TOLPPA-toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa. Luontolähtöiset menetelmät mielenhyvinvoinnin lähteenä
Toiminnallisuuden ja verkostoitumisen avulla luodaan uusia psykososiaalisen kuntoutumisen polkuja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Hankkeessa painotetaan elämänhallintaa. Toiminnan avulla kehitetään samalla osallistujien sosiaalisia valmiuksia. Osallistujien elämänhallinnan paraneminen on keskeinen tavoite ja sen toteutuessa luodaan uutta psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallia, joka on levitettävissä laajemmin useampien toimijoiden käyttöön. Toiminnallisuus ja sen tuloksena rakentuva toimintamalli edistävät ihmisten eteenpäin pääsyä. Mallissa keskeistä on yritysten, julkisen- ja kolmannen sektorin yhteistyö, jonka tuloksena syntyy psykososiaalinen kuntoutumisen polku, jonka avulla toimintakyvyn edistyminen tulee näkyväksi. Hanke vastaa ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tulevaisuuden haasteisiin ja samalla SOTE:n vaatimuksiin palvelujärjestelmän uudistamisesta kansallisen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa ylittäen sektorirajoja ja vahvistaen arkea, verkostoja ja yhteisöjä. Green Care -toiminnan ympärille rakentuvia vertaisryhmiä osallistujien mieltymykset ja toiveet huomioiden. Hankkeessa emme kysy kenenkään diagnoosia,, mutta asiakas voi kertoa oman tarinansa.
Hankkeella haetaan ratkaisua ja toteutusmallia mielenterveyskuntoutujien toimintakyvyn ja osallisuuden
parantamiseen luonnon parissa, koska nykyinnen palvelumalli ei sovellu kaikille asiakkaille. Luontoon tukeutuva
toiminta on osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutumista luontoympäristöä monipuolisesti hyödyntäen. Psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamalli malli rakentuu toiminnan sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa toteutuu vertaisuus, joka rakentuu osallistujien mieltymysten ja toiveiden mukaisesti Hankke painottaa toipumisorintaatiota ja salutogenesistä. Luonto kollektivisena hyvinvoinnin lähteenä tulee kasvamaan, jolloin ihmisten ja luonnon välisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa. Luontosuhteen vahvistamisen myötä kultturiset ja sosiaaliset vaikutukset kasvavat. Luontolähtöiset interventiot tulee saada tulevaisuuden sote- ja hyte-palveluiden piiriin. Hankkeessa toiminnan uutuusarvoa lisää toiminnan nivoutumnen ennakkoluulottomasti sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten asumispalvelujen käytäntöihin.
Kuva
Mielenterveyteen liittyvät haastteet ovat määrällisesti suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaustekijä. Lisäksi yhä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Ongelmien kokonaisuuttaa laajentaa yleisesti myös niiden yhteydessä ilmenevä päihteiden käyttö. Hankkeessa mukana olevat henkilöt voivat kokea osattomuutta ja huono-osaisuutta, jotka rajoittavat ihmisten hyvinvointia. Kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa uusia toimintamuotoja osallisuutta vahvistamaan ja arjessa selviytymiseen. Green Care- toiminta saadaan kytkettyä maakunnalliseen sote-palveluun ja kuntien vastuulle jäävään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, joihin kolmannen sektorin järjestötyö hankeessa yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa toiminnan uutuusarvoa lisää toiminnan nivoutumnen ennakkoluulottomasti sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten asumispalvelujen käytäntöihin. Tällöin toiminta olisi ennaltaehkäisevää javältyttäisiin pitkiltä ja kalliilta hoitojaksoilta.
Kuva
Kuva
Jo hankken suunnitteluvaiheessa on ollut laaja kehittäjäjoukko, jossa on ollut asiakkaita, järjestöjä, Oulun kaupungin edustajia, yrityksiä ja oppilaitoksia. Hankesuunnitelmassa on kirjattuna jokaisen kumppanin ja osatoteuttajan rooli. Olemme käyttäneet Business Model Canvas -menetelmää. Yhteiskehittämisessä mukana olevat ovat muodostaneet ohjausryhmän. Kumppaneiden kautta on saatu asiakkaita mukaan toimintaan. Oulun kaupungin mielenterveyspalvelujen ja sosiaalisen kuntoutuksen kanssa toimii yhteistyö. Kun asiakas käy aluksi ohjaajan kanssa tutustumassa hankkeen toimintaan, jo siinä vaiheessa keskustellaan mielenkiinnon kohteista.
