Terveysasemien digitaaliset palvelut Kymenlaakson hyvinvointialueella

Kymenlaakson hyvinvointialueen terveysasemilla otetaan vuosien 2024-2025 aikana käyttöön yhteinen digihoitopolku, terveysasema -livechat sekä terveysasemien etävastaanotot. Sähköistä ajanvarausta laajennetaan  ja Omaolosta ohjautumisia tarkastellaan.

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 162 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle.  Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.

Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen.  Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.

Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia.  Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.

Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 12 terveysasemalla. Yksi terveysasemistamme on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etävastaanottotoimintamme on keskitetty keskitettyyn asiakasohjaukseemme Kaiku 24:lle. Vahvistaessamme digitaalisia palveluitamme kehitämme terveysasemien ja keskitetyn asiakasohjauksen välistä työnjakoa siten, että keskitetty asiakasohjauksemme painottuu jatkossa reaaliaikaiseen asioiden hoitoon puhelimessa sekä terveysasemien livechatissa. Tämän lisäksi keskitetty asiakasohjaus vastaa Omaolo oirearvioiden käsittelystä kiireellisyysluokissa P1-P3.  Siirämme vuosien 24-25 aikana ajanvarauksellisen etävastaanottotoiminnan sekä Omaolo oirearvioiden (kiireellisyysluokat P4-P8) terveysasemien omaksi toiminnaksi. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson väestö ikääntyy, eliniän odote pidentyy ja palvelutarve kasvaa lisäten terveydenhuollon menoja. Palvelutarpeen kasvaessa haasteeksi muodostuvat  kasvavien kustannusten  lisäksi myös terveydenhuollon resurssit. Vuonna 2030 Kymenlaakson hyvinvointialueen nykyisestä henkilöstöstä on eläköitynyt arviolta n. 30%.

Palvelutuotantoa ja palveluiden verkostoa on uudistettava palvelutarpeen näkökulmasta. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita on vahvistettava vaativien palveluiden kysynnän hillitsemiseksi. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja lakisääteisten palvelujen tuottaminen edellyttää kiinteän palveluverkon tiivistämistä, jota toteutetaan osana Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa. Taloudellisten- että henkilöstöresurssien turvaamiseksi palveluiden tuottamisessa vahvistetaan digi- ja etäpalveluita. Terveysasemien fyysisten toimipisteiden määrän vähentyessä pyritään uusien digitaalisten ratkaisujen käytöön otoilla turvaamaan hoidon alueellista saatavuutta. Lisäämällä digitaalisia ratkaisuja digikyvykkäille asiakkaillemme, turvaamme myös "kivijalka" palveluidemme riittävyyttä tilanteissa joissa vaaditaan fyysistä asiointia. 

Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto tukee asiakkaiden osallisuutta omahoidossaan, lisää hoidon suunnitelmallisuutta sekä mahdollistaa ketterämpiä yhteydenottoväyliä asiakkaillemme. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla pyrimme keventämään terveysasema-ammattilaistemme arkea ja esimerkiksi ohjelmistorobotiikkaa lisäämällä ammattilaisten työaikaa voidaan kohdistaa automatisoitavissa olevien tehtävien hoidon sijaan välittömään ja kohtaavaan asiakastyöhön.  

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Terveysasemien digitaalisia palveluita rakennetaan palvelun johdon ja RRP - Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus -hankkeen  yhteistyöllä. Kehittäminen rakentuu fasilitoidun Big  Room -työpajatyöskentelyn ympärille. Big Room työskentelyyn tavoitteena on saavuttaa yhteiset tavoitteet, tahtotila ja menetelmät kehittämistyölle. Big Room työpajoja koordinoidaan RRP hankkeesta käsin ja niihin ovat kutsuttuna hankkeenedustajien lisäksi vastaanottopalveluiden ylilääkärit, ylihoitaja, palveluesihenkilöt, luottamusmiehet sekä Kaiku 24 edustus.  

Edellä kuvatut osallistujat osallistuvat myös säännöllisiin hankenyrkki-tapaamisiin. Osallistujat ovat valinneet keskuudestaan edustajat myös neljään työstöryhmään: chat-palvelu, asiointialusta, etävastaanotot ja digihoitopolku. Digihoitopolun työstö on edelleen jaettu viiteen työpakettiin, joista kuhunkin esihenkilöt ovat nimenneet terveysasemien ammattilaisia vastaamaan polun määrittelystä ja sisällön tuotannosta. 

Jokainen terveysasema on lisäksi valinnut keskuudestaan muutamia työntekijöitä asemansa digitiimiin. Aseman digitiimin tehtävän on suunnitella ja tukea digitaalisten palveluiden käyttöönottoa terveysasemilla. Kaikkien edellä kuvattujen työryhmien toimia ja tapaamisia koordinoidaan RRP-hankekehittäjien toimesta. 

Kokosimme keväällä -24 Kymenlaakson hyvinvointialueen vapaaehtoisista asiakaskehittäjistä, Prototyypeistä halukkaita henkilöitä digitaalisten palveluidemme kehittämiseen. Mukaan ilmoittautui yli 40 asiakaskehittäjää. Osallistamme asiakaskehittäjä-joukkoamme erilaisin kyselyin ja tehtävin arvioimaan suunnitteilla olevia digitaalisia ratkaisujamme asiakasnäkökulmasta. Näin turvaamme digitaalisten palveluidemme asiakaslähtöisyyttä.

 

Tavoiteltu muutos

Palvelustrategiamme mukaan lisäämme etä- ja digipalveluiden osuutta palveluissamme tarjotaksemme 
asiakkaillemme monipuoliset asiointimahdollisuudet. Digitaalisilla ratkaisuilla sujuvoitamme palveluun pääsyä, lisäämme asiakkaidemme osallisuutta, tuemme omahoidon toteutumista ja mahdollistamme uusia, ketterämpiä ja kustannustehokkaampia toimintamalleja ammattilaisillemme. 
 

Muutoksen mittaaminen

Seuraamme palvelun digitaalisuusastetta, hoitoon pääsyä, yhteydenottomääriä ja -kanavia, coci-indeksiä, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Muutoksen kohderyhmänä ovat kaikki Kymenlaaksolaiset perusterveydenhuollon palveluja käyttävät henkilöt. Asiakasosallisuutta kehittämisen eri vaiheissa mahdollistetaan Prototyyppi yhteisössä terveysasemien digitaalisten palveluiden kehittämiseen halukkuutensa ilmoittaneille henkilöille. Kehittämistoimien asiakasosallisuutta voidaan lisätä myös nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä yhdistystoimijoiden myötä.