| Innokylä

Toimintaympäristö

Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu koulupoissaolojen lisääntyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmiö koskettaa myös Suomessa yhä laajempaa ja yhä nuorempaa joukkoa. Koulupoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllisin keinoin (mm. Perusopetuslain 26 § muutos 1.8.2023 lukien) sekä kansallisella kehittämistyöllä (esim. Sitouttava kouluyhteisötyö-hanke/OKM).

Koulupoissaolojen taustalla vaikuttaa monenlaisia terveyden, mielenterveyden, sosiaalisten suhteiden ja perhesuhteiden häiriöitä. Koulupoissaoloihin vaikuttaisi liittyvän myös runsasta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.
Asiakkaan näkökulmasta koulupoissaoloihin liittyy monenlaisia toimintaympäristöjä, joita säätelevät useat eri säädökset: koulu, terveyspalvelut, sosiaalihuolto. Myös perheympäristö sekä nuoren vapaa-aika vaikuttavat ilmiön yhteydessä.

Koulupoissaoloihin vaikuttavaa työtä on kehitetty paikallisesti ja pirstaleisesti. Kansallisesta koordinaatiosta huolimatta kehitetyt toimintamallit ja käytänteet ovat paikallisia tai alueellisia.

Perusopetuksen oppimisen tuen uudistus 1.8.2025 lukien tulee muuttamaan lasten ja nuorten kouluissa saaman tuen organisointia, jolla voi olla vaikutuksia myös koulupoissaolotilanteessa järjestettävään tukeen. Tällä muutoksella on todennäköisesti vaikutuksia myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektityöryhmä:

Kalle Kivi, projektipäällikkö & kuraattori

Katja Brückner, koordinoiva sairaanhoitaja

Natashia Wornell, sosiaaliohjaaja

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on peruskoulua käyvät alaikäiset oppilaat, joilla on runsaasti koulupoissaoloja, sekä heidän vanhempansa. Toimintamallilla täsmennetään ja yhtenäistetään työskentelyn periaatteita sekä käytännön toimia neljässä vaiheessa: ennaltaehkäisy, varhainen vaihe, ongelmalliset koulupoissaolot sekä koulupoissaolotilanteen pitkittyminen. Koska toimintaa määritellään laajasti, on asiakasymmärrystä kerrytetty myös laajasta asiakasjoukosta. Kehittämistyön laaja-alaisuuden hyötynä voidaan nähdä, että toimintamalli on sovellettavissa myös esiopetuksen sekä 2. asteen oppilaisiin.

Koulupoissaolotyöskentelyä on pilotoitu 30 asiakaslapsen- tai nuoren sekä heidän vanhempiensa kanssa. Pilotteihin asiakkaat valikoituivat konsultaatioiden perusteella siten, että saatiin mahdollisimman heterogeeninen asiakasjoukko. Asiakkaiden valikoitumisen perusteina olivat ikä, koulupoissaolon määrä, asiakkaan koulupoissaolotilanteeseen saamat tukitoimet ja palvelut sekä asuinkunta Länsi-Uudellamaalla. Etukäteen kartoitettiin asiakkaiden sitoutuminen pilottiin. Työskentelyn aikana annettiin mahdollisuus jatkuvaan palautteeseen. Työskentelyn päätyttyä kartoitettiin asiakaskokemusta kyselyllä. Pilottien asiakaskokemuksesta tehtiin myös tutkimus, jonka toteuttivat opinnäytteenään kaksi sosionomiopiskelijaa, haastatellen asiakasvanhempia.

Toimintamallin kehittämisen tukena on ollut myös yhteisöllistä työskentelyä. Projektin aikana koulupoissaoloihin liittyvää työskentelyä on tehty opettajayhteisössä, luokkayhteisössä sekä sairaalakoulussa. Näistä yhteisöllisistä työskentelyistä on saatu näkökulmia asiakkaiden monimuotoisuudesta sekä koulupoissaoloilmiön monitahoisuudesta. Myös tuoreinta tutkimustietoa koulupoissaoloilmiöstä on hyödynnetty asiakasymmärryksen kerryttämisessä.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintamallia koulupoissaolotilanteissa hyödynnetään KouluKunnossa-hankkeessa v. 2023 julkaistua Opasta koulupoissaolotilanteiden kartoitukseen ja taustasyiden selvittämiseen.

Toimintamallin käytön tueksi on koottu hyvinvointialueen sisäiseen käyttöön intranet-sivu, joka sisältää ajantasaista tietoa koulupoissaoloilmiöstä, linkkejä ajankohtaisiin julkaisuihin sekä työvälineitä käytännön työhön.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kiinnittää koulupoissaolotyöskentelyn lapsen oikeuksien toteutumiseen, kansallisen lainsäädännön tavoitteisiin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvoihin ja käytänteisiin.

Toimintamalli määrittelee koulupoissaolotyön käytänteet yleisellä tasolla sekä neljässä työskentelyvaiheessa:

ennaltaehkäisy
varhainen vaihe
ongelmalliset koulupoissaolot
koulupoissaolotilanteen pitkittyminen

Toimintamalli on visuaalinen ja luotu Länsi-Uudenmaan peruskoulujen käyttämän koulupoissaoloihin puuttumisen mallin kanssa yhdenmukaiseksi.

