Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Suuhygienistit koulutetaan käyttämään vahvuuslähtöistä ohjaustapaa ja osa jatkokoulutetaan terveysvalmentajiksi. Terveysvalmennukseen ohjataan tietyillä kriteereillä asiakkaat, joilla on hampaiden kiinnityskudossairaus ja/tai reikiintymisongelmaa.

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä on perustason sote-keskusten suun terveydenhuolto. Sote-keskuskokonaisuutta on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Hanke on osa sote-uudistusta ja hyvinvointialuevalmistelua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suun terveydenhuollossa käy asiakkaita, joilla on kiinnityskudossairautta ja/tai hampaiden reikiintymisongelmaa. Heillä omahoito ei toimi riittävän hyvin, johtuen esimerkiksi puutteellisista tiedoista, taidoista tai asenteesta. 

Asiakas ei pysty kerralla omaksumaan hammashoidon yhteydessä annettuja ohjeita tai ne unohtuvat nopeasti. Asiakas saattaa jännittää tai pelätä hammashoitolakäyntejä, jolloin ohjeiden ymmärtäminen ja vastaanottaminen vaikeutuu.

Puutteellinen omahoito lisää suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja terveyskustannuksia sekä kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Suun terveys on kiinteästi osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Saada omiin voimavaroihinsa nähden yksilölliset ohjeet, riittävä tuki ja kannustus hyvän suun terveyden saavuttamiseen. Saada paremmat valmiudet omahoitoon ja tahtotila hoitoon sitoutumiseen. Hyvin onnistuessaan asiakkaan hoitokäyntien määrä vähenee ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset pienenevät. Elämänlaatu paranee.

Ammattilainen: Saada oikeat työkalut asiakkaan ohjaamiseen niin, että asiakkaan terveyttä pystytään edistämään. Vähentää ammattilaisen turhautumista. Onnistumisen tunteet auttavat työssä jaksamiseen.

Organisaatio: Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantuminen, painopiste raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kustannussäästö. Resurssien oikea kohdentaminen.

Yhteiskunta: Terveyshyödyt. Terveyskustannusten nousun hillintä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanketyöntekijät: Toimintamallin kehittämisprosessin suunnittelu, valmistelu ja toteutumismahdollisuuksien luominen. Kokousten ja esittelyiden järjestäminen. Toimintamallista tiedottaminen. Kontaktien luominen. Koulutustilaisuuksissa avustavat tehtävät.

Kehittämistyöpajoihin osallistuneet henkilöt: Toimintamallin suunnitteluun osallistuminen; kohderyhmän, tunnistamisen kriteerien ja valmennusprosessien määrittely.

Ohjausryhmä: Kokouksiin osallistuminen ja linjausten teko. 

Esihenkilöt: Toimintamallin jalkauttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Kehittämistyön tukeminen.

FT Erja Mustonen: Terva-hankkeen kokemusten ja tutkimustulosten avaaminen ja tuominen suun terveydenhuollon henkilöstön ja johdon tietoon väitöskirjan vankalla kokemuspohjalla. Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja alkuvaiheen toteutus yhdessä hanketyöntekijöiden ja FT Pilvikki Absetzin kanssa.

FT Pilvikki Absetz: Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (Pilvikki toimi terveysvalmentajien kouluttajana myös Terva-hankkeessa). Mahdollisen tutkimustyön taustatuki. 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaat: Kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden omahoitovalmiuksien parantaminen ja suun terveydentilan kohentuminen. Vaikutukset elämän laatuun ja itsetuntoon.

Ammattilaiset: Ennaltaehkäisevän työn kohdentaminen sitä tarvitseville. Työssä jaksaminen.

Organisaatio: Resurssien riittävä kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön. Hoidon painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Yhteiskunta: Terveys- ja kustannusvaikutukset.

Muutoksen mittaaminen

Asiakas: Suun terveydentilan muutosta voidaan seurata suun terveystarkastuksien yhteydessä tehtävien statusmerkintöjen ja niistä saatavien yhteenvetojen avulla (BOP, CPI, DMF). Asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaan pystyvyyden tunteen mittaaminen (pam).

