä enemmän kokemusta terapianavigaattorin hyödyntämisestä, kokivat sen hyödylliseksi. He kokivat sen antaneen hyvän kuvan asiakkaan tilanteesta, ja kokonaisarvio oli positiivinen. Jotkut vastaajista sen sijaan arvioivat terapianavigaattoria hyvinkin negatiivisesti.

Keväällä -25 toteutettiin palautekysely terapianavigaattorin täyttäneille asiakkaille. Tässäkin kyselyssä saatiin vain vähän vastauksia (n=23), vaikka navin täyttäjiä on hyvinvointialueella kuukausittain n. 200, joten johtopäätöksiä voi tässäkin vetää vain varauksella. Moni asiakas (n. 60%) koki navin hyödyllisenä oman tilanteen hahmottamisessa ja keskustelun pohjana. Monessa avoimessa palautteessa kuitenkin korostettiin, että digitaalinen väline ei voi korvata aidosti kuuntelevaa ja kohtaavaa ammattilaista. Joissakin tapauksissa navigaattori nähtiin jopa haittaavana, kun sen täyttäminen ja läpikäynti varjosti itse kohtaamista. Kehitysehdotuksena nousi esiin panostaminen ammattilaisten koulutukseen ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.

Koulutustilastoista selviää, että merkittävä osa mieri-yksiköiden työntekijöistä ei kevääseen -25 mennessä ollut suorittanut koulutusta verkkoalustalla. Tämä ei toki välttämättä tarkoita, etteivät he osaa hyödyntää terapianavigaattoria tai tehdä ensijäsennystä. Kattava perehdytys asiaan ei kuitenkaan tämän tiedon valossa ole onnistunut.

Vaikka Lapissa on painotettu terapianavin raportin hyödyntämistä keskustelevan hoidollisen ensijäsennyksen välineenä, palautekyselyn vastauksissa yksilöllisen kohtaamisen toive painottuu. Tämän merkitystä on syytä entisestään painottaa ammattilaisten perehdytyksessä.

Terapianavigaattori ja ensijäsennyskäynti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)