| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomen ratifioima (2015) Istanbulin sopimus naisiin ja perheisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi edellyttää väkivallan uhreille tarjottavien tukipalveluiden lisäämistä. Turvaverkko Helsinki vastaa tähän tarpeeseen ja lähisuhdeväkivallan uhreilta nousevaan kysyntään monipuolistamalla ja lisäämällä riittämättömiä tukipalveluja pääkaupunkiseudulla. Turvaverkko Helsinki -palvelussa asiakastapaamiset tapahtuvat asiakkaalle sopivassa ympäristössä ja tapaamisaikoja tarjotaan myös virka-ajan ulkopuolella, iltaisin- ja viikonloppuisin. Yksilötapaamisten lisäksi järjestetään vertaistukea.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mannerheimin lastensuojeluliiton Helsingin yhdistyksellä on oma turvakoti, Sophie Mannerheimin turvakoti. Vuonna 2018 turvakodista muuttaneille henkilöille tehdyn kyselyn pohjalta nousi vahvasti esiin jatkotuen tarve turvakodista muuton jälkeen. Väkivalta jatkuu usein vielä eron jälkeen, muuttaen vain muotoaan. Turvakotijakso käynnistää usein monia prosesseja, joihin väkivallan uhri tarvitsee tukea. Näitä prosesseja ovat lasten asioista sopiminen, oikeudelliset asiat, rikosprosessit, oma ja lasten hyvinvointi. Väkivallasta selviytyminen vie usein aikaa. Selviytymistä tukevat riittävä tukiverkosto, ammatillinen apu sekä vertaistuki.

Väkivalta vaikuttaa usein ystävyys- ja sukulaissuhteisiin. Väkivallantekijä on voinut estää tapaamasta läheisiä. Eron jälkeen väkivallan uhri saattaa kokea olevansa yksin monien asioiden kanssa ja avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Riittävän läheis- ja viranomaisverkoston rakentaminen lähisuhdeväkivallan uhrin tueksi on tärkeää.

Vanhemmilla on usein suuri huoli lasten hyvinvoinnista. Autetuksi tulemisen kokemus syntyy usein sitä kautta kun vanhempi saa lapselleen apua. On tilanteita, joissa väkivallantekijä sabotoi vanhemmuutta, käyttää lasta väkivallan välineenä, yrittää vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Vanhemmat kaipaavat usein neuvoja ja ohjeita, kuinka toimia lapseen liittyvissä asioissa, mistä hakea apua, miten suojella lasta.

Lapsi tarvitsee tukea ja paikan, jossa voi puhua tapahtumista, ajatuksistaan ja tunteistaan turvallisesti. Lapsi on ollut väkivallan sivustaseuraaja ja on tärkeää, että lapsi saa oman yksilöllisen tuen. On tärkeää vahvistaa lapsen selviytymiskeinoja. Väkivaltaisessa ilmapiirissä eläminen nostaa lapsen stressitasoja. Stressihormoni on haitaksi lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Vertaistuki on hyvin merkityksellistä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Väkivallan uhrille on tärkeää kuulla muiden kokemuksia ja jakaa omia. Vertaistuesta saatava voima on tärkeää niin aikuisille kuin lapsille.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lisätään yleistä tietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä ja siihen saatavilla olevasta avusta. Tiivistetään alueen viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä väkivallan kitkemiseksi ja asiakkaan sujuvan palvelupolun varmistamiseksi.

Tavoiteltu muutos

1. Lähisuhdeväkivallasta toipuminen ja arjen turvallisuuden parantuminen.

2. Asiakkaan arjen sujuvuuden ja elämänhallinnan koheneminen.

3. Asiakkaan sosiaalisten verkostojen vahvistuminen. Vertaisryhmätoiminnalla mahdollistetaan samaa kokeneiden tapaamiset.

4. Tieto lähisuhdeväkivallasta ja siitä selviytymisestä lisääntyy.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Turvaverkko Helsinki tarjoaa apua lähisuhdeväkivallasta selviytymiseksi aikuisille ja lapsille.

Palvelu on matalankynnyksen maksutonta ja vapaaehtoista kriisiapua. Matalaa kynnystä toteutetaan tarjoamalla erilaisia yhteydenottotapoja (päivystyspuhelin, sähköposti, yhteydenottolomake, chat) ja järjestämällä ensimmäinen tapaaminen hyvin pian asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta. Asiakas voi olla itse yhteydessä suoraan palveluun tai yhteydenotto voi tulla ohjaavalta yhteistyökumppanilta. Keskeisiä ohjaavia tahoja ovat Nollalinja, turvakodit, perhekeskukset, aikuissosiaalityö ja järjestöyhteistyökumppanit.

Tapaamisajat lähtevät asiakkaan tarpeesta, tapaamisia järjestetään virka-ajan ulkopuolella, iltaisin ja viikonloppuisin. Tapaamispaikkana voi toimia asiakkaan koti, Turvaverkko Helsingin toimisto tai joku muu, asiakkaalle sopiva tapaamispaikka. Tapaamisista ei tehdä kirjauksia eikä lausuntoja.

Turvaverkko Helsingin tarjoama tuki ei rajaudu keskusteluapuun vaan painopiste on asiakkaan kokemassa sen hetkisessä avuntarpeessa. Apu voi olla kokonaistilanteen kartoitusta, viranomaisyhteistyötä, huoltajuuteen, oikeudellisiin prosesseihin, rikosprosesseihin, taloudellisiin asioihin liittyvää ohjausta, neuvontaa ja asiointiapua. Selkeytetään palvelupolkua ja tuetaan asiakkaan saumatonta siirtymistä palvelusta toiseen. Ohjausta tehdään turvakoteihin, perhekeskuksiin, aikuissosiaalityöhön, kaupungin ja seurakunnan pariterapiaan, poliisiin, asianajajille ja muihin järjestöihin.

