Toimintakyvyn taso hyvinvointiratkaisujen määrittäjänä
Asukkaan toimintakyvyn taso määrittelee hänelle parhaiten sopivat palvelut ja teknologiset ratkaisut. Toimintakyvyn muuttuessa myös suositellut ratkaisut muuttuvat ja kaiken tarkoituksena on toimintakyvyn heikkenemisen estäminen.
Oikea-aikainen tuki ja neuvonta hyödyttävät ikääntyneitä ja vähentävät tarvetta käyttää sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Väestöennusteen haasteiden vuoksi ikääntyneiden hyvinvointia tulee jo nyt tarkastella kokonaisuutena, jossa huomiota olisi kiinnitettävä määrätietoisesti erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin. ”Ikääntyneille ihmisille kohdennettu systemaattinen neuvonta ja ohjaus oikea-aikaiseen tukeen kaikissa maamme kunnissa olisi merkittävä tekijä tulevaisuuden vanhustenhuollon ratkaisemisessa”, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Juuri laaditusta kuntaselvityksestä ilmenee, että jopa 90 prosenttia ikääntyneistä asiakkaista hyötyy neuvonnasta ja ohjauksesta kevyiden tukitoimien piiriin, ja vain pieni osa neuvontaan tulleista asiakkaista on tarvinnut sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita.
Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen ja teknologioiden käytön tehostaminen iäkkäiden palvleuissa ovat STM:n 'Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030' -linjauksen keskeisiä tavoitteita. Tulevina vuosina ikääntyvä väestö on entistä tottuneempaa käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa sekä nykyisten että uusien teknologioiden laajamittaisemman käytön. Teknologiaa voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monin eri tavoin. Etäteknologialla tavoitellaan parempaa saatavuutta terveys- ja hyvinvointipalveluissa, jotta mahdollisimman monet voivat osallistua toimintaan. Teknologiaa voidaan hyödyntää myös osana asiakkaiden omahoitoa ja omaishoitajien tukea sekä henkilöstön työtehtäviä, hallinnollisia ja organisatorisia tehtäviä.
Kuva
Kuva
Yhtenä tavoitteena on tutustuttaa asukkaat kotona asumista edistäviin ratkaisuihin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tällä tavoin voimme hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä, eikä tarvetta kotihoidon palveluiden piiriin siirtymiseen välttämättä edes tule. Lisäksi jos toimintakyky huononee ja tarve kotihoidon palveluille tulee, on hyödyllistä omaksumisen ja motivaation kannalta, jos asukkaalla on jo kokemusta terveys- ja hyvinvointiteknologioista.
Kuva
VTT:n vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa (s.14, kuva 1) oli kuvattu teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolkua, jossa on mukana ennakoiva tuki ja motivointi teknologian käyttöön jo ennen kuin asiakas hakeutuu neuvontapalveluun tai kotihoidon asiakkaaksi. Kyseisen tutkimuksen olomassaolo selvisi vasta hankkeen loppuvaiheissa, eli sitä ei voitu juurikaan hyödyntää, mutta hyvin samankaltaiseen lopputulokseen päätyminen validoi osaltaan idean ja mallin toimivuuden.