Toimintakykypoliklinikan pilotointi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintakykypoliklinikan tavoitteena on luoda Varhaan vaikuttava kuntoutusmalli keskivaikeaa – vaikeaa toiminnallista häiriötä ja väsymysoireita sairastaville potilaille sekä lisätä sote-toimijoiden osaamista näistä asioista.
Toimintakykypoliklinikka on pilottiaikana sijoittunut Varhan Yliopistolliseen sotekeskukseen, joka toimii HVA:n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnassa.
Varhan Tyks sairaalapalveluiden uuden organisaation myötä (1.1.2025-) Kuntoutuksen palvelualue on sitoutunut vuonna 2025 Toimintakykypoliklinikan toimintamallin juurruttamiseen. Siltaaminen rakenteisiin tapahtuu keväällä 2025.
Kuva
Keskivaikeista ja vaikeista toiminnallisista häiriöistä kärsivät potilaat ovat haavoittuva potilasryhmä, joka on toistaiseksi pääsääntöisesti jäänyt ilman riittävää hoitoa ja kuntoutusta. Toiminnalliseksi luokitellut häiriöt voivat olla hyvin vaikeita, jopa invalidisoivia, minkä vuoksi potilaat usein ajautuvat pitkittyneisiin tutkimuskierteisiin, joissa ei kuitenkaan löydy syytä oireille. Tästä on seurannut potilaille työ- ja toimintakyvyn laskua, elämänlaadun heikkenemistä, ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin ja epätarkoituksenmukaista terveys- ja sosiaalipalveluiden suurkulutusta, joka kuormittaa palvelujärjestelmää. Kustannukset jakautuvat terveyspalveluiden käytön ja häiriöiden hoidon aiheuttamiin suoriin kustannuksiin sekä sairauspoissaolojen ja heikentynen työkyvyn aiheuttamiin epäsuoriin kustannuksiin. Kustannukset palvelujärjestelmälle ovat mittavat. Ongelmana perusterveydenhuollossa on potilaan kohtaamiseen tarvittavan ajan riittämättömyys ja erikoissairaanhoidossa useille erikoisaloille toistuvasti tutkimuksiin päätyminen ilman kokonaiskuvan hahmottamista.
Tämän projektin omistajana toimii koko hankerahoituskauden (2022-2025) Yliopistollisen sotekeskuksen palvelujohtaja.
Hankerahoituksen 1. vaiheessa palkattiin (1.8.2022-30.6.2025) projektikoordinaattori, jonka tehtävänä oli suunnitella moniammatillisesti toimiva tiimi, joka alkaisi kehittämään kyseisen potilasryhmän kuntoutusta Varsinais-Suomeen. Projektikoordinaattorin tehtäväkuvaan kuului lähihenkilötyön lisäksi koordinoida poliklinikan toimintaa ja pitää hankesuunnitelman mukainen kehittämisen linjaus.
Hankerahoituksen 2. vaiheessa, keväällä 2023, rekrytoimme moniammatillisen tiimin. Tiimiin saatiin kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, yleislääketieteen erikoislääkäri (60% työajalla), psykologi sekä osastonsihteeri.
Fysioterapeutin tehtäväkuvaus:
Toimintakykypoliklinikan potilaat ovat työikäisiä, joiden pitkäaikaiseen keskivaikea-vaikeatasoiseen toiminnalliseen häiriöön tai väsymysoireisiin ei ole hoidosta huolimatta löytynyt helpotusta. Potilaiden tilanne on vaativa fyysisesti ja psyykkisesti. Kuntoutuksen sisällöstä ei ole kansainvälisesti paljoa luotettavaa tutkimustietoa ja kuntoutuksen näkökulmat ovat kiisteltyjä. Potilaiden kuntoutuksessa on huomioitava fyysisten oireiden moninaisuus ja yksilöllisyys, sekä ymmärrettävä kuinka tämä vaikuttaa muun muassa kuntoutuksen annosteluun ja kuntoutusmuotoon. Potilasryhmän kuntoutuksessa on oltava vahvasti psykofyysisen fysioterapian perusteet hallussa ja ymmärrettävä muun muassa ahdistuksen, paniikin ja trauman vaikutusta kehoon ja liikkumiseen.