Ammattilaiset: Työhyvinvointikysely.

Organisaatio: Asiakasryhmämerkintöjen (Sth kevytvalmennus ja Sth terveysvalmennus) avulla voidaan seurata valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden määrää ja heidän käyttämiään terveyspalveluita.

Yhteiskunta: Pitkällä aikavälillä terveyskustannusten seuranta.

Toteutussuunnitelma

Päijät-Hämeen suuhygienistit koulutetaan vahvuuslähtöiseen ohjaustapaan. Osa heistä jatkokoulutetaan syksyllä 2021 varsinaisiksi terveysvalmentajiksi.

Järjestetään kolme kehittämistyöpajaa, joissa mietitään:

  1. Kohderyhmät, tunnistamisen kriteerit ja määritellään valmennusprosessit
  2. Mittarit vaikuttavuuden ja prosessin arviointiin.
  3. Arvionti

Kehittämistyöpajojen tuotosten perusteella luodaan toimintamalli/prosessikaavio, jossa asiakassegmentointi tehdään ohjauksen näkökulmasta.

Toimintamalli esitellään suun terveydenhuollon henkilöstöinfossa. Toimintamallin jalkauttamiseksi asia pidetään vireillä  alueiden kuukausi ja viikkokokouksissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Terveysvalmennuksen kohderyhmänä ovat nuorehkot työikäiset, erityisesti he, joilla on alaikäisiä lapsia. Tällöin valmennuksesta saataisiin positiivista kerrannaisvaikutusta koko perheelle ja parhaassa tapauksessa laajemmallekin.

Kliiniset tunnisteet (kaikkien kriteerien ei tarvitse täyttyä):

  • CPI 3 tai enemmän, vähintään kahdella sektorilla
  • BOP > 25 %
  • Karieksen hallintaongelmaa
    • Alkavaa pysäytettävissä olevaa kariesta < 5 leesiota
    • Hoitoa vaativaa kariesta > 5 leesiota

Poissulkukriteerit:

  • Dementoitunut
  • Ei pysty itse hoitamaan hampaitaan
  • Yhteistyökyvyttömyys/-haluttomuus

Asiakastyytyväisyyttä kysytään terveysvalmennusjakson lopulla.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Terva-hanke

  • Päijät-Hämeessä vuosina 2006-2009 toteutettu tutkimus- ja kehittämishanke​
  • Tavoitteena parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden omahoitovalmiuksia ja lisätä hoitoon sitoutumista, parantaa elämän laatua ja vähentää terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia​
  • Tutkimuksessa tarkasteltiin puhelimitse toteutetun terveysvalmennuksen lyhyt- ja pitkäaikaista terveysvaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta

Terveysvalmennuksen toteutus Terva-hankkeessa

  • Potilaille soitettu 2-6 viikon välein vuoden ajan vuosina 2006-2009
  • Sisältönä potilaiden omahoidon tukeminen ja pystyvyyden lisääminen oman sairautensa hoitamisessa, tavoitteiden asettamisessa ja toteutuksessa​
  • Terveysvalmentajina toimivat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat​
  • Saivat erikoiskoulutuksen potilaiden motivointiin ja voimaannuttamiseen sekä puhelimitse tapahtuvaan työskentelyyn​
  • Koulutuksen lisäksi keskeistä oli jatkuva valmentajien ammatillisen muutosprosessin tukeminen ja laaduntarkkailu​
Ratkaisun perusidea **

Terveysvalmennuksella pyritään löytämään keinoja omahoidon tueksi voimaannuttamalla potilas hoitamaan itse itseään paremmin asiantuntijalähtöisestä toimintatavan sijaan. 

Terveysvalmennuksen toimintamallin prosessikaavion ja kriteerien mukaisesti ammattilaiset (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) suorittavat omahoidon ohjauksen joko omalla vastaanotollaan tai ohjaavat asiakkaansa tarvittaessa tietyin kriteerein kevytvalmennukseen tai terveysvalmennukseen.