Lasten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä painottuvat toiminnalliset menetelmät. Luottamuksen synnyttäminen ja vahvistaminen. Lapsityöhön kuuluu vanhemmuuskeskustelut molempien huoltajien kanssa.

Turvaverkko Helsingin yksilötyö on lyhytkestoista, 5 tapaamiskertaa. Aikuisille ja lapsille on omat tapaamiskerrat. Yksilötapaamisten jälkeen asiakas voi käydä Turvaverkko Helsingin avoimissa vertaisryhmissä ja perhepäivissä. Vertaistapaamisissa tapaamiskertoja ei ole rajoitettu. Vertaisryhmiä järjestetään lapsille ja aikuisille. Perhepäivät tarjoavat mukavaa yhteistä tekemistä, esimerkiksi retkeilyn ja muun yhdessäolon merkeissä. Perhepäivissä on mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa eläviä perheitä ja mukavan tekemisen kautta saada muuta ajateltavaa vaikean elämäntilanteen keskellä. Vapaaehtoiset osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa perhepäivien järjestämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tuloksellisuuden seurantaan luotiin sähköisiä palautekaavakkeita. Tuloksellisuutta seurattiin toimintaan osallistuneen asiakkaan (aikuinen/lapsi/lapsen vanhempi) ja työntekijöiden näkökulmasta. Yhteistyötahojen osalta arvioitiin palvelun tunnettavuutta. Yksilötyössä tai vertaisryhmissä olleet aikuis- ja lapsiasiakkaat arvioivat asiakkuuden päätteeksi tapaamisten vaikuttavuutta. Lapsityössä olleen lapsen vanhempi arvioi myös työskentelyn vaikutuksia.

Palautelomakkeissa kysymykset asetettiin vastaaman tavoiteltuja tavoitteita 1. Asiakkaan arjen turvallisuuden parantuminen. 2. Asiakkaan arjen sujuvuuden ja elämänhallinnan koheneminen. 3. Asiakkaan sosiaalisten verkostojen vahvistuminen. 4. Tieto lähisuhdeväkivallasta ja siitä selviytymisestä lisääntyy.

Aikuiset yksilötyö: Asiakkaan tilanne parani paljon (4) tai hyvin paljon (5) asteikolla 1-5. 85%:lla. Asiakkaat kokivat saaneensa apua ja he kertoivat oman tilanteensa parantuneen, turvallisuuden tunteen lisääntyneen ja yksinjäämisenkokemuksen pienentyneen. Asiakkaat kokivat saaneensa tukea jaksamiseensa ja toimivia ohjeita ja neuvoja. "En olisi selvinnyt erosta ja siitä aiheutuvista lapsiin liittyvien asioiden järjestelyistä mitenkään ilman Turvaverkko Helsingin tukea. "

Lasten yksilötyö tarjosi tukea väkivaltakokemuksista selviytymiseksi. Lapsista 82% arvioi tapaamiset melko hyödyllisiksi tai hyödyllisiksi. "Koska sain puhua asioista, kun iskä oli lyönyt mua". "Kun tehtiin erilaisia juttuja, puhuttiin, askarreltiin, leivottiin".

100% vanhemmista oli tyytyväisiä lapselle tarjottuun tukeen. Vanhempien mielestä lapsen tilanne parani paljon (4) tai hyvin paljon (5): 94% lapsista tuli mielellään tapaamisiin, 94% lapsista hyötyi työskentelystä, ja 69% vanhemmista koki saaneensa tukea vanhemmuuteensa. Vanhemmat kokivat lasten tapaamiset hyödyllisinä lapselle. "Lapsi sai jutella omista kokemuksista omaan tahtiin ja se helpotti asioista puhumista myös oman perheen kesken." "Tyttäreni on rauhoittunut. Kun muutimme turvakodista, tyttäreni huusi minulle ja oli pahalla mielellä. Nyt tyttäreni on rauhoittunut ja iloisempi ja nauravaisempi." "Koin hyödyllisenä, että lapsi sai jutella perheen asioista. Lapsi kommentoi itse, että vaikeista asioista puhuminen helpotti omaa oloa."

Aikuisten vertaisryhmät tukivat selviytymistä. 86% osallistuneista sai ryhmästä tukea omaan jaksamiseensa. 86%:lla yksinjäämisen kokemus väheni. Kaikki (100%) kokivat vertaistukiryhmään osallistumisen tukeneen selviytymistään. "Se että sain puhua asioista, joita olin pitänyt sisälläni useita vuosia. Sain kohtalotovereista ystäviä". "Löysin ilon takaisin elämään". "Usko itseeni palasi".

Perhepäivät toivat asiakkaille muuta ajateltavaa ja iloa raskaan elämänvaiheen keskelle. : 87% vastaajista koki, että perhepäivät tukivat omaa/lasten selviytymistä lähisuhdeväkivallasta. "Turvaverkko Helsingin toiminnassa poikkeuksellista oli vertaisuudellisuus. On tärkeä lapselle nähdä, ettei ole häpeä hakea apua ja että on muitakin jotka ovat samassa tilanteessa ja tapahtumista voi selvitä. Perhepäivät ja retket olivat tärkeitä tässä."

Yhteistyökumppanit. 72 % vastaajista tunsi Turvaverkko Helsingin palvelun hyvin ja 56 % on ohjannut sinne asiakkaan/asiakkaita. 28 % vastaajista tiesi palvelun nimeltä, mutta ei tunne palvelun sisältöä. 88% vastaajista kertoi voivansa suositella palvelua asiakkailleen.

Turvaverkko Helsinki - Apua lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen