| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat valtakunnalliset mielenterveys- ja päihdestrategiat sekä hoitotakuun tiukentuminen, jotka painottavat varhaista tunnistamista ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Kainuun hyvinvointialueella haasteina ovat pitkät välimatkat, henkilöstön saatavuus ja nuorten sekä aikuisten mielenterveyspalveluiden suuri kysyntä. Taloudellisesti tavoitteena on kustannustehokkaampi palvelurakenne, joka vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti palvelujen saavutettavuus ja kynnyksen madaltaminen ovat tärkeitä erityisesti haja-asutusalueilla. Terapiat etulinjaan -toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on keinoja tukea asiakkaan mielenterveyttä, jotta apua saa nopeasti riippumatta siitä, mistä palvelusta sitä hakee.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden haasteita ja jotka hyötyvät varhaisesta, helposti saavutettavasta tuesta ja hoidosta. Malli tukee ammattilaisia tarjoamalla yhtenäiset periaatteet tuen ja hoidon tarpeen arviointiin sekä selkeyttää palveluita porrastamalla psykososiaaliset tukimuodot tarpeen ja hoidon intensiteetin mukaan.

Ammattilaisten osaamista on vahvistettu psykososiaalisten menetelmien koulutuksilla, jotta heillä on valmiudet tukea tai hoitaa mielenterveyttä osana omaa työtään. Vaikka malli on suunnattu ensisijaisesti lieviin ja keskivaikeisiin haasteisiin, käytössä olevista menetelmistä on hyötyä myös vaikeampien häiriöiden hoidossa muun tuen ja hoidon rinnalla.

Asiakasymmärrystä on kertynyt seuraamalla tuen ja hoidon vaikuttavuutta tuki- tai hoitojakson alussa ja lopussa sekä hyödyntämällä palautetietoista työtapaa. Asiakkailta kerätty palaute vahvistaa käytössä olevien menetelmien toimivuutta ja tukee palveluiden kehittämistä. Toimintamalli on yksi osa Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaiskehittämistä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen ja tuen prosesseja. Mallin keskeisiä osa-alueita ovat psykososiaalisten menetelmien porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä yhteiskehittäminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kainuun hyvinvointialueella Terapiat etulinjaan -toimintamallia juurrutetaan käytäntöön vaiheittain koulutusten, digitaalisten työkalujen ja jatkuvan tuen avulla. Kyseessä on merkittävä toimintatapojen muutos, joka vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja useiden vuosien työn.

Aikuisten palveluissa on otettu käyttöön Terapianavigaattori hoidon tarpeen arvioinnin tueksi ja nuorten palveluissa Nuorten navi tuen ja hoidon tarpeen arviointiin.

Psykososiaalisia menetelmiä on koulutettu eri asiakasryhmien tarpeisiin:

Lasten palveluihin: ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI), pienten lasten ja lasten ohjattu omahoito (POOH ja LOOH, suunnattu vanhemmille)
Nuorten palveluihin: Interpersonaalinen ohjanta (IPC), Interpersonaalinen terapia (IPT), Cool Kids, ALI, kognitiivinen lyhytterapia (KLT) ja ohjattu omahoito
Aikuisten palveluihin: kognitiivinen lyhytterapia (KLT) ja ohjattu omahoito (OOH)
Lisäksi: tunnekeskeinen pari-interventio -koulutus käynnistyy syksyllä 2025.

Aikuisten palveluihin on kehitetty hoidon tarpeen arvioinnin prosessi ja kirjaamisohje fraaseineen, mikä helpottaa ja yhdenmukaistaa kirjaamista. Hoidon tarpeen arvioinnin teknisestä kirjaamisesta ja oirekyselyjen käytöstä on järjestetty koulutuksia. Aikuisten ja nuorten palveluihin (opiskeluhuolto ja nuorten Miepä-pilotti) on rakennettu tuen ja hoidon porrastukset. Nuorten- ja nuorten aikuisten (13-22 v) digitaalinen hoito- ja palveluketjukuvaus on työnalla.

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää seuraavia resursseja ja edellytyksiä:

nimetty koordinaattori, joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä
esihenkilöiden ja johdon sitoutuminen sekä vahva tuki menetelmien käytölle
kehittämistyöryhmä, joka räätälöi toimintamallin paikallisiin tarpeisiin, arvioi sen toimivuutta ja tukee muutoksen juurruttamista
implementointi- eli käyttöönottotiimi, joka vastaa sovittujen käytäntöjen jalkauttamisesta arkeen, toteutuksen seurannasta ja tarvittavista korjauksista
lupa henkilöstölle suorittaa koulutuksia työajalla
psykososiaalisille menetelmille nimetyt menetelmäohjaajat, jotta verkkokoulutusjärjestelmää voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti ja osaamista ylläpitää systemaattisesti
koulutusten jälkeinen tukirakenne, kuten säännölliset mentoroinnit, jotka varmistavat menetelmien pysyvyyden arjen työssä
yksiköissä tarvitaan toiminnan tason muutoksia ja seurantaa siitä, että menetelmiä hyödynnetään aktiivisesti myös koulutusten jälkeen
seurantaa toteutetaan esimerkiksi toimenpidekoodeilla, erillistiedonkeruulla sekä jatkuvalla keskustelulla yksiköissä toimintamallin tavoitteista ja edistymisestä.

Näiden toimenpiteiden avulla toimintamalli juurtuu osaksi arjen työtä ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista pääsyä vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin ja tuen piiriin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto onnistuu parhaiten, kun koko organisaatio sitoutuu siihen yhteisesti — se ei ole pelkästään yksittäisten työntekijöiden tai esihenkilöiden vastuulla. Johdon ja esihenkilöiden tuki on keskeistä, jotta uudet toimintatavat suunnitellaan huolella, otetaan käyttöön vaiheittain ja niiden toteutumista seurataan yhdessä.

