Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa
Suuhygienistit koulutetaan käyttämään vahvuuslähtöistä ohjaustapaa ja osa jatkokoulutetaan terveysvalmentajiksi. Terveysvalmennukseen ohjataan tietyillä kriteereillä asiakkaat, joilla on hampaiden kiinnityskudossairaus ja/tai reikiintymisongelmaa.
Toimintaympäristönä on perustason sote-keskusten suun terveydenhuolto. Sote-keskuskokonaisuutta on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Hanke on osa sote-uudistusta ja hyvinvointialuevalmistelua.
Suun terveydenhuollossa käy asiakkaita, joilla on kiinnityskudossairautta ja/tai hampaiden reikiintymisongelmaa. Heillä omahoito ei toimi riittävän hyvin, johtuen esimerkiksi puutteellisista tiedoista, taidoista tai asenteesta.
Asiakas ei pysty kerralla omaksumaan hammashoidon yhteydessä annettuja ohjeita tai ne unohtuvat nopeasti. Asiakas saattaa jännittää tai pelätä hammashoitolakäyntejä, jolloin ohjeiden ymmärtäminen ja vastaanottaminen vaikeutuu.
Puutteellinen omahoito lisää suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja terveyskustannuksia sekä kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Suun terveys on kiinteästi osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
Hanketyöntekijät: Toimintamallin kehittämisprosessin suunnittelu, valmistelu ja toteutumismahdollisuuksien luominen. Kokousten ja esittelyiden järjestäminen. Toimintamallista tiedottaminen. Kontaktien luominen. Koulutustilaisuuksissa avustavat tehtävät.
Kehittämistyöpajoihin osallistuneet henkilöt: Toimintamallin suunnitteluun osallistuminen; kohderyhmän, tunnistamisen kriteerien ja valmennusprosessien määrittely.
Ohjausryhmä: Kokouksiin osallistuminen ja linjausten teko.
Esihenkilöt: Toimintamallin jalkauttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Kehittämistyön tukeminen.
FT Erja Mustonen: Terva-hankkeen kokemusten ja tutkimustulosten avaaminen ja tuominen suun terveydenhuollon henkilöstön ja johdon tietoon väitöskirjan vankalla kokemuspohjalla. Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja alkuvaiheen toteutus yhdessä hanketyöntekijöiden ja FT Pilvikki Absetzin kanssa.
FT Pilvikki Absetz: Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (Pilvikki toimi terveysvalmentajien kouluttajana myös Terva-hankkeessa). Mahdollisen tutkimustyön taustatuki.
Asiakkaat: Kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden omahoitovalmiuksien parantaminen ja suun terveydentilan kohentuminen. Vaikutukset elämän laatuun ja itsetuntoon.
Ammattilaiset: Ennaltaehkäisevän työn kohdentaminen sitä tarvitseville. Työssä jaksaminen.
Organisaatio: Resurssien riittävä kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön. Hoidon painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Yhteiskunta: Terveys- ja kustannusvaikutukset.
Asiakas: Suun terveydentilan muutosta voidaan seurata suun terveystarkastuksien yhteydessä tehtävien statusmerkintöjen ja niistä saatavien yhteenvetojen avulla (BOP, CPI, DMF). Asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaan pystyvyyden tunteen mittaaminen (pam).
Ammattilaiset: Työhyvinvointikysely.
Organisaatio: Asiakasryhmämerkintöjen (Sth kevytvalmennus ja Sth terveysvalmennus) avulla voidaan seurata valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden määrää ja heidän käyttämiään terveyspalveluita.
Yhteiskunta: Pitkällä aikavälillä terveyskustannusten seuranta.
Päijät-Hämeen suuhygienistit koulutetaan vahvuuslähtöiseen ohjaustapaan. Osa heistä jatkokoulutetaan syksyllä 2021 varsinaisiksi terveysvalmentajiksi.
Järjestetään kolme kehittämistyöpajaa, joissa mietitään:
- Kohderyhmät, tunnistamisen kriteerit ja määritellään valmennusprosessit
- Mittarit vaikuttavuuden ja prosessin arviointiin.
- Arvionti
Kehittämistyöpajojen tuotosten perusteella luodaan toimintamalli/prosessikaavio, jossa asiakassegmentointi tehdään ohjauksen näkökulmasta.
Toimintamalli esitellään suun terveydenhuollon henkilöstöinfossa. Toimintamallin jalkauttamiseksi asia pidetään vireillä alueiden kuukausi ja viikkokokouksissa.
Terveysvalmennuksen kohderyhmänä ovat nuorehkot työikäiset, erityisesti he, joilla on alaikäisiä lapsia. Tällöin valmennuksesta saataisiin positiivista kerrannaisvaikutusta koko perheelle ja parhaassa tapauksessa laajemmallekin.
Kliiniset tunnisteet (kaikkien kriteerien ei tarvitse täyttyä):
- CPI 3 tai enemmän, vähintään kahdella sektorilla
- BOP > 25 %
- Karieksen hallintaongelmaa
- Alkavaa pysäytettävissä olevaa kariesta < 5 leesiota
- Hoitoa vaativaa kariesta > 5 leesiota
Poissulkukriteerit:
- Dementoitunut
- Ei pysty itse hoitamaan hampaitaan
- Yhteistyökyvyttömyys/-haluttomuus
Asiakastyytyväisyyttä kysytään terveysvalmennusjakson lopulla.
Terva-hanke
- Päijät-Hämeessä vuosina 2006-2009 toteutettu tutkimus- ja kehittämishanke
- Tavoitteena parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden omahoitovalmiuksia ja lisätä hoitoon sitoutumista, parantaa elämän laatua ja vähentää terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia
- Tutkimuksessa tarkasteltiin puhelimitse toteutetun terveysvalmennuksen lyhyt- ja pitkäaikaista terveysvaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta
Terveysvalmennuksen toteutus Terva-hankkeessa
- Potilaille soitettu 2-6 viikon välein vuoden ajan vuosina 2006-2009
- Sisältönä potilaiden omahoidon tukeminen ja pystyvyyden lisääminen oman sairautensa hoitamisessa, tavoitteiden asettamisessa ja toteutuksessa
- Terveysvalmentajina toimivat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
- Saivat erikoiskoulutuksen potilaiden motivointiin ja voimaannuttamiseen sekä puhelimitse tapahtuvaan työskentelyyn
- Koulutuksen lisäksi keskeistä oli jatkuva valmentajien ammatillisen muutosprosessin tukeminen ja laaduntarkkailu