Valmennukseen ohjattavia potilasryhmiä ovat olleet muun muassa:

  • Keinonivelleikkaukseen menevät
  • Osteoporoosilääkityksen aloittavat
  • Sote-keskuksen moniammatillisen tiimin lähettämät
  • Yleisanestesiahammashoitoon lähetettävät, aikuiset ja perheet
  • Lapsella/perheessä karieksen hallintaongelmaa
  • Pelkopotilaat

Kevytvalmennukseen ohjatuille asiakkaille suuhygienisti soittaa niin sanotun tsemppisoiton 1-2 kuukauden kuluessa, ohjaten ja kannustaen asiakasta jatkamaan hyvää omahoitoa.

Ohjauksen näkökulmasta haastavimmat asiakkaat ohjataan terveysvalmentajille. Valmentajat auttavat asiakasta löytämään omat vahvuutensa ja siten vahvistamaan omahoitotaitojaan ja -valmiuksiaan. Valmennusta jatketaan tarpeen mukaan 1-2 kuukauden välein maksimissaan kuuden kuukauden ajan.

Terveysvalmennus toteutetaan etävastaanottona, joko videotapaamisena tai puhelinkontaktina. Terveysvalmennuksella pyritään tukemaan asiakkaiden omahoitoa ja lisäämään heidän pystyvyyden tunnettaan oman sairautensa hoitamisessa. Asiakkaan kanssa yhdessä asetetaan hänen voimavaroihinsa nähden realistiset tavoitteet suun terveydentilan kohentamiseksi. Valmentaja kannustaa ja auttaa asiakasta pääsemään tavoitteisiinsa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Henkilöstä tiedotettu mm. henkilöstöinfossa ja kuukausiviestissä ja sote-keskuksen moniammatillista tiimiä on informoitu aktiivisesti terveysvalmennuksesta.
  • Tietoa valmennusten edistymisestä on välitetty ohjausryhmälle
  • Luotiin fraasit helpottamaan terveysvalmennuksen kirjaamista
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö on myös  tarjonnut apuaan toimintamallin jalkauttamisessa.
  • Kevytvalmennus otetaan käyttöön lasten ja nuorten hoidossa vaihtoehtona omahoidon kontrollikäynneille. 
  • Asiakkaan näkökulmasta toimintamalli vaatii olla sovittuna ajankohtana tavoitettavissa (puhelimitse tai muulla etäyhteydellä)
Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Etäyhteydellä toimiminen on ollut odotettua haastavampaa. Vaatii vielä teknistä kehitystä, jotta pystytään hyödyntämään vaivattomammin. Tämä vaatii myös potilaalta jonkin verran aktiivisuutta ja taitoja. 
  • Esimiehet ja henkilöstö kannattaa ottaa jo suunnitteluvaiheessa vahvasti mukaan. 
  • Tiedottamista kehitteillä olevasta toimintamallista ei voi olla liikaa. 
  • Terveysvalmennus terminä saattaa asiakkaasta tuntua liian sitovalta, aikaa vievältä ja voimakkaalta ilmaisulta ja on haitannut asiakkaiden saamista valmennuksen piiriin.
  • Etävastaanottosovellusten toiminta on hyvä varmistaa ennen toimintamallin aloittamista.
  • Kirjaamiskäytännöt tulee luoda toimintamalliin sopiviksi.
  • Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa, henkilöstön mukaan saamista ja esihenkilöiden vahvaa sitoutumista.
  • Terveysvalmennuksille tulee varata tilaa ammattilaisten ajanvarauskirjoille ajoissa ja ennakoiden.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallista on kertynyt jonkin verran kokemuksia sen käytettävyyttä useammilla potilasryhmillä on alettu hahmottaa paremmin. Kevytvalmennusta (tsemppisoitto) on ajateltu käyttökelpoiseksi tavaksi korvaamaan lasten ja nuorten omahoidon kontrolleja.

Toimintamallin jalkautuminen toimintaan on kestänyt odotettua kauemmin ja valmiudet toimintatavan käyttöönottoon ovat vielä kehittymässä.