Kehittämistyöryhmä (johdon työryhmä) ja implementointitiimi (käyttöönottotiimi)
Toimintamallin käyttöönotossa ja juurruttamisessa on hyödyllistä hyödyntää kahta toisiaan täydentävää ryhmää: kehittämistyöryhmä räätälöi mallin paikallisiin tarpeisiin, arvioi sen toimivuutta ja tuo esiin eri näkökulmia. Implementointitiimi varmistaa, että sovitut käytännöt viedään systemaattisesti arkeen, niiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa tehdään korjauksia. Yhdessä nämä ryhmät huolehtivat siitä, että toimintamalli ei jää irralliseksi kokeiluksi, vaan juurtuu pysyväksi käytännöksi.

On hyvä varautua siihen, että muutos vie aikaa ja vaatii jatkuvaa vuoropuhelua, rohkeaa kokeilemista ja virheistä oppimista. Avoin viestintä ja kannustava palaute auttavat pitämään kaikki mukana ja vähentävät epävarmuutta muutoksen keskellä.

Käytännön vinkki: Kun perustatte kehittämistyöryhmän, huolehtikaa, että mukana on eri ammattilaisten edustus (esimerkiksi eri yksiköistä ja ammattiryhmistä) sekä tarvittaessa asiakasnäkökulma. Ryhmän tehtävänä on paitsi seurata, myös tukea ja innostaa kollegoita.

Tärkeä huomio: Kun uusia toimintatapoja otetaan käyttöön, on hyvä samalla pohtia, mistä voidaan luopua tai mitä voidaan tehdä vähemmän — kaikkea ei voi eikä kannata tehdä entiseen malliin uusien asioiden lisäksi.

Toimintamalli on joustavasti sovellettavissa eri kohderyhmille ja monenlaisiin toimintaympäristöihin, kunhan toteutuksessa huomioidaan paikalliset tarpeet ja työntekijöiden arjen kokemukset. Kannattaa muistaa, että pienetkin onnistumiset vahvistavat sitoutumista ja vievät muutosta eteenpäin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin käyttöönoton myötä tuen ja hoidon tarpeen arviointi ja sen kirjaaminen ovat yhdenmukaistuneet, mikä helpottaa ammattilaisten työtä ja parantaa tiedonkulkua. Psykososiaalisten menetelmien käyttö on lisännyt tuen ja hoitojen tavoitteellisuutta ja tuonut palveluihin kaivattua struktuuria. Etenkin aikuisten palveluissa hoidoilla on nyt selkeä alku ja loppu sekä selkeät tavoitteet: hoitosuunnitelmiin on tullut ryhtiä. Tämä on auttanut välttämään niin sanottuja ”ikuisuushoitoja” ja mahdollistanut hoidon päättämisen asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä.

Menetelmät ovat lisänneet ammattilaisten työkalupakkia ja vahvistaneet heidän osaamistaan. Kognitiiviset menetelmät ovat tukeneet asiakkaiden omaa toimijuutta ja auttaneet heitä ymmärtämään paremmin oireitaan ja löytämään keinoja vaikuttaa niihin itse. Vaikka menetelmät ovat strukturoituja, kaiken keskiössä säilyy hyvä asiakaskohtaaminen ja työntekijän ammattitaito valita tilannetta parhaiten tukeva työskentelytapa — asiakas edellä, ei menetelmä edellä.

Kokemusten mukaan lyhyetkin hoidot voivat olla riittäviä, kun hoitoon pääsee oikea-aikaisesti, työskentely on jäsenneltyä ja tavoitteellista. Työntekijät ovat yllättyneet siitä, kuinka tehokasta esimerkiksi kognitiivinen lyhytterapia voi olla: asiakkaan pitkäaikaiseksi ajateltu hoito on voitu toteuttaa vaikuttavasti jo 6 viikossa, kun aiemmin saman asiakkaan hoito olisi voinut kestää jopa vuoden ilman strukturoitua työotetta.

Toimintamallin myötä psykososiaalisia menetelmiä on kehitetty ja toteutettu myös ryhmämuotoisina, mikä mahdollistaa tärkeän psykoedukaation ja vertaistuen useammalle asiakkaalle samanaikaisesti. Ryhmistä on saatu hyviä kokemuksia, kun osallistujat on rohkaistu kokeilemaan ryhmähoitoa yksilöhoidon sijaan. Ryhmätoiminnan kehittäminen on jatkossakin keskeistä, jotta palvelut pystyvät vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Nykyisin tuet ja hoidot keskittyvät liikaa yksilötyöhön, vaikka monien ongelmien taustalla on juuri vuorovaikutus- ja ihmissuhdehaasteita. Siksi ryhmä- ja perhekeskeiset työskentelytavat voivat olla monessa tilanteessa vähintään yhtä vaikuttavia, ellei jopa tehokkaampia kuin pelkkä yksilöhoito.

Toimintamallin käyttöönotto on lisännyt myös tiedolla johtamisen merkitystä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksiköissä on käynnistetty erillistiedonkeruu, jotta tärkeää tietoa hoitoon ohjauksista ja hoitojaksoista saadaan talteen, kun potilastietojärjestelmistä ei vielä ole mahdollista saada kaikkea tarvittavaa tietoa. Tämä kehittää toiminnan arviointia ja jatkuvaa parantamista.

Kaiken kaikkiaan toimintamalli on lisännyt työn vaikuttavuutta, parantanut hoitojen laatua ja lisännyt sekä asiakkaiden että ammattilaisten tyytyväisyyttä.

Terapiat etulinjaan laajenee ja juurtuu Kainuun hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)