Fysioterapeutin työssä on oltava kehittämismyönteinen ja toisaalta muutoksiin mukautuva, mutta samalla omata kykyä kriittiseen arviointiin. Fysioterapeutin on itse tunnistettava vaativan potilastyön henkiset kuormitustekijät ja omat ammatilliset rajat.
Toimintaterapeutin tehtäväkuvaus:
Toimintakykypoliklinikan potilaat ovat työikäisiä, joiden pitkäaikaiseen keskivaikea-vaikeatasoiseen toiminnalliseen häiriöön tai väsymysoireisiin ei ole hoidosta huolimatta löytynyt helpotusta. Potilaiden tilanne on vaativa fyysisesti ja psyykkisesti. Kuntoutuksen sisällöstä ei ole kansainvälisesti paljoa luotettavaa tutkimustietoa ja kuntoutuksen näkökulmat ovat kiisteltyjä. Tämän vuoksi toimintaterapeuttisen näkökulman ja asiakasryhmään soveltuvan työotteen muodostaminen oli aluksi iso työ ja se on jatkuvaa lisätiedon keräämistä edelleen.
Asiakkaita yhdistävät jotkin yleiset tekijät, kuten uupumus, mutta jokainen asiakas on omanlaisessaan tilanteessa ja heillä on erilaisia haasteita, joten kuntoutuskaan ei voi noudattaa samaa kaavaa. Kutakin asiakasta hyödyttävien kuntoutuskeinojen löytäminen on monimutkainen ja luovuutta vaativa prosessi. Asiakkaan osallistaminen prosessiin, mm. tavoitteiden asetteluun ja konkreettisten muutosten miettimiseen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja ja kykyä motivoida potilaita. Olennaisessa osassa on tarkkanäköinen havainnointi ja laadukas kirjaaminen. Toimintakyvyn muutos parempaa suuntaan koostuu useasti pienistä asioista, joita muokataan toimintakyvyn maksimoimiseksi. Näin ollen tärkeää myös dokumentoida pienetkin yksityiskohdat, jotka saattavat olla kokonaisuuden kannalta merkittäviä.
Kuntoutusohjaajan tehtäväkuvaus:
- Lähetteisiin tutustuminen ja lähetteen hyväksymisen jälkeen määräysten toteuttaminen
- Potilaan kontaktointi (soitto) lähetteen sisällön täydentämiseksi ja potilaan tilan reaaliaikaisen tilan selvittämiseksi potilaan kanssa
- Potilaan sosiaalisen anamneesin selvittäminen ja kirjaaminen PTJ lääkärin ensikäyntiä edeltävästi
- Yhteisvastaanotolla osallistuminen tiimin muiden asiantuntijoiden kanssa kuntoutuksen ohjauksen näkökulmasta
- Potilaan palvelupolun tarkasteleminen palvelujärjestelmässä sekä uusien palveluiden kartoitus ja kytkeminen
- Kuntoutusjakson aikana
- Potilaan kanssa tuetaan ja ohjataan virasto- ja etuusasioissa (Kela, TE-palvelut, työeläkeyhtiöt, alueen sosiaalitoimi, vammaispalvelut sekä muut toimijat)
- Mahdolliset kotikäynnit yhdessä fysio- ja toimintaterapeutin kanssa
- Kuntoutusjakson päättyessä
- Mahdollistaa ja koordinoida moniammatillinen verkostotapaaminen potilaan hoitavan tahon kanssa, jos nähdään tälle tarve
- Tekee oman loppulausunnon potilaan jatkosta.
Psykologin tehtäväkuvaus:
Koulutusta ammattilaisille 18.9.2024
Kuva
.png)
Paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät , keskivaikeista ja vaikeista toiminnallisista häiriöistä kärsivät, potilaat ovat haavoittuva potilasryhmä, joka on toistaiseksi pääsääntöisesti jäänyt ilman riittävää hoitoa ja kuntoutusta. Toiminnalliseksi luokitellut häiriöt voivat olla hyvin vaikeita, jopa invalidisoivia, minkä vuoksi potilaat usein ajautuvat pitkittyneisiin tutkimuskierteisiin, joissa ei kuitenkaan löydy syytä oireille. Tästä on seurannut potilaille työ- ja toimintakyvyn laskua, elämänlaadun heikkenemistä, ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin ja epätarkoituksenmukaista terveys- ja sosiaalipalveluiden suurkulutusta, joka kuormittaa palvelujärjestelmää.