Pelimuotoinen kysely lapsen ja nuoren kuulumisista ja arjen sujuvuudesta kuvakorttien avulla. Haastateltavat saavat mahdollisuuden kertoa itselle tärkeistä asioista, ajatuksista, vahvuuksista, kiinnostuksen kohteista, tunteista ja avun tarpeista. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten kuntoutuksen perustason palvelujen kehittäminen kuuluu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan 2020-2023 Monialaisuus ja yhteentoimivuus -kokonaisuuteen. Siinä on tavoitteena monialaisten palvelukokonaisuuksien käyttöönotto sote-keskustoiminnassa. Palvelujen kehittäminen toteutetaan uudistamalla toimintatapoja ja edistämällä ihmislähtöisiä palvelukokonaisuuksia.   

Alueellisena haasteena on sosioekonomisten ongelmien kasaantuminen osalle lapsiperheitä sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painottuminen korjaaviin palveluihin. Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut ovat jakautuneet eri toimialueille.  

Lähtökohtana on, että lapsi, nuori ja perhe on aktiivinen toimija. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa vahvistetaan lapsen kehitysympäristön asiantuntijuutta sekä edistetään toimintatapoja ja rakenteita, jotka mahdollistavat yhteisöllisen kuntoutuksen. Vaikutamme siihen, että työtekijöiden vastuunjaot selkeytyvät ja yhteinen asiakasymmärrys lisääntyy, ja työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-karjalan hyvinvointialuestrategian visiona on ”Yhdessä tehden vaikuttavimmat palvelut”.  

Haluamme vahvistaa strategisten tavoitteiden mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta kuntoutukseen kuuluvien palvelujen ideoinnissa, suunnittelussa ja arvioinnissa, jotta palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat. Toiminnan lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.  Toiminta on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa ja päätöksenteko lapsen edun mukaista. Edistämme kehittämistyössä verkosto- ja yhdyspintayhteistyötä. Huolehdimme henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lähtökohtana on ollut 

  • Lasten ja nuorten perustason kuntoutuksen kehittäminen
  • Aito ja arvostava kohtaaminen ja kuunteleminen 
  • Osallistaminen mahdollistaa kehittämisen ja tukee kehittämistyötä
  • Lapsi tai nuori saa kertoa omia ajatuksiaan tai mielipiteitään, ja ne tulee huomioida. 

    Osallisuuskierroksen aikana oli avoinna sähköinen kysely, johon oli mahdollista vastata nimettömästi. Emme osanneet tehdä kaikille ikäryhmille sopivaa kysymysten asettelua. Pohdinnan tuloksena syntyi toiminnallinen haastattelu, johon lapset ja nuoret pystyivät vastaamaan henkilökohtaisesti. 

Tavoiteltu muutos

Toiminnallinen haastattelu oli osa Lasten ja nuorten kuntoutuksen osallisuuskierroksen toteutusta. Halusimme vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta kuntoutukseen kuuluvien palvelujen ideoinnissa ja arvioinnissa. 

Haastattelun alussa tuotiin esille, että "Halutaan kuulla tietoa juuri sinulta, että voisimme tehdä palveluja hyvin. Pyritään siihen että palveluita kehitetään vastaamaan kuntalaisten tarpeita. Ammattilaiset eivät välttämättä hoksaa, mitä kuntalaiset tarvitsisivat, siksi halutaan kuulla."

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Haastattelun kohderyhmänä olivat alle kouluikäiset, alakouluikäiset ja yläkouluikäiset lapset ja nuoret. Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista Lasten ja nuorten kuntoutuksen osallisuuskierroksen yhteydessä.

Haastattelun avulla kerrytettiin monialaista asiakasymmärrystä. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Haastattelun materiaalin tekemisessä on hyödynnetty KESY- ja SYKE-kortteja, jotka on tuotettu Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Suomen Vanhempainliiton ja tutkijaopettaja Anu Uusikylän yhteistyönä. Materiaaleja on käytetty soveltaen.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Perusideana on lasten ja nuorten osallistaminen palvelujen kehittämiseen. Toimintamallina on pelimuotoinen kysely lapsen ja nuoren kuulumisista ja arjen sujuvuudesta kuvakorttien avulla. Vastaukset mahdollistavat palvelutarpeen tunnistamisen.

Haastateltavat (lapset, nuoret) saavat mahdollisuuden kertoa kuvien avulla itselle tärkeistä asioista, ajatuksista, vahvuuksista, kiinnostuksen kohteista, tunteista ja avun tarpeista. 

Kuvakortit levitetään pöydälle näkyville. Haastateltava saa valita kuvat ja laittaa kuvan kerrallaan lokeroon, omasta mielestään sopivan hymiön kohdalle.  Lokeroita on kolme: Sujuu :), En tiedä/Vaihtelee :I, Ei suju :(. Osa kuvista voi siis jäädä pöydälle. Kuvien avulla lapsi voi näyttää ja kertoa miten hänellä menee. Menetelmän käyttö ei välttämättä vaadi puhetta.

TARPEIDEN ILMAISU: Haastateltava saa asettaa kuvien päälle huutomerkkilappuja (1-3 huutomerkkiä) ja ilmaista näin itselleen erityisen tärkeät asiat: ”Voit laittaa huutomerkin kohtaan, jossa toivot apua/tukea”.  Haastattelu voi sisältää ajatusten herättelyä ja ratkaisujen pohtimista yhdessä: ”Mikä voisi auttaa/mitä tarvitset?” 