Toimintamalli tarjoaa työntekijälle tavan edetä työskentelyssä, kun asiakkaalla on koulupoissaoloja. Se lisää työntekijän ymmärrystä koulupoissaolosta ilmiönä, sekä jäsentää koulupoissaolojen vaihetta ja tarvittavia tukitoimia. Toimintamalli kuvaa myös koulupoissaolotyön arvoja sekä yhtenäistää hyvinvointialueen käytäntöjä, jotta asiakkaat saavat palveluita tasavertaisesti. Toimintamalli myös kuvaa työskentelytapoja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille avoimella tavalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallista tiedotetaan henkilöstöä henkilöstökokouksissa, joissa esihenkilöt esittelevät mallia. Toimintamalli liitetään osaksi henkilöstön perehdytysmateriaaleja. Työntekijöiden käytössä on myös intrasivusto, johon on koottu tietoa koulupoissaoloilmiöstä sekä käytännön työvälineitä.

Toimintamallin osana hyödynnetään Länsi-Uudellamaalla aiemmin KouluKunnossa -hankkeessa kehitettyä interventiota koulupoissaolotilanteiden jäsentämiseksi. Interventio-opas on työntekijöiden saatavilla ja sen käyttöön järjestetään koulutusta monialaisesti ja alueellisesti, jotta työntekijöille muodostuu omassa toimintaympäristössään koulupoissaoloilmiötä tuntevaa ammatillista verkostoa.

Käyttöönoton ensimmäisen vuoden aikana hyödynnetään säännöllistä viestintää toimintatavan juurruttamiseksi. Toimintamallin käytöstä muistutetaan tiimeissä, henkilöstöinfoissa ja/tai uutiskirjeissä vähintään neljännesvuosittain. Toimintamallista viestitään myös opetuksen järjestäjille, jotta toimintamallin sisällöistä voidaan käydä monialaista keskustelua.

Toimintamallin ensimmäisen käyttövuoden jälkeen järjestetään henkilöstölle kysely, jolla selvitetään toimintamallin jalkautumista ja hyötyjä käytännön työssä. Kyselyn perusteella voidaan suunnitella juurruttamistoimien jatkoa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi hyödyntää kuka tahansa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakastyötä tekevä työntekijä. Käytön tueksi tarjotaan intrasivusto ja Interventio-opas sekä tarvittaessa koulutusta intervention käyttöön. Toimintamallin hyödyntämisessä keskeisiä toimijoita ovat ainakin opiskeluhuolto (ml. kouluterveydenhuolto), perhesosiaalityö sekä lastensuojelu.

Toimintamallin käyttöönottoa helpottaa tiimien yhteinen keskustelu koulupoissaoloista, toimintamallista ja sen käytöstä. Esihenkilö voi myös kannustaa ja tukea toimintamallin hyödyntämisessä. Toimintamallia voi käyttää checklist-tyyppisenä työtä ohjaavana dokumenttina. Sen käyttöä tukee myös ymmärrys asiakas- ja asiantuntijakeskeisen työtavan eroavavaisuuksista, systeemisen työtavan periaatteista sekä dialogisuuden periaatteista. Asiakkaan motivointi ja asiakkaan osallisuuden edistäminen ovat myös toimintamallin keskiössä.

Toimintamalli on luotu alaikäisten peruskoulun oppilaiden kanssa työskentelyyn, mutta se on sovellettavissa myös esikoulun oppilaisiin sekä 2. asteen opiskelijoihin, kun huomioidaan asiakkaan ikätaso ja elämäntilanne. Sijaishuollossa olevien asiakkaiden kohdalla pitää soveltaa vanhempien kanssa työskentelyn osuutta asiakkaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Suurin sudenkuoppa on se, että työntekijä luulee jo ennalta tietävänsä asiakkaan koulupoissaolon syyn, jolloin asiakkaan osallisuus kärsii, yhteistyö vaikeutuu ja työskentelystä tulee valtataistelua. Työntekijän pitää asettua asiakkaan rinnalle, tutkimaan koulupoissaolon syitä ja tukemaan asiakkaalle sopivien ratkaisujen löytämisessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin käyttöönotto yhtenäistää käytänteitä ja lisää avoimuutta asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Käytännön työ perustuu jatkossa asiakkaan kanssa kerätylle tiedolle koulupoissaolojen syistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa. Kun työskentely perustuu yhdessä muodostettuun tilannekuvaan, on työskentely tehokkaampaa ja kohdistuu ongelmaa ylläpitäviin tekijöihin.

Toimintamalli lisää asiakkaan osallisuutta omassa asiassaan ja sitouttaa vanhempia työskentelyyn. Toimintamallin käyttö lisää ja jäsentää yhteistyötä koulun, asiakasperheen ja hyvinvointialueen palveluiden välillä. Koulupoissaolotyöskentelyssä tukeudutaan yhä enemmän hyvinvointialueen muihin toimintamalleihin, kuten systeemiseen työotteeseen ja verkostotyön yhtenäistettyihin työtapoihin.

Toimintamallin luominen ja käyttöönotto on lisännyt eri palveluiden välistä yhteistyötä ja lisännyt ymmärrystä koulupoissaolosta ilmiönä. Palveluiden tuottamisessa on tapahtunut asennemuutosta, jossa asiakkaan kompleksista tilannetta ymmärretään paremmin ja nähdään monialaisen yhteistyön ja systeemisen työotteen hyödyt laajemmin.

Toimintamalli koulupoissaolotilanteissa, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)