Kuva
Nykyiset toimintamuodot eivät tavoita kattavasti kohderyhmää. Hankkeessa mukana olevat henkilöt voivat kokea osattomuutta ja huono-osaisuutta. Osallistujien elämänhallinnan paraneminen on keskeinen tavoite ja sen toteutuessa luodaan uutta psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallia yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen tuloksena elämänhallinnan vahvistuessa osalle osallistujista voi aueta uusia tulevaisuuden näkymiä myös
työllistymistä tai opiskelua ajatellen. Yritysten, julkisen palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin verkostot lisäävät hanketoimijoiden ja heidän yhteistyötahojen toimintakäytäntöjen luovuutta ja helpottavat käytäntöjen uudistamista. Green Care on osa asiakkaan omaehtoista ja vertaistuellista kuntoutumista ja arkielän sujumista. Suuri muutos ammattilaisen näkökulmasta on, mikäli hänen luontosuhde vahvistuu ja rakentuu, jotta hän pystysi asiakkaan kanssa toteuttamaan luontolähtöisiä menetelmiä.
Kuva
Tärkeimpänä mittarina on asiakkaan elämänlaadun, eteenpäin pääsemisen ja osallisuuden sekä toimijuuden ja toiminnallisuuden paraneminen. Toiminta näkyy fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja henkisenä muutoksena.Hhenkilökohtaiset haastattelut, alussa ja hankkeen aikana, haastattelujen pohjana olemme käyttäneet Kykyviisaria. Joidenkin kanssa on täytetty useamman kerran ko. palautemittari. Olemme järjestäneet palautekyselyitä myös omaisillle. Sosiaaliohjaajilta on saatu palautetta. Hevostoiminnassa mukana olevat ovat asettaneet tavoitteet, joita on sitten seurattu keskustelujen ja palautteen avaulla. Tärkeä muutoksen seurannassa on asiakkaan toimeliaisuuden paranemisebn havainnointi luonnossa.
Kuva
Asiakkaiden kanssa käytämme ekopsykologian luontolähtöisiä menetelmiä, Green Care -toiminnassa pääpaino on luontohoivassa, sosiaalipedagoginen hevostoiminta vahvistaa ihmisen ja hevosen välistä suhdetta, vertaisuutta toteutuu hevostoiminnassa ja muissa luontolähtöisissä toiminnoissa. Myös ammattilaisia perehdytetään luontolähtöiseen osallistavaan toimintaan. Hankkeen kautta on vaikuttamista sote-hyte -puolen päättäjiin sekä tietoisuuden lisääminen luontolähtöisten menetelmien hyvinvointivaikutuksista ihmisen mielenhyvinvoinnille.
Kuva
Työiässä olevat mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Osallistujat tulevat omaehtoisesti ilman kenenkään viranomaisen pakottamana tai lähettämänä. VHankkeessa emme kysy kenenkään diagnoosia,, mutta asiakas voi kertoa oman tarinansaAsiakkaat ovat olleet alusta asti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, he ovat myös itse olleet vastuussa matkan toeuttamisesta. Asiakasymärrysträ kertyy toiminnoissa ja tapaamisten yhteydessä. Asiakkaan sosiaaliohjaajien ja omaisten kautta on saatu tietämystä ja ymmärrystä mielenhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ekopsykologian erityyppisissä harjoitukissa asiakkaat ovat jakaneet toisilleen tuntemuksia, kokemuksia harjoituksesta sekä pukeneet sanoiksi syvällisempää ihmisenä olemista.