TUNTEIDEN ILMAISU: Tunnekuvat ovat esillä tukemassa asiaan liittyvien tunteiden ilmaisussa, ja tukemassa asiaan liittyvän pulman ilmaisua: ”Millainen tunne siihen liittyy?”  

VOIMAUTTAMINEN: Lopuksi haastateltava saa laittaa valitsemiensa kuvien päälle sydämen kuvia (1-3 sydäntä): ”Mikä on sinulle erityisen tärkeää/mistä pidät paljon/itselle mieluinen asia.”  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli edellyttää haastattelijalta sensitiivisyyttä, tilanteen mukaista reagointia (pelisilmää) ja haastattelutaitoa. Haastattelun voi toteuttaa yksin tai parityöskentelynä, jolloin toinen pareista haastattelee ja toinen kirjaa vastaukset valmiiseen lomakkeeseen.

Rennon ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää. Haastattelija voi tukea ja vahvistaa haastateltavan ilmaisua kommentoimalla esim. "Tykkäät näköjään kotitöistä, millaisia askareita yleensä teet?" "Peseytymisessä on ilmeisesti jotain pulmaa. Mikä siinä on hankalaa?"

Haastattelija voi kommentoida lopuksi kokonaisuutta sen mukaan, miten kortit sijoittuvat. ”Täällä on paljon kohtia, jotka sujuvat. Välimaastossakin on monta. Muutama kohta on täällä sinun mielestä sellaisia, joista et oikein tykkää tai ei suju.” 

MATERIAALIT: 

  • KESY-kortit, eli keskustelu symbolein (alle kouluikäiset ja alakouluikäiset) 
  • SYKE-kortit, eli syventävä keskustelu nuorille (yläkouluikäiset) 
  • KESY ja SYKE kortit on tuotettu Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Suomen Vanhempainliiton ja tutkijaopettaja Anu Uusikylän yhteistyönä.  
  • Hymiöillä merkatut lokerot 
  • Tunnekuvat 
  • Huutomerkki- ja sydänlaput 
  • Toimintamallin soveltamisen yhteydessä itse luotu haastattelulomake 
Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Haastattelun voi toteuttaa yksilö-, pari- tai pienryhmähaastatteluna. Pari tai pienryhmä on toimiva, mikäli toteutustapa on haastateltavien toive. Tällöin tarvitaan toinen henkilö kirjaamaan vastauksia lomakkeelle. Mikäli haastateltavia on enemmän kuin yksi, voi arvokasta tietoa jäädä saamatta jos haastateltava mukautuu toisten vastauksiin. Myös jotain haastateltavalle itselleen olennaista voi jäädä kertomatta.

Toiminnallinen haastattelu on käytettävissä erilaisille ja eri-ikäisille kohderyhmille. Haastattelua on kokeiltu sekä otettu jo käyttöön kehitysvammaisten aikuisten kanssa. Haastattelua olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikäihmisten kanssa. 

Toiminnallinen haastattelu mahdollistaa konkreettisten ja mitattavien tavoitteiden asettamisen ja keinojen miettimisen arjessa suoriutumisen ja osallisuuden tueksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteenveto haastatteluista: 

  • Yhteensä 69 haastattelua 
  • Asiat koettiin sujuvan enimmäkseen hyvin (vastauksissa hymynaamoja eniten). 
  • Jonkin verran ilmeni ikään ja kehitysvaiheeseen liittyvää luonnollista tuen tarvetta. 
  • Apua koettiin olevan arkiympäristössä tarjolla esimerkiksi huoltajilta ja opettajalta. 
  • Joukossa oli lapsia ja nuoria, jotka ilmaisivat enemmän tuen tarvetta, joihin olivat jo saaneet yksilöllisiä yhteiskunnan palveluja.  
  • Yleisesti hyväksi koettuja asioita: perhe, kaverit, pelaaminen, leikkiminen. 

    Toiminnallista haastattelua sekä luotuja haastattelulomakkeita on käytetty osallisuuskierroksen jälkeen mm. lasten ja nuorten kuntoutuksen perustason työssä mahdollistamaan sen, että vastaanottokäynnillä lapsi tai nuori voi tuoda omasta näkökulmastaan esille kuntoutuksen tai muiden palvelujen tarpeen sekä vahvuuksiaan. Nuorille suunnatusta lomakkeesta on tehty kotona ennen vastaanottokäyntiä täytettävä versio, jonka täyttäminen onnistuu itsenäisesti tai esimerkiksi huoltajan kanssa. Lomakkeet ovat muovattavissa etäpalveluihin sekä sähköisiin palveluihin sopivaksi.

    Haastattelujen perusteella on tunnistettu lasten ja nuorten kuntoutukseen liittyvää sekä yllättäen laajempaakin perustason palvelutarvetta heidän itsensä kuvaamana. Odottamaton tulos oli se, että haastattelu mahdollisti lapselle ja nuorelle kuulluksi tulemisen itselleen tärkeiden asioiden äärellä. Useat haastateltavat kokivat merkitykselliseksi, että sai puhua tärkeistä asioista ja joku kuunteli. Kuvat tukivat asioiden ja tunteiden sanallistamista. Haastattelun aikana oli mahdollista myös pohtia keinoja pulmien ratkaisemiseksi, tai tunnistaa jo olemassa olevat ratkaisut. Haastattelun lopuksi huomio suunnattiin haastateltavalle tärkeisiin ja voimauttaviin asioihin.

     

    Osallisuuskierros ja sen aikana toteutunut toiminnallinen haastattelu on ollut osa lasten ja nuorten kuntoutuksen osaamiskeskuksen kehittämistä ja toteuttamista.