Kuva
Green Care -toimintamalli, https://www.gcfinland.fi/, ja sitä täydentävänä ekopsykologinen lähestystapa. Siinä painotetaan ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä. Ihminen on osa luontoa ja että ihmisen ja luonnon hyvinvointi – tai pahoinvointi – kulkevat käsi kädessä. Hankkeessa painotetaan ekopsykolgiaan liittyvää perinnetietoutta ja sen oivaltamista nykypäivän tilanteeseen. Hannkkeen viitekehykseen kuuluvat toipumisorientaatio ja salutogenesis. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7539-5
Työpajoissa, joissa on ollut mukana yrityksiä, julkista ja kolmatta sektoria sekä oppilaitoksia, ideat ovat liittyneet pääajatukseen luonnonhyvinvointivaikutuksista. Pääajatus oli jo suunnitteluvaiheessa hahmoteltuna, jota sitten työpajoissa täydennettiin. Toiminta suunnitella luonnonkiertokulun mukaisesti. Ideat liittyivät asiakkaiden saamiseen, koska hankkeessa ei ole mitään taloudellista porkkanaa. Hankkeesta tulee saada mielenkiintoinen ja mielekäs, jotta asiakas lähtee mukaan omaehtoisesti. Hankeideaa on työstetty Oulun kaupungin mielenterveyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspuolen kehittäjien kanssa. Idoissa korostu laaja verkostoituminen ja avoimuus.
Luontolähtöiset menetelmien ideat liittyivät ajatukseen, että ihminen on fyysinen ja psyykkinen olento sosiaalisessa ympäristössä sekä ihmisellä on myös henkinen olemus: ihmisen kokonaisuuteen kuuluu keho, mieli ja sielu. Luontolähtöiset menetelmät vaikuttavat mm. avautumiseen, mielialaan, emotionaalisuuteen, kokonaisvaltaisuuteen, esteiden (pelot) vähenemiseen, ryhmäytymiseen, ilmapiiriin. Luonto antaa ihmiselle elonmerkkejä ja metsä on ihmisen huolinielu.
Kuva
Osallistavia luontolähtöisiä menetelmiä sovelletaan ja hyödynnetään mielenterveyskuntoutujien toimintakyvyn ja osallisuuden parantamisessa sekä elämänhallinnassa ja eteenpäin pääsyssä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan laaja yhteistyötahojen verkko ja ammattilaisten sitoutuminen ajatukseen.
Jo ennen Tolppa-hankketta on luontolähtöisiä menetelmiä testattu asiakkaiden kanssa KKI-rahoittamana. Siitä saatuja kokemuksia on hyödynnetty Tolppa-hankesuunnittelussa. Asiakkaat kaipaavat luonnossa tapahtuvaa toiminnallisuutta. Tolppa-hankkeen toteutuksessa toteutetaan ja testataan asiakkailta saamia ideoita. Kokemuksia hyödynnetään uusien toimintamuotojen toteutuksessa. Idea on kypsytetty asiakkaiden kanssa Lapin amk:n Green Care tapahtumissa.
Työpajojen ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi hankesuunnitelma, jolle haettiin kolme vuotista ESR-rahoitusta toimintalinja 5. Hankesuunnitelma tehtiin vapaaehtoisin voimin
Pystytään osoittamaan, että luontolähtöisillä menetelmiä on vaikutusta ihmisen positiiviseen mielenhyvinvointiin. Julkinen sektori ymmärtää matalankynnyksen ja verkostoihin perustuvan toiminnan asiakkaan eteenpäin pääsylle. Myös yritykset pystyvät juurruttamaan luontolähtöiset menetelmät asiakkaan kuntoutukseen.
Vaatii pieneltä järjestöltä paljon kykyä ja osaamista, jotta saadaan ideasta hankesuunnitelma syntymään.
Luontolähtöisillä menetelmillä vaikutetaan ihmisten psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallin rakentumiseen. Yksilön psyykkinen toiminta mahdollistuu ja saa ilmenemismuotonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus kohdistuu sekä ulkoiseen ympäristöön että sosiaaliseen maailmaan. Sosiaaliset suhteet ja tukiverkot ovat psyykkisen toimintakyvyn kannalta ratkaisevia. Mallin rakentamisessa keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö asiakkaan kanssa.
Kuva
Hankkeen toteuttaminen vaatii moniammatillisuutta ja palvelujen hankintaa, jotta pystytään oivaltamaan ja soveltamaan luontolähtöisiä menetelmiä asiakkaan eteenpäin pääsyn tukemisessa. Luontolähtöiset menetelmät siirtyvät osaksi toteuttajaorganisaation vakituista toimintaa. Se vaatii myös ulkopuolista rahoitusta, koska toiminta ei voi olla pelkästään vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, kuten uudelta sotekeskukselta tai kunnan hyte-palveluista. Luontolähtöisiä osallistavia menetelmiä olisi helppo ottaa käyttöön asumispalveluyksikön päivittäiseen toimintaan, mutta se vaatii yritykseltä ja henkilökunnalta tietoisuutta ja myönteisyyttä. Tarvitaan lisää luontolähtöisten palvelujen tuottajia, jotta nykyistä valikoimaa saadaan laajennettua.
Kuva
Kuva
Tolppa – toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa -hankkeessa mukana olevat henkilöt ovat kerätyn palautteen ja opinnäytetyön perusteella saaneet mielekkyyden kokemuksia, vertaistukea, osallisuutta, uusia mahdollisuuksia ja laajempia sosiaalisia suhteita sekä hyväksyntää. Hanke on parantanut ihmisten vuorovaikutustaitoja, edistänyt yhdessä tekemistä ja jaksamista. Se on aktivoinut ihmisiä lähtemään kotoa ja osallistumaan hankkeen toimintoihin, joten osallistujien säännöllinen päivärytmi ja elämänhallinta ovat parantuneet. Ihmiset ovat kokeneet, että hanke on edistänyt positiivista mielenhyvinvointia ja tuonut iloa. Toiminnassa mukana oleminen on edistänyt osallistujien itseluottamusta, oman arvon tunnetta, ihmisarvoa ja arvostuksen kokemista, jotka ovat edistäneet osallisuutta ja henkistä kasvua. Palautteiden perusteella ihmisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat kohentuneet. Jollekin hanke on ollut niin voimauttava, että on saanut kokea uudestisyntymisen toteen. Muutamat osallistujat ovat työllistyneet, osa on jatkanut opintoja ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, osa on valmistunut yliopistosta ja työllistynyt omalle alalleen. Muutamia on kuntoutunut ja siirtynyt työelämän ulkopuolelta työnhakijaksi. On perustettu omia palvelualan yrityksiä.
Hyvinvointia ovat tukeneet uudet ja onnistumisen kokemukset, elämyksellisyys, omien haaveiden mahdollistaminen ja mielekkyys. Hankkeen toiminta on mahdollistanut omien tunteiden käsittelyä. Yhteisöllisyyttä korostaa se, että osallistujat puhuvat Tolppa-hengestä, joka on ystävyyttä, voimaantumista ja hyväksymistä omana itsenään. Ihmiset ovat kokeneet luonnon rauhoittavan ja hiljentymisen vaikutuksen. Toimijuuden laajentumista on voitu havaita, kun ihminen on kokenut pystyvänsä vaikuttamaan elinympäristöönsä esimerkiksi ennallistamalla dyynialuetta tai keräämällä roskia saaren rannoilta. Pienten asioiden toteuttaminen, kuten pääseminen metsään poimimaan mustikoita, on antanut ihmisille myönteisiä kokemuksia omasta osallistumisestaan.
Luontoavusteiset toimintamenetelmät ovat parantaneet ihmisen toimintakykyä ja vertaisuuden kokemusta. Luonto on auttanut oman itsensä kuuntelemista tuntemista sekä peliriippuvuuden hallinnassa ja päihteiden vähentämisessä. Luonto on eheyttänyt ajatuksia ja tunteiden hallintaa. Luonnossa oleminen on parantanut unen laatua, ja fyysinen jaksaminen on kohentunut. Luonnossa on palattu asioiden alkulähteille ja etsitty ihmisen ja luonnon välistä suhdetta luonnon kiertokulun avulla. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia luonnossa, ja kunnioitus toinen toistaan ja muita lajeja kohtaan on oleellista. Joillekin on ollut haasteellista liikkua luonnossa esim. fyysinen rajoitteen vuoksi. Hankkeesta saadut kokemukset ovat yhteneviä kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten kanssa.
Tuloksellisen matalankynnyksen toiminnan vuoksi Mielenvireys ry on päässyt mukaan suunnitteluprosesseihin. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen asiakas on voinut tulla mukaan Tolpan toimintaan. Asiakas on voinut sairaalajakson aikana ohjaajan kanssa osallistua hankkeen luontotoimintoihin. Kuntoutumispolun rakentamisessa on tärkeää asiakkaan läsnäolo ja tiivis yhteistyö kolmannen sektorin, yrityksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